Suomen ensi-ilta näki päivänvalon ainakin jounsterin kotiteatterissa, kiitos DC++:lle. =)
Enpä kyllä yhtään ihmettele miksi Bush on ollut raivoissaan elokuvasta. Leffassa Moore toi julkia monia mielenkiintoisia yksityiskohtia erilaisista omituisuuksista Bushin, Saudi-Arabien ja WTC-iskujen välillä. Jos USA:n kansa maksaa sinulle $400,000 vuodessa presidentin tehtävien hoidosta, niin kuunteletko heitä vai mieluummin saudeja jotka maksavat sinulle eri kanavien kautta yli 1,4 biljoonaa dollaria vuosittain? Leffan mukaan saudit "omistavat" USA:sta noin 3-4%, saudien suurlähetystö on ainoa suurlähetystö USA:ssa joka on jenkkien salaisen palvelun vartioima... Ainoat lentokoneet joilla oli lupa lentää ensimmäisten kolmen päivän aikana WTC-iskujen jälkeen olivat saudikoneita jotka lennättivät Osaman perheen ja sukulaiset takaisin kotimaahansa.
Kun Bushin avustajat ilmoittivat hänelle WTC-iskuista, Bush oli vierailemassa Floridalaisessa koulussa. Häneltä kesti noin 10 minuuttia ennenkuin hän toimi asian suhteen millään lailla, kuunteli vain "rauhallisena" lapsien satuilua. Leffassa Moore mietti, mitähän Bushilla mahtoi liikkua päässä. Oliko hän ymmällään kenties sen takia ettei kukaan ollut kertomassa hänelle mitä nyt pitäisi tehdä?
Moore jatkoi myös samaa linjaa mitä Bowlingissa, esittäen kuinka amerikkalaisia pidetään systemaattisesti peloissaan juuri esimerkiksi terrorismin avulla. Bushin näppärä mediapeli toimi siis tässäkin suhteessa hyvin, hän sai kansaltaan tukea lähteä Irakin sotaan, samalla kun hän halusi kääntää huomion terroristien pelkoon piilotellakseen omia saudiyhteyksiään.
Irakissa olevat jenkkisotilaat taas innoissaan kertoivat kuinka heidän tankeissaan on hienot stereot, joista musiikin saa myös suoraan kypärissä oleviin kuulokkeisiin. Tehtävien aikana musiikki toimii kuulemma hyvin, "so we get pumped up". Eräs heidän lempibiiseistään oli Bloodhound Gangin biisi jossa lauletaan "burn, burn motherfucker", tätä he kuulemma usein mieluiten kuuntelevat tuhotessaan Bagdadia & ampuessaan irakilaisia tankistaan. Tämä yhdistettynä Carlosin mainitsemiin shokkeerauskohtauksiin toimi hyvin...
Hauska oli myös kohtaus jossa Britney Spears vakavaan sävyyn toteaa että luottaa presidenttiin, ja kaikkien muidenkin tulisi antaa hänelle tukensa... plääh.
Viestin lähetti Ted Raikas
Monelle Yhdysvaltain politiikan ja Bushin vastustajalle tuskin nuo Mooren esilletuomat seikat välttämättä ovat ihan mitään sellaisia jotka suuren suuria "ahaa" elämyksiä tuovat.
Niin, onhan yleisesti ollut jo pitkän aikaa tiedossa että Bush on suuryritysten sätkynukke, ja että esim. Irakin sodassa on pelkästään kyse öljystä. Se mikä Mooren dokumenteissa sytyttää on omasta mielestäni miehen tapa tehdä "tutkivaa journalismia", hän osaa viihdyttää, sävähdyttää ja myös järkyttää. Varmasti Moorella menee jutut liioitteluiksi ja osa asioista on selvästi irrotettu asiayhteyksistään, näin oli jo Bowling for Columbinessakin. Täältä erilaista näkökulmaa Mooren leffoihin:
http://www.moorelies.com/
EDIT. Bushin loppusanat leffassa olivat myös vakuuttavat: "Fool me once, shame on... <tauko> ...shame on you. Fool me — you can't get fooled again'!!!" Hänen oli tarkoitus (ilmeisesti) toistaa tunnettu sanonta: "'Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me'". =)