Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
SaiPan sopimustarjous vakuutti Mark Pysykin välittömästi – entuudestaan tuttu joukkuekaveri auttanut sopeutumisessaLue lisää »
-
Lapa jäähän: PWHL-tähdet inspiroivat nuoria suomalaispelureitaLue lisää »
-
Kokkolalaisten hurja liito sai jatkoa – Hermekselle kahdeksas peräkkäinen voitto ja Mestiksen kärkipaikkaLue lisää »
-
Jakub Málek ohittamaton este espoolaisilleLue lisää »
-
Liiga-kierros: Ilves nollasi kivikovan, SaiPan huima putki sai jatkoa, KalPa tarvitsi jatkoajanLue lisää »
-
SHL-viikkokatsaus: Sarjanousija kärkipaikalla − NHL-konkari Jakob Silfverberg vei kasvattajaseuransa huipulleLue lisää »
Metallica-keskustelu
- Viestiketjun aloittaja trivekku
- Alkaa
- 767 673
- 4 062
The Metallica Blacklist: 53 Unique Artists | Metallica.com
We’re proud and excited to be releasing The Metallica Blacklist, a compilation of 50+ artists spanning an unbelievably vast range of genres, generations, continents and more, each contributing a unique interpretation of their favorite Black Album cut.
www.metallica.com
Deluxe box set on jälleen aika maittava:
Metallica (The Black Album) Remastered - Deluxe Box Set | Metallica.com
Shop for reissued audio from Metallica's seminal 1991 self-titled album, commonly referred to as The Black Album.
www.metallica.com
EDIT: Niin ja en edes huomannut, että tuossa uutisessahan mainittiin myös The Metallica Blacklist, joka on neljän CD:n tai seitsemän LP:n paketti kovereita Black-albumin kappaleista, yhteensä 53:n eri esittäjän tekemänä.
Sinällään joo kiva idea. Tavoittaahan tuolla varmasti uusia kuulijoita näiden artistien faneista, sekä saa aika laajalla skaalalla erilaisia tulkintoja. Mutta eipä houkuta kauheasti omaan hyllyyn ostamaan nämä tulkinnat.
Metallica
Metallica. New In, The Black Album, S&M2, Clothing, Accessories, Vinyl, CDs & DVDs, Books & Mags, Sale and Cliff Burton
metallica.probitymerch.com
6 x Enter Sandman
7 x Sad but True
5 x Holier than Thou
7 x The Unforgiven
4 x Wherever I May Roam
2,5 x Don't Tread on Me
2 x Through the Never
12,5 x Nothing Else Matters
1 x Of Wolf and Man
2 x The God That Failed
3 x My Friend of Misery
1 x The Struggle Within
Siinä toki voisi kulua myös rommikola jos toinenkin, kun kuuntelisi putkeen 12 erilaista versiota Nothing Else Matterista, niin legendaarinen biisi kuin se alkuperäinen onkin.
Viimeksi muokattu:
Itse asiassa tuolta nousi kaksi soundia eri tavalla esille. Mailisauruksen Nothing else matters oli jotenkin freesi ja hyvänkuuloinen revittely ja Jason Isbelin Sad but truessa oli mukana aimo annos True Bloodin tunnarin vibaa. Tykkään.
Luultavasti seassa on sellaiset 65% kamaa, jonka kuuntelee tasan kerran.
Luultavasti seassa on sellaiset 65% kamaa, jonka kuuntelee tasan kerran.
Vähän suolainen hinta toi ihan perustupla-lp:kin mutta täydentäisi mukavasti sarjan. Killestä Justiceen on gatefoldit hyllyssä, tämä tosin olisi reissue mutta Mustan ysäri 2LP ei ole tullut vastaan. Musta oli ensimmäinen cd jonka hankin, ostin soittimen viikkoa aiemmin sitä silmällä pitäen.
Coveristeissä on vain muutama artisti jonka tunnen mutta ihan kiintoisalta vaikuttaa.
Coveristeissä on vain muutama artisti jonka tunnen mutta ihan kiintoisalta vaikuttaa.
Joo-o, remaster... Snaren ovat korjanneet siedettäväksi mutta eihän tuota Kick-rumpua oikein muuten voi kuvailla kuin että aivan hirveä. Että voi tuollaista julkaista remasterina.
Black albumia kuunnellessa aina on se ongelma että vaikka kitara kuulostaa kuinka hyvältä niin snare sekä kick on aivan hirveästi mixattu ja ihan liian äänekkäitä, niin korvat alkaa soida ennen kuin yhtäkään kappaletta on saanut päätökseen. Sääli.
Black albumia kuunnellessa aina on se ongelma että vaikka kitara kuulostaa kuinka hyvältä niin snare sekä kick on aivan hirveästi mixattu ja ihan liian äänekkäitä, niin korvat alkaa soida ennen kuin yhtäkään kappaletta on saanut päätökseen. Sääli.
Juu, ei siinä kuitenkaan mitään taikoja tehdä.
Juanesin version Enter Sandmanista kuuntelin youtubesta. Hän siis yksi näistä Blacklisted artisteista. Ei oikein iskenyt tämä versio. Rohkeasti yritti lähteä vetämään skan tai kahdeksankymmentä luvun new wave tyylillä, mutta rohkeus loppui kesken. Jotenkin jäi puolittainen yritys mieleen tästä vedosta. Jos olisi vetänyt koko biisin rohkeasti uudella ilmeellä, niin olisin varmaan pitänyt siitä.
Joitain viestejä ylempänä olevasta mielipiteestä poiketen väitän, että tällä levyllä on kyllä yhdet parhaimmista soundeista, mitä on koskaan raskaampaan musiikkiin väännetty. Introssa kun rupeaa Lars hakkaamaan tomeja, niin onhan tuo nyt eroottisen kuuloista. Ai saatana, että jytisee tyydyttävästi! Ja napakka virveli + basari ovat aika pitkälti täydelliset. Yleensäkin siis rumpusoundeista on paha laittaa paremmaksi. Edelleen toimii hyvänä referenssilevynä.
Eipä tätä albumia oikein tule koskaan mieleen pistää soimaan, kun Enter Sandmanit, Nothing Else Mattersit ja muut on kuultu noin 53 miljoonaa kertaa. Mutta kun sitten päätyy tätä kuuntelemaan, niin onhan se nyt vaan kovaa kamaa. Vaikka jää omissa kirjoissa Justicen ja Puppetsin varjoon, niin omassa "modernin heavy metallin" -tyylissään 5/5-levy.
Nyt vasta osui kuunteluun (jostain kumman syystä) And Justice For All -albumilla olevat demot biiseistä. Löytyvät mm. Spotifysta olevasta Remastered Deluxe Box Set -albumista.
Ai että on kovaa tykitystä jokainen Dyers Eyen versio ja Onen demot ovat myös hyviä. Lisäksi näissä versioissa on basso mukana! Voisi jopa sanoa, että Dyers Even "January 1988 Demo" on kaikkein paras versio mitä biisistä on ikinä nauhotettu. Noi riffit kun olis saanu levylle ja ton raivon. Siinä olis vieläkin ihmeteltävää. No, pääsee sitä kuuntelemaan tässä muodossa nyt ainakin.
Ai että on kovaa tykitystä jokainen Dyers Eyen versio ja Onen demot ovat myös hyviä. Lisäksi näissä versioissa on basso mukana! Voisi jopa sanoa, että Dyers Even "January 1988 Demo" on kaikkein paras versio mitä biisistä on ikinä nauhotettu. Noi riffit kun olis saanu levylle ja ton raivon. Siinä olis vieläkin ihmeteltävää. No, pääsee sitä kuuntelemaan tässä muodossa nyt ainakin.
Oliko siis tämä kyseessä? Teiniraivolla tulee kyllä Jamesilta, välillä unohtaa sanat eikä tuo nyt hirveän miehekkäältä kuulosta. Bändi on kyllä formussa. Soundi on suoraan Ride the Lightningilta, mikä ei ole ollenkaan huono asia. 8+
Juurikin tuo versio kyseessä. Eihän tossa kohtaa biisillä ollut edes sanoja, niin ei niitä voi unohtaa. Käsittääkseni tuossa kohti biisiä vasta "sävelletään". Omaan korvaan Hetfieldin ääni on parhaimmillaan juurikin tuossa 80-90 luvun taitteessa. Vaikka ei varmasti kovin miehekästä ole, mutta ei sen väliä.
Kova meininki paistaa läpi biiseistä. Oluenhuuruisella treenikämpällä tukat hulmuten äijät painanu biisiä kasaan. Nyt selvinpäin jossain tarkkaan vartioidussa "HQ" -nimisessä paikassa miehekkäällä äänellä.
On hyviä biisejä tullut myös 2000-luvulla. Pelolla odotan mitä seuraava levy tuo tullessaan. Youtube-videolla Hammett kehu, että nyt hänkin on mukana muutenkin kuin soolojen osalta.
NakkiFakiiri
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New York Rangers, Charlestown Chiefs
Otan ilolla vastaan Hammettin riffejä, paljon sieltäkin on hyvää tavaraa irronnut vuosien varrella. Harmi vaan että ennen upeita, melodisia, tarttuvia ja ennenkaikkea biisiin sopivia sooloja synnyttänyt mies on taantunut parilla viime albumilla täysin tyhjänpäiväiseksi lurittelijaksi. Harvinaisen epäinspiroituneen oloista tiluttelua jossa vaan sahaillaan skaaloja läpi vailla mitään punaista lankaa.
Nyky-Metallica tarvitsisi muutenkin pitkästä aikaa studioon kunnon tuottajan ja auktoriteetin, jolla olisi munaa lähteä haastamaan jätkiä ja kyseenalaistamaan tiettyjä ratkaisuja tarvittaessa. Viimeisillä levyillä on ollut paikoitellen hyviä biisejä ja hyviä juttuja, mutta samanlainen päämäärättömyys niitäkin vaivaa kokonaisuuksina kuin Hammettin sooloja. Tuntuu että riffejä lätkitään peräkkäin miettimättä ollenkaan sellaisia asioita kuten esimerkiksi draaman kaari, joka on täysin keskeisessä asemassa niin monessa bändin varhaisemmassa klassikkoeepoksessa. Tämän seurauksena levyille eksyy niitä 6+-minuuttisia biisejä jotka eivät mene oikein minnekään, ja biiseihin kasaantuu minuuttikaupalla turhaa tyhjäkäyntiä. Ne eivät perustele pituuttaan millään tavalla. Kunnon tuottaja voisi potkia bändiä vähän perseelle ja kysyä että onko tämä parasta mihin pystytte, millä perusteella tämä biisi on sen 8 minuuttia, jne. Hetfieldin riffikynä on edelleen terävä, mutta bändin pitäisi skarpata sen verran että sovitusvaiheessa biiseihin lyötäisiin vain olennaiset jutut, ja that's it. Mielestäni Hardwired oli tällä saralla parannus Death Magneticiin verrattuna, mutta ei senkään levyn olisi tarvinnut kestää 77 minuuttia. Onhan se selvää että multimiljonäärien ympärille kerääntyy väkisilläkin näitä jees jees-tyyppejä, jotka myötäilevät jokaista päätöstä eivätkä uskalla sanoa vastaan studio-olosuhteissa, mutta eipä tuo musan tasoa juurikaan edesauta.
Metallica on tehnyt uuden version Nothing Else Mattersistä säveltäjä James Newton Howardin kanssa Disneyn Jungle Cruise-leffaan. Odotukset tästä eivät olleet kovin korkealla, mutta yllättävän hyvinhän tuo toimii. Kauas on kyllä tultu Kill 'Em All-ajoista.
Jason Newsted availemassa valtavaa The Black Albumin Deluxe Box Setiä. Tuntuu arvostavan kovasti. Mies vaikuttaa esimerkiksi muistavan edelleen jopa jokaisen valokuvaussession kuvauspaikat. Video lämmitti omaakin mieltä.
Kenties näemme Jasonin jälleen yhdessä muiden jätkien kanssa lavalla loppuvuodesta Metallican 40-vuotisjuhlissa?
Kenties näemme Jasonin jälleen yhdessä muiden jätkien kanssa lavalla loppuvuodesta Metallican 40-vuotisjuhlissa?
'Tallica oli äskettäin Howard Sternissä Black Album -juhlallisuuksien muodossa ja sehän poiki yllättäen Miley Cyrusin ja Elton Johnin kanssa pari hyvää pätkää!
James vähän liikuttuu
ja
Itse piisi.
James vähän liikuttuu
ja
Itse piisi.
Spotifystä olen satunnaisotannalla tutustunut sekä The Metallica Blacklistiin että mustan albumin Deluxe versioon. Metallica cover levy olisi kaivannut enemmän ohjausta, nyt tuo ratkaisu että ensin tulee kuusi kertaa Enter Sandman, seuraavaksi seitsemän versiointia Sad But Truesta jne, ei oikein toimi. Kokeilin myös shufflella, mutta tulee aivan liian erityyppisiä versioita peräkkäin ja ei sekään toimi. Vaikka muutama hyvä cover sieltä löytyikin, jäänee levy enemmän kuriositeetiksi kuin vakiokuunteluun.
Sitten tuo neljäntoista levyn versio itse päivänsankarilevystä... Livelevyt on tietysti jees, mutta sitten kaikki nämä demo versiot mustan albumin biiseistä on jopa kaltaiselleni tosi fanille aika turhia. En tiedä kuka oikeasti haluaa kuunnella toistuvasti kuutta erilaista demoversiota jostain biisistä? No, minä en ainakaan, saa tämä deluxe versio jäädä kauppaan.
Sitten tuo neljäntoista levyn versio itse päivänsankarilevystä... Livelevyt on tietysti jees, mutta sitten kaikki nämä demo versiot mustan albumin biiseistä on jopa kaltaiselleni tosi fanille aika turhia. En tiedä kuka oikeasti haluaa kuunnella toistuvasti kuutta erilaista demoversiota jostain biisistä? No, minä en ainakaan, saa tämä deluxe versio jäädä kauppaan.
Turkoosisalpa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Pelicans
Minusta noista demoista herkullisimmat ovat ne ”riff tape”-pätkät, eli ne jotka James, Kirk ja Jason ovat tehneet esitellessään ideat muulle bändille. Esimerkiksi Nothing Else matters oli jo lähestulkoon valmis tekele riff tape-tasolla, mutta Kirkin Enter Sandman-riff-tape on vielä varsin kaukana hittibiisistä… Noista demoista kuulee biisien kehityksen, ja tällaiselle Birth, school, Metallica, Death-tyypille niiden kuuntelu tarjoaa hienoja hetkiä.
Hinta-laatusuhteeltaan boxi on kyllä huima paketti.
Varsinkin Unforgivenin ensimmäisen version Jamesin riffikasetilta kun kuulee, niin voi todeta, että ihan hyvä, että siihen käytettiin vähän enemmän ajatusta sitten kuitenkin. Itse olisin heittänyt sellaisen kammottavan rallatuksen roskiin. :D
Metallica heitti yllätyskeikan 500 paikkaisessa klubissa. Niitä tilanteita, joista voi vain haaveilla, että kunpa oisin saanut olla mukana...
www.loudersound.com
Watch Metallica play Whiplash, Seek And Destroy and Fade To Black for 500 fans at surprise hometown show
Watch fan-shot footage from Metallica’s surprise show at the 500-capacity Independent club in San Francisco
NakkiFakiiri
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New York Rangers, Charlestown Chiefs
Ymmärrän että nämä eivät ole kaikkien pala kakkua, mutta ainakin itse otan tällaiset "jämäpalatkin" ilolla vastaan, ja itsekin musaa tekevänä on äärimmäisen mielenkiintoista seurata minkälaisista ideoista ja miten nuo tutut biisit ovat syntyneet. Black Album tuli kuunneltua ysärin alkuvuosina niin puhki ettei sen pariin tulee enää juurikaan palailtua, mutta tätä kautta levyyn saa ihan uutta kulmaa ja mielenkiintoa pitkästä aikaa.
Tämä kävi mielessä että muusikot noista demoista luultavasti saavat jotain irti. Mulle riittää se valmis tuote.
Turkoosisalpa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Pelicans
Live-levyjä en yleensä kauheasti tykkää kuunnella, mutta Live at the Tushino airfield, Moscow on kyllä vinyylinä kuunneltuna aika helvetin kova setti. On ehkä Live after Deathin ohella kovimpia kuulemiani livelevyjä koskaan. Jotkut fanit sanovat jopa, että on kovempi, kun legendaarinen Seattle ’89. Itsellä ei ole vertailukohtaa, mutta kyllä ovat tämän tekeleen miksanneet pirun hyvän kuuloiseksi.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy