Vedät tässä kyllä ihan pirusti mutkia suoraksi. Meillä ei ole faktaa siitä, että Miklikillä olisi ollut jatkuvia ongelmia alkoholin kanssa, joten ei ole mielestäni järkevää lähteä väittömästi puhumaan alkoholismista, kun puhutaan yhdestä törttöilytapauksesta.
Olen aika saletti, että muissakaan töissä yhden tapauksen perusteella ei todellakaan ohjata mihinkään hoitoon. Eikä ohjata muutenkaan, jos henkilö ei sitä itse halua. Pakottaa ei voi.
Tiedätkö sinä nyt oikeasti faktapohjalta, että Miklikillä oli jatkuvia ongelmia alkoholin kanssa? Ja jos näin oli, niin tiedätkö onko seuran puolelta ehdotettu hoitoa ennen potkuja, ja jos on, niin mitä Miklik on siihen vastannut?
Olen itsekin nähnyt alkoholismia läheltä ja se on minulta vienyt läheisiä. Älä kehtaa lähteä syöttämään sanoja toisten suuhun ja kertomaan mitä mieltä olen asioista tai mitä olen elämässäni kokenut. MIelestäni sinä yksinkertaisesti vähättelet tämän yksittäistapauksen tekoa ja samalla tuot tarpeettomasti esille alkoholismin, jolla ei välttämättä ole tämän tapauksen kanssa juuri mitään tekemistä. Sinulla ei todennäköisesti ole sellaisia taustatietoja käytössäsi, kuin pitäisi olla, jotta tekstisi olisivat oikeasti relevantteja tämän tapauksen suhteen.
Pahoittelen, jos pointtini meni jotenkin ohi. Yritän nyt avata henkilökohtaisesti sinulle sitä mitä halusin sanoa ja lisäksi toimintamalleja, joita yleisesti työelämässä noudatetaan. Kannattaa lukea avoimin silmin ja nimenomaan siitä näkökulmasta, josta ensimmäisen tekstini kirjoitin. Yleisellä tasolla tästä bisneksestä, höystettynä hypoteesilla liittyen tähän kyseiseen tapauksen.
Aloitetaan hoitoon ohjauksesta. Ensimmäinen steppi on se, että tarjotaan ohjausta, henkilöllä on oikeus kieltäytyä, jonka jälkeen seuraavasta kärystä voidaan irtisanoa yksipuolisesti. Tämä siis jos käryt tapahtuu työajalla. Huomaa että tässäkin kohtaa annetaan kaksi mahdollisuutta. On toki olemassa aloja, joissa seuraa määräaikainen työluvan menetys ekasta kerrasta, toisaalta esim. rattikäryn sattuessa voit hakea ajokiellon kumoamista sillä perusteella, että tarvitset autoa työhön, oikeusvaltiossa asioita tarkastellaan monesta kulmasta ja yleensä yksilön perusturvan näkökulmasta. Viitaten tähän, jääkiekko on raadollista. Yksi törttöily vapaa-ajalla ja työsoppari puretaan yhteisymmärryksessä. Työskentelen itse esimiesasemassa ja noita työsoppareita on tullut purettua "yhteisymmärryksessä", tosin alkoholin takia ei koskaan. En olisi edes uskaltanut sitä tehdä ilman hyvin tarkkaa varhaisen puuttumisen mallin noudattamista. Lätkä on vaan siitä tiukka paikka, että siellä työntekijän oikeusturva on heikompi kuin muilla aloilla.
Varhaisen tuen malli, joka käsittelee työnantajan vastuuta huolehtia työntekijän työkyvystä ja tarjota ratkaisuja työkyvyn parantamiseen on kirjattu työsopimuslakiin ja tarkennettu työehtosopimuksiin. Se miten tällaisia käryjä tulkitaan ei ota kantaa siihen onko syytä epäillä ongelmaa, vaan miten ennalta ehkäistään ongelmaa, joten kannan ottosi siihen onko ongelmaa vai ei, ei ole relevantti lain ja työelämän yleisten toimintatapojen näkökulmasta. Varsinaisen diagnoosin ongelmasta (tai ei) tekevät ammattilaiset yllä mainitun hoitoon ohjauksen kautta. Tässä vaiheessa varmaan kannattaa sinullekin teroittaa, ettei hoitoon ohjaus tarkoita esimerkiksi kuuden viikon suljettua sairaalajaksoa, vaan se voi olla esimerkiksi säännölliset tapaamiset työterveyslääkärin ja/tai psykologin kanssa.
Mitä tulee siihen, onko minulla relevantteja taustatietoja käytössäni, niin olenko sanonut että tämä on totuus? En ole. Tarkastelen tilannetta yllä kuvatun varhaisen puuttumisen maliin mukaisesti. Tämä on minulle ominainen tapa tarkastella asiaa, sillä sen olen omassa työssäni oppinut ja omaksunut ja oma oikeustajuni toimii sen mukaan. Onko sinulla relevatteja taustatietoja kumota tämä hypoteesi tai tämä yleisesti käytössä oleva malli? Voitko esittää faktan, jonka mukaan ongelmaa ei ole ja jos ongelmaa ei olisi, vaan kyseessä olisi kertaluontoinen erhe, niin onko työsopimuksen purku silloin oikea vaihtoehto? En ota itse suoraan kantaa onko purkaminen oikeutettua vai ei, koska en toimi työkseni jääkiekon parissa, kuten et ymmärtääkseni sinäkään. Minä en ole esittänyt asioita yksikantaan totuuksina ja toin esille edes huhupohjaa olevan option. Itse esimiehenä kiinnittäisi tällaisiin puheisiin huomioni ja ne täyttäisivät osaltaan kohdan "syytä epäillä". Sinä puolestasi teit hyvin jyrkän oletuksen, kyseessä on yksittäinen teko, dumaten toisen vaihtoehdon.
Koska pyydät esittämään faktoja, joita kellään työnantajalla, saati ulkopuolisella ei ihmisen yksityiselämästä ole, niin esitän toisen hataran indikaattorinin, joka voisi viitata ongelmiin työpaikan ulkopuolella, mutta kun kyse on lätkästä, niin tämä on toki lähes mahdoton todentaa tai edes pitää yksiselitteisesti relevanttina. Seuraava olkoon sinulle enemmän oppina siitä, miten työnantaja tarkastelee työntekijöiden työssä suoriutumista ja työkykyä mm. yllä mainitun mallin kautta. Työsuoritteen laatu ja sen vaihtelut. Varmaan jonkinlainen numeraalinenkin fakta on se, ettei Miklikin työsuoritus ainakaan peleissä vastannut edellistä kautta. Voi olla fyysistä, voi olla henkistä, voi olla sattumaa. Jos nyt tässä kontekstissa ja julki tulleiden faktojen (rattijuopumus) kautta tarkastelen työsuoritetta peleissä, niin tulkitsen sen niin, että taustalla saattaa olla, jokin elämäntapoihin tai yksityiselämään liittyvä syy. Juurisyy voi olla monitahoinenkin ja mikä sitten on syy ja mikä seuraus, niin mahdoton meidän sanoa.
Seuraavaksi pääsemmekin paradoksiin, joka oikeustajussasi on. Sanot että tämä on yksittäistapaus, jota ei voida osoittaa ongelmaksi ja siksi tekijän syyllistäminen on oikeutettua (huomio hyvä kanssapalstalainen, että luen osin rivien välistä). Jos käytös olisi ollut todistettavasti toistuvaa, esim. juopumus työpaikalla kolme kertaa viikon sisään tai kaksi rattikäryä kahden viikon sisään, niin olisitko silloin valmiimpi tunnustamaan ongelman ja olemaan myötämielinen tekijää kohtaan?
En missään nimessä toitota alkoholismia diagnoosiksi, vaan ensimmäisestä viestistä lähtien yritin korostaa tuota bisneksen raadollisuutta verrattuna muihin toimialoihin. Edelleen korostan sitä, ett kannattaa ajatella avoimin mielin ja välillä asettua myös sen henkilön saappaisiin, joka saa lokaa niskaansa.