Mainos

Metallica-keskustelu

  • 767 380
  • 4 062

TM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Pari kertaa läpi kuunnelleena todella tiukka paketti. Metallicaa 80-luvulta jo kuunnelleena menee heti Puppetsin, Justice ja Lightningin jälkeen neloseksi.

Kyllä 8+ levy Metallica-asteikolla joka oli pakko hakea heti aamusta kun kauppa aukesi. Hienosti äijät vetää vieläkin ja ne Lightningit, Puppetsit, Justicet vielä parempia mutta tämäkin täyttä vastinetta rahalle.
 
Viimeksi muokattu:

tuuski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pallo-Kärpät
Nyt kun tämän on pari kertaa vetänyt läpi, niin on vähän samanlainen fiilis kun viitisentoista vuotta sitten kun ensi kerran Justicea kuunteli. Silloin oli alla musta levy, josta oma Metallica-kuuntelu lähti ja kun sain Justicen äänitettyä, niin se ei tuttua Onea lukuunottamatta heti auennut, mutta joku siinä paahdossa viehätti. Sama tämän kanssa. Radiossa on kuultu tämän levyn One ja se on noussut jo ihan vitun kovaksi, samoin on kuultu tämän levyn Dyers Eve ja se on lopetustappona toimiva. Lopuista on ehkä turhan aikaista sanoa, mutta juuri tällä hetkellä veikkaus on, että 20 vuoden päästä tätä pidetään klassikkona, kuten Justiceakin. Muistaakseni sitäkin syytettiin paskoista soundeista. Ei ole haitannut ikinä minua, kuten ei miljoonia muitakaan.
 
Suosikkijoukkue
Manchester United, Bruceola
Lopuista on ehkä turhan aikaista sanoa, mutta juuri tällä hetkellä veikkaus on, että 20 vuoden päästä tätä pidetään klassikkona, kuten Justiceakin. Muistaakseni sitäkin syytettiin paskoista soundeista. Ei ole haitannut ikinä minua, kuten ei miljoonia muitakaan.
Joo basso ainakin kuuluu aika huikeasti, mutta tämä nyt oli vain sitä Jasonin simputusta. Aika paljon puhetta on myös herätteneet ne Justicen rummut, jotka äännitettiin useissa kymmenien sekuntien pätkissä. Tässä aiheesta vielä artikkeli asiasta kiinnostuneille: http://www.soundonsound.com/sos/dec05/articles/tobywright.htm
 

Black Star

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Mä oon varmaan vaan erilainen.

Mun mielestä tää levy nyt ei vaan ole kovin hyvä. Siellä on välillä ihan ideaa, mutta miksi biisit pitää tuhota katkomalla ne rumpufilleillä ja latomalla niihin kolme-neljä minuuttia riffikokoelmia. Dynamiikka, missä pelaa?

Jatkan Puppetsin kuuntelua kädet puuskassa.
 

Tumpe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lipö ty.
Jatkan Puppetsin kuuntelua kädet puuskassa.

Vaikka itse arvostan uutta levyä suuresti, niin silti sanomassasi on älykkyyden siemen. Master of Puppets ja ...And Justice For All ovat bändin huipputeoksia, ja mielestäni niiden yli on lähes mahdotonta päästä. Bändi, jonka jäsenet ovat yli 40-vuotiaita ei yksinkertaisesti enää pysty löytämään sitä luovuuden siementä, joka vallitsi vielä 80-luvlla. Cliff Burtonilla oli suuri vaikutus juuri Puppetsin kokonaisuuteen, ehkä myös ajfaan.

Omasta mielestäni on huikeaa, että bändi, joka 90-luvun puolesta välistä asti on julkaissut hyvin "epämetallicamaisia" levyjä pystyy ulostamaan levyn joka tuo mieleen "ne vanhat hyvät ajat". Omasta mielestä huonoin lenkki uudella levyllä on laulumelodiat. Kohdallaan ne ovat, mutta eivät monipuolisia. Riffit ovat timanttisia ja Kirkin soolot sopivat hyvin biiseihin, vaikka ovat suht yksinkertaisia. Larsin rummutus on mitä on, mutta sopii biiseihin täydellisesti, on vain yksi Metallican rumpali ja mielestäni onnistunut tällä levyllä erinomaisesti.

Parin kuuntelun jälkeen tämä levy _kokonaisuutena_ sijoittuu Ajfan ja Puppetsin jälkeen kolmanneksi. Ride The Lightnigilla on muutama timanttinen biisi, Black Albumilla on timanttinen tekninen laadukkuus ja Loadilla on ihanan melankolinen tunnelma, mutta Death Magneticin asenne, riffit ja bändin uusiutumiskyky asettaa albumin korkeammalla kuin nuo kolme muuta. Onhan DM:llä huonojakin biisejä, mutta kokonaisuus ratkaisee.
 

MetalMac

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nederland, Amsterdam, Sudden Death (RIP)
No johan pomppas! Death Magnetic on tehnyt juuri niin yllättävän vaikutuksen allekirjoittaneeseen, että oikein ihmetyttää. Oikea pakkomielle iskenyt soittaa levyä uudestaan ja uudestaan. Huikeeta! Odotukset oli todella alhaalla, mutta vielä mitä, tällänen teos lävähti suoraan naamalle ja lujasti.

Nyt on niin huumassa, ettei saa mitään järkevää sanottua. Tekee mieli vaan ylistää ja hehkuttaa. Levyn kokonaisuus on jäätävä! Kuullessani, että levylle tulee kappale nimeltä Unforgiven III, tuntui se suurelta vitsiltä, mutta nyt on kuitenkin tunnustettava se tosiasia, että mielestäni kyseessä on paras Unforgiven, joskaan nuo kaksi edeltäjää ei ole koskaan noussut kovinkaan korkealle meikäläisen listoilla.

Hyvä Metallica!
 

Andrei

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Levy on aivan saatanan timanttinen! Nyt on menossa ns. rauhoittelujakso eli kuuntelen levyn vain noin pari kertaa päivässä läpi ettei se kulu puhki heti kättelyssä. WE DIE HARD!
 

I.Colliander

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hyvän ja pelaavan jääkiekon ystävä.
Timanttia levy on minunkin mielestäni. Mielenkiinnolla tämän ilmestymistä odotti, eikä tarvinnut pettyä. Äänimaailmoista en tiedä mitään, ainoastaan siitä miltä korvaan kuulostaa.

Omat suosikkini ovat Broken, Beat & Scarred, All Nightmare Long ja Judas Kiss. Muutkin kyllä iskee ihan kunnolla.

Unforgiven III todella vaikutti etukäteen potentiaaliselta katastrofilta, mutta tämähän on trilogian paras kipale!

-ic-
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Tosiaan nyt kun on itsellänikin useampi kuuntelukerta takana niin tämähän potkii todella kovaa, suorastaan riuhtoo. Olin kyllä turhan kriittinen ennen kuin levyä julkaistiin ja samastuin ehkä liikaa niihin "faneihin" - jotka tuomitsivat levyn heti osastoon "eihän Metallica enään osaa mitään". Nyt Death Magnetic kuitenkin muutti tämän luulon täydellisesti, varsinkin levyn alkupuoli ja ensimmäiset 5 kappaletta ovat täyttä rautaa. Riffiä riittää ja sooloakin mukavasti. Jamesin ääni on hyvin kärsinyt tietenkin ja äänimaailmoista täällä valitetaan, mutta en ole minäkään niin hifistelijä, että asetan soundit ja kaiken muun elektroniikan musiikin edelle. Todellisuudessa vain turhaa natinaa, Metallica on nyt päässyt Loadeista ja Angereista eroon ainakin tämän levyn myötä.

Mielenkiintoista olisi myös kuulla aina niin katkeran Dave Mustosen kommentit tästä Metallican uudesta kiekosta. Vaikeahan sitä ei toisaalta olisi arvata, mitä Mustaine sanoisi ja todennäköisestihän kääntäisi keskustelun sinne vuoteen -83, kun hänet potkittiin bändistä veke. Tiedä sitten vaikka Dave pyöräyttäisi ihan vain vittuiluksi uuden levyn Megadethin kanssa Metallicaa kohtaa.
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Mielenkiintoista olisi myös kuulla aina niin katkeran Dave Mustosen kommentit tästä Metallican uudesta kiekosta. Vaikeahan sitä ei toisaalta olisi arvata, mitä Mustaine sanoisi ja todennäköisestihän kääntäisi keskustelun sinne vuoteen -83, kun hänet potkittiin bändistä veke. Tiedä sitten vaikka Dave pyöräyttäisi ihan vain vittuiluksi uuden levyn Megadethin kanssa Metallicaa kohtaa.

No Mustonenhan palasi kasarin tunnelmiin jo 3 vuotta sitten. Ja mitä mielenkiintoista Mustosen kommenteissa tämän levyn suhteen nyt olisi? Varmasti tekee vielä levyn Megadethin kanssa, edellisestähän on jo vierähtänytkin reilu vuosi. Ei ne papat enää joka vuosi levyjä pukkaa, kysy vaikka Metallicalta.


Niin ja hienoa, että Metallicakin pystyi vielä samaan mihin Mustonen. Tää uus on kyllä hieno lätty. (Niinkuin Mustosen kaksi edellistäkin)
 

Kopteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Bruins
Tätäkö tarkoitat? Olen samaa mieltä siinä, että masterointi ei täysin ole onnistunut (tai no, onnistunut on varmaan, mutta kuulostaa minun korvaani huonolta). Eipä tuo silti minun mielestä itse biisejä pilaa, sillä en kuulu niihin hifisteihin jotka asettavat äänimaailman kappaleiden edelle.

Netissä pyörii Guitar Herosta? ripattu versio Death Magneticista, jonka pitäs olla huomattavasti kaupoissa myytävää mukavammin masteroitu/ ei masteroitu. En itse oo päässy vielä kuuntelemaan, mutta kyllähän tää jo jotain kertoo.
http://img137.imageshack.us/img137/5233/dmhe1.png
 

Kaivanto

Jäsen

No juurikin tuota! Tuostahan näkee tyhmempikin, mistä on kyse. Älyttömän suuri osa soitetusta äänestä ei siis kuulu levyltä ollenkaan, vaan se "katkeaa" kesken. Tämä tekee kuuntelusta todella rasittavaa.

Ja tästä saman asian kuulee. Ei viitsi edes yrittää arvailla, onko kaikkien aikojen markkinatemppu vai möhläys, että levystä on säällinen miksaus Guitar Hero -pelissä ja varsinainen julkaisu on, mitä on. Tulihan se CD ostettua, mutta taitaa jäädä pölyttymään, koska tällä hetkellä waretan hyvällä omallatunnolla GH-versiota.
 

tuuski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pallo-Kärpät
Ja tästä saman asian kuulee. Ei viitsi edes yrittää arvailla, onko kaikkien aikojen markkinatemppu vai möhläys, että levystä on säällinen miksaus Guitar Hero -pelissä ja varsinainen julkaisu on, mitä on. Tulihan se CD ostettua, mutta taitaa jäädä pölyttymään, koska tällä hetkellä waretan hyvällä omallatunnolla GH-versiota.
Tuosta pätkästä pystyin jopa minä sen erottamaan ja nyt vituttaa. Taidampa itsekin warettaa ja jättää levyn sinne St. Angerin viereen, molempia tulee varmaan käytettyä tämän jälkeen yhtä paljon.
 

Piikkiperse

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tuosta pätkästä pystyin jopa minä sen erottamaan ja nyt vituttaa. Taidampa itsekin warettaa ja jättää levyn sinne St. Angerin viereen, molempia tulee varmaan käytettyä tämän jälkeen yhtä paljon.

Joopa joo! Aiemmin ajattelin, että tuon äänenlaadun kritisointi on turhanpäiväistä hifistelyä. Tuon youtube pätkän näkemisen ja ennen kaikkea kuulemisen jälkeen alkoi kuitenkin vituttaa rankasti. Pakkohan se on warettaa tuo GH3 versio! :(
 

Mike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KäPa, NUFC
On tossa vissi ero, ja on Rubin soundien kanssa ryssinyt ennenkin.

Voisin hakea ton GH -version ja polttaa sen autossa kuunneltavaksi levyksi kun en alkuperäisiä jaksa muutenkaan edes takaisin kannella.

Se on positiivista, että en keksi edes kahden viikon voimahöyläämisen jälkeen levystä mitään muuta huomautettavaa kuin soundit.
Biisit ovat silkkaa rautaa, ja se riittää mulle paremmin kuin hyvin.
 

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Täälläkin täytyy kyllä myöntää, että on muuten ihan vitusti parempi tuo GH-versio. Tosi erikoista, mutta mennään tällä.
 

Kaivanto

Jäsen
Voisin hakea ton GH -version ja polttaa sen autossa kuunneltavaksi levyksi kun en alkuperäisiä jaksa muutenkaan edes takaisin kannella.

Et takuulla tule koskemaan alkuperäiseen saatuasi paremman version. Sain omani juuri waretettua ja kuuntelen toista biisiä ja ero on aivan hirvittävän järkyttävä.
 

Koirapoika

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jutta Grahnin mies, Else-Maj Pontoppidan.
Jopa meikäläinen vaikkukorva huomaa eroa, kuulokkeilla kuuntelen. Tai sitten en ole kuunnellu levyversiota tarpeeksi kovalla volyymilla.
 

Monte-Cristo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Sens, sympatiat Kerholle
Ja tästä saman asian kuulee. Ei viitsi edes yrittää arvailla, onko kaikkien aikojen markkinatemppu vai möhläys, että levystä on säällinen miksaus Guitar Hero -pelissä ja varsinainen julkaisu on, mitä on.
Hienoa ja mielenkiintoista vihdoinkin kuulla, miten tämä paljon puhuttu loudness war vaikuttaa kuultuun musaan. Ei todellakaan tarvitse olla mikään hifikorva kuullakseen eron noiden pätkien välillä. GH-version dynamiikka on korvia hivelevää CD-version klaustrofobisen ja puuroisen tuhnuisuuden rinnalla. Kuunnelkaa niitä rumpuja! Aaah.

Tästä levyjen pilallekompressoinnista on viime aikoina puhuttu paljon, mutta koska markkinoille on päässyt yleensä aina vain se pilallekompressoitu versio, on harva päässyt kuulemaan eroa suoraan (vaikka en tosin tiedä, millaisilta monien pilallekompressoitujen levyjen LP-versiot kuulostaisivat). Nyt kuullaan, ja kun kyseessä on megaluokan bändi ja megaluokan julkaisu, uskaltaisin arvella jopa, että tässä saattaa nyt olla käsillä Se Hetki, kun mölykehitysongelma nostetaan kunnolla pöydälle ja sille saadaan stoppi. Hevin ystävissä on yllättävän paljon hifistin vikaa, joten jos tästä nostetaan tarpeeksi iso äläkkä, saatetaan asialle ehkä vihdoin ja viimein tehdä jotakin.
 

ipaz

Jäsen
Nyt kun on viikko tullut Death Magneticia luukutettua on kaksi biisiä noussut yli muiden: All Nightmare Long ja instrumentaali Suicide & Redemption. Varsinkin tuon Nightmaren kertosäe ja sen kitarat on loistava. Juuri sitä tarttuvaa melodiaa, joka on Metallicalla ollut hukassa jo usean vuoden ajan.

Muuten levy on hyvä ja helposti kuunneltava. Samalla kuitenkin muutama noista biiseistä jäävät minulle jotenkin valjuksi ehkä pituutensa takia, mm. Judas Kiss. Täytyy vaan kuunnella lisää ja odottaa että aukeaako vai ei.
 

AnaMasa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lahko
Jumalauta! Sen sakkaisen kuonan alta paljastui Metallican levy! En nyt sen enempää toista itsestäänselvyyksiä, mutta ero on selvä.

Mielenkiintoista seurata miten Metallica (Inc.) suhtautuu tähän GH-versioon ja varsinkin nyt kun masteroijakin on myöntänyt, että päästi käsistään paskaa. Masteroijahan selitti syypään löytyvän miksauspöydän takaa, mutta sekin kuulostaa oudolta. Kai se masteroijakin näkee ruudultaan, että käyrät on päin vittua ja olisi voinut reagoida jotenkin.
 

JereJ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Death Magnetic on todellakin hyvä levy. Itse kävin ostamassa heti viime perjantaina, kun se ilmestyi. Myi pelkällä ennakkomyynnilla suomessa tuplaplatinaa, mikä on todella hienoa. Tällä hetkellä soi Suicide & Redemption, mahtava kappale. \,,/
 

Mike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KäPa, NUFC
Masteroijahan selitti syypään löytyvän miksauspöydän takaa, mutta sekin kuulostaa oudolta. Kai se masteroijakin näkee ruudultaan, että käyrät on päin vittua ja olisi voinut reagoida jotenkin.

Ja jos miksaajalta kysytään, niin varmaan syyllinen on hänen mielestään masteroija. Oli miten oli, niin Rick Rubinilla tuottajana on viime kädessä vastuu puuttua asioihin jos miksauksessa ja/tai masteroinnissa tyritään.

Rubiniakaan en lähtisi silti syyttelemään, vaikka soundit olisivat miten paskat, koska hän on varmaan tuottajana ainakin "osavastuullinen" myös siihen, että bändi on löytänyt taas itsensä And Justice For All:in jälkeen alkaneen synkän harhailun jälkeen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös