Metallica-keskustelu

[Brian Glough]

Niin, saahan sitä kuluttaa aikaansa miettimällä, että laskelmoiko joku tuotantoyhtiössä jotain. Tai voidaan miettiä, että onko Metallica yrittämässä väkinäistä paluuta 80-luvulle. Itse elän kuitenkin sen verran hetkessä, että kuuntelen musiikkia miettimättä niin vitusti kaikkia siihen liittyviä mahdollisia negatiivisia puolia. Biisi on hyvä, jos se on hyvä tai sitten ei ja that´s it.

Just näin. Hyvin sanottu siellä lännessä! Edelleenkin odotan sitä Radio Rockin soittoa, kun oikea formaatti löytyisi studioon. Joko joko..

 

[Bob Rambo]

St. Angeriin yms. verrattuna biisihän on ihan ok. Hetfield ei laulajana ole ollut ...AJFA:n jälkeen mistään kotoisin ja Lars nyt vaan on aina ollut maailman yliarvostetuin. Kitarariffit ihan ok, joskin vähän liian tutulta kuulostivatkin välillä.

Homma on vaan siitä kiinni, että ei Metallican uuden biisin kohdalla pitäisi pyöriä mielessä vain "ihan ok". Väkinäistä ja teennäistä, joku voisi sanoa väsynyttä. Eiköhän tää oo jo kuultu ennenki.

 

[Keskialueen pommi]

Itse olen vähän pettynyt ja niin kuulosti olevan Rockin juontajakin...
Odotin biisiltä vähän liikoja alkuhehkutuksien perusteella, mutta ei se huono ole, vaan vähän liian hajuton ja väritön.

No itse levyä odotellessa...

 

[Brian Glough]

St. Angeriin yms. verrattuna biisihän on ihan ok. Hetfield ei laulajana ole ollut ...AJFA:n jälkeen mistään kotoisin ja Lars nyt vaan on aina ollut maailman yliarvostetuin. Kitarariffit ihan ok, joskin vähän liian tutulta kuulostivatkin välillä.

Homma on vaan siitä kiinni, että ei Metallican uuden biisin kohdalla pitäisi pyöriä mielessä vain "ihan ok". Väkinäistä ja teennäistä, joku voisi sanoa väsynyttä. Eiköhän tää oo jo kuultu ennenki.

No joo. Vähän vaisu kuva jäi. Toivotaan, että tiukempaa otetta löytyy jossain kohden levyä. Ei tästä nyt seisokkia kyllä saanut. Voi Lars...
Vähän sellaista Paul Di Annon Iron Maidenia. Ei siis huono =)

 

[Sic]

St. Angeria parenpaahan tämä on, mutta se nyt oli jo kuuntelemattakin selvää. Jotenkin Fade To Black tulee mieleen n. minuutin jälkeen, sitten tossa kun nopeus kasvaa, alkuosan hidasta osaa ei enää edes muista kun mennään jo kitarasoolojen kera nopeaa loppua kohti. Jotenkin sekava fiilis jäi, ei tämä yllä sinne 80-luvun tuotannon tasolle, tai Blackinkään tasolle, mutta jotain sieltä uudenpien ja klassikkoalbumien välistä toistaseksi, eli kyllä tätä kuuntelemaan pystyy, se on varma asia. En tiedä sitten tulenko vielä ihan rakastamaan näitä biisejä 80-luvun tuotannon ja muutamien uusien biisien tavalla.

Ja kuten edellä mainittu, en kyllä kovin paljoa Larsia rumpujen ääressä arvosta, tässäkin biisissä junnataan aika samoja komppeja mitkä on jo monesti metallica-biiseissä kierrätetty, tuntuu kuin muuhun ei kykenisi. Kun rumpali itsekkin on niin väkisin näihin asioihin kiinnittää huomiota, sori nyt vaan. Kitarariffeistä ja sooloistakin vois antaa sentään plussaa, ihan hyvää menoa. Jamesin laulu on vähän niin ja näin, eihän se vedä enää vertoja vanhojen aikojen menoon, joten se jää eittämättä hieman vaisuksi, jos se on oikea sana edes tähän. Toki voisihan tuo Jamesin laulu huonommassakin jamassa olla, joten sikäli tämäkin passaa kun nuo vanhatkin vedot menee livenäkin nyt jopa paremmin kuin 2000-luvun alussa.

 

[Blackie]

Jotenkin vaan ittensä väsyttää tämä porukan itku kun "metallica ei oo tehny mitään hyvää 80-luvun jälkeen" ja sitten "uudet biisit kuulostaa ihan paluulta 80-luvulle, laskelmoitua scheissea".

Näinhän se menee lähes artistin kuin artistin kohdalla. "Ei tää on niin hyvää ku ne vanhat" "Aivan liian kaupallista...blaa blaa blaa" :)

Onhan tuo Metallican uusi biisi jättiläisaskel parempaan suuntaan St. Angerista. Kaikki riippuu tietysti jokaisen henkilökohtaisista odotusarvoista.

Tottakai nyt ekaksi sinkuksi valittiin tuollainen vähän kaupallisempi raita. Ihan OK kappale mielestäni ja herättää lupauksia, että sieltä saattaa ihan kelvollinen lätty aikanaan tullakin.

 

[clayman]

Eipä tuosta biisistä paljoakaan jää mieleen vaikka muutaman kerran olen jo kuunnellut. Lopun riffittelyllä on ilmeisesti yritetty jotain vanhaa menoa, mutta todella turhilta ne osat kuulostivat. Ei mitään varsinaista yhteyttä toisiinsa eli riffiä riffin perään ilman suurempaa suunnitelmaa.

Alussa biisi oli ihan ok ja hidas osuus toimi paremmin kuin olisin osannut odottaa ja tämä lähinnä siksi että Hetfield ei kuulosta täysin paskalta eikä yritä juuri sitä country-vääntöä. Vähemmän ylilyöntejä siis.

Tämän ja Cyaniden jälkeen sopii toivoa parempaa muilta levyn biiseiltä. Näissä ei vaan ole se punainen lanka oikein hallussa.

 

[Chip Whitley]

Miten Lars voi olla yliarvostettu rumpali? Kaikkihan dissaavat Tanskan lahjaa musiikkimaailmalle oikein kilpaa, kuten täällä Jatkoajassakin on huomattu. Haukkuja tulee studiobiiseistä (vähän outoa eikö?) livevetoihin (ymmärtää), ikään kuin kaikki missä Lars mukana kannuttaa muuttuu automaattisesti paskaksi kun se nyt on "in". Eihän tuo kaveri mikään rytmitajun kuningas ole, mutta monesti asenne ja fiilis korvaa sitäkin puutetta. Nykyään vaan ollaan niin nirsoa ettei mikään enää kelpaa.

Mitä uuteen biisiin tulee, ei tuo nyt mikään huono ollut. Muutama kohta lainattu suoraan Fade to Blackista, ja biisi lähtee paremmin käyntiin mitä pidemmälle edetään. Lopun sooloilu ja riffittely ei mitenkään säväyttänyt, mutta ei tuo huonokaan idea ollut.

 

[dimmu]

"Kun mikään ei riitä"

Kuunnelkaa sitä musiikkia, älkää verratko sitä Master of Puppetsiin tai and justice for all:iin. Omasta mielestäni biisi oli hyvä. Autossa kuunneltuna kuulosti jäätävältä, mutta nyt kun youtubesta kuuntelee, niin ei mikään huippu. Mutta todellakin autossa soitettuna oli loistava. Jamesin laulu tosin ei mielestäni sovi niin hyvin. Jotenkin liian herkkää/kimeetä.

Parempi mitä odotin. Ehkä negatiivisuus muilta kuuntelijoilta johtuu liian kovista odotuksista. Itse en odottanut liikoja, joten ehkä sen takia erittäin hyvä biisi.

 

[Individual]

Näinhän se menee lähes artistin kuin artistin kohdalla. "Ei tää on niin hyvää ku ne vanhat" "Aivan liian kaupallista...blaa blaa blaa" :)

Mun mielestä minkään bändin ei pitäisi tehdä enempää kuin 4 levyä. ;)

 

[korkki]

Mun mielestäni tuon biisin olis voinut nimetä One II :ksi. Muutenkin noita jatko-osia harrastavat... Noh, ei teema ehkä ollut samanlainen mutta kappale muistutti Onea rauhallisen alkunsa ja jyräävän lopun takia.

 

[Lihahopliitti]

Veikkaan ettei monikaan jaksaisi kuunnella tuota minuuttia pidempään jos nimen kohdalla ei lukisi Metallica. Sitä tulee jatkuvalla syötöllä niin paljon parempaakin musaa etten kyllä tähän tuhlaa enempää aikaani. Hetfieldin laulu etenkin on yllättäen taas ihan järkyttävää paskaa, mutta hei, sehän kuuluu asiaan kun on Metallica. Tämän bändin jätkät voisivat levyttää vaikka omaa piereskelyään ja se myisi silti kultaa.

 

[stiflat]

Kuuntelin Youtubesta tuon kappaleen.
Meneee kategoriaan että kun livenä tämän jälkeen pärähtää vaikka Battery, voi huokaista helpotuksesta että biisi oli ja meni. Ei siis todellakaan musiikkia jota Metallicalta haluan ja toivon.

Noh, sellainen One 2:han se oli tosiaan, enkä ykkösestäkään pidä.

Bändistä itsestään kyllä pidän, mutta eihän sitä oikeastaan enää realistisesti miltään perhe-aikuis-Hetfieldiltä mitään nuoruusajan angstia voikaan odottaa. Tuossa juuri duunimatkat kuuntelin Ride the Lightningia ja siinä Hetfield on ehkä parhaimmillan.

ps.Ja Di'Annon aikainen Maiden on oikeasti ¤dun kova. Olisi kiva tietää mihin bändi olisi hänen kanssaan mennyt, ei ainakaan varmaan niin ballaadiseen suuntaan.

 

[Mike]

Mun täytyy yllätyksekseni todeta, että pidän biisistä. Löysää ja imeläähän toi on paikoin kun ripulipaska, mutta omassa lajissaan hyvä biisi.


Intron kohdalla meinasi tulla oksennus, kun kuulin jo valmiiksi korvissani Loadien kammottavat kantrilaulut, mutta niitä ei onneksi koskaan tullutkaan.

Mitään thrash levyä en todellakaan odota, ja vähän epäilen ettei biisikynä 20-vuoden tauon jälkeen osaa ylipäänsä kunnon metalliakaan tehdä. Sen verran tämä herätti kuitenkin positiivisia viboja, etten ehkä sittenkään luovu siitä toivosta, että tuo neljä legendaaristakin legendaarisempaa albumia tehnyt bändi saisi vielä jotain kelvollista aikaan, ja voisi hyvillä mielin jättää tulevan kiertueen jäähyväiskiertueeksi ja vetäytyä kunniakkaasti hyvin ansaituille eläkepäiville.

 

[tuuski]

Onneksi en kirjoittanut eilen illalla tähän ketjuun kun biisin ekan kerran kuulin läppärin huikeilla äänentoisto-ominaisuuksilla. Nyt biisi on kuultu kaksi kertaa lisää, toinen autossa ja toinen duunipaikan mankasta. Joka kerralla kuulostaa paremmalta ja odotukset albumia kohtaan nousee koko ajan. Jo pelkästään tällä biisillä parasta metallicaa sitten Loadin. Kyllähän se niin on, että kitarasoolot kuuluvat tähän bändiin ja nyt oli jo jotain ihan uutta sillä saralla. Paljon täällä on haukuttu Hammettin sooloja itseään toistaviksi, mutta ei tämä nyt ainakaan edellisiä albumeita kopioi. Ehkä jonkinlaisen yhteyden voisi vetää AJFA:n riffisirkukseen, mutta se nyt ei ainakaan haukku ole.

Kaksi asiaa tuosta kuitenkin pomppaa esiin, eli ne rummut, jotka ovat valitettavasti lähelle saman kuuloiset kun edellisellä oksennuksella. Eihän ne tuossa kaahausosuudessa haittaa, mutta alussa kuulostavat tosi tökeröiltä. Pahempi ja vähemmän korjattavissa asia on kuitenkin Hetfieldin laulu. Siihen ei voi oikein muuta sanoa kuin että Metallica voisi alkaa tekemään pelkkiä instrumentaaleja.

Joka tapauksessa, eteenpäin on menty.

 

[Knower]

Ei ole helppoa Metallicalla, sillä bändi on hyvin pitkälle pureutunut ihmisten mieliin heidän (siis ihmisten) omassa teini-iässä ja siellä on vahvasti kuitenkin kuva siitä, mitä Metallican tulee olla. Se on se levyt nrot 2,3 ja 4, jotka itsellänikin ne mielikuvat ja fiilikset ovat luoneet. Ihmiset odottavat samoja tuntemuksia kuin mitä nuo levyt heille toivat, mutta se ei yksinkertaisesti ole mahdollista - kohderyhmä on muuttunut ja äijillä itsellään on se 20-vuotta ikää enemmän.

Itse biisiin, tykkäsin ihan siitä alusta eikä mua varsinaisesti häiritse tuo laulaminen. Lopun instrumentaali oli vähän liian rock / Iron Maiden mun makuun, mutta kyllä tuo meni. Sitä kuitenkin kuunteli, toisin kuin St. Angeriä. Tämä oli tosiaan ensimmäinen single, eikä siihen tupata pistää niitä kaikkein haastavimpia kappaleita. Kyllä mä levyn ostan heti, veikkaan että mulle toimii sellaisen neljän tähden arvoisesti jos tästä mitään voi päätellä.

 

[Black Star]

Eipä tuosta biisistä paljoakaan jää mieleen vaikka muutaman kerran olen jo kuunnellut. Lopun riffittelyllä on ilmeisesti yritetty jotain vanhaa menoa, mutta todella turhilta ne osat kuulostivat. Ei mitään varsinaista yhteyttä toisiinsa eli riffiä riffin perään ilman suurempaa suunnitelmaa.

Alussa biisi oli ihan ok ja hidas osuus toimi paremmin kuin olisin osannut odottaa ja tämä lähinnä siksi että Hetfield ei kuulosta täysin paskalta eikä yritä juuri sitä country-vääntöä. Vähemmän ylilyöntejä siis.

Tämän ja Cyaniden jälkeen sopii toivoa parempaa muilta levyn biiseiltä. Näissä ei vaan ole se punainen lanka oikein hallussa.

Justiinsa näin, punainen lanka on hukassa. Jo St. Angerillä oli näitä ihmeellisiä biiseiksi nimettyjä hirviöitä, missä ei ollut minkään näköistä yhteen kokoavaa ajatusta.

Tämä uusi biisi on kuin kaksi eri kappaletta. Alussa on balladi ja lopussa kökkö instrumentaali. Sitä osioita yhteen kutovaa teemaa jää vain kaipaamaan. Alkuhan tuossa ei ole kamalan huono, mutta sen jälkeen mielenkiinto lopahtaa pahasti.

Ja miksi Metallica haluaa nykyisin toteuttaa levynsä näin tuhnuilla soundeilla? Kuulostaa taas ihan yläastebändin demolta paikoittain. Melkein yhtä kökköjä riffejäkin.

Toivotaan loppu levyltä parempaa, pelätään pahempaa.

 

[Eddie]

ps.Ja Di'Annon aikainen Maiden on oikeasti ¤dun kova. Olisi kiva tietää mihin bändi olisi hänen kanssaan mennyt, ei ainakaan varmaan niin ballaadiseen suuntaan.

Ballaadiseen? Wasting love ja... (no ei jatketa kuitenkaan tästä. Maidenin ykkösballadi löytyy Di'annon levyttämänä. )

Kyllä tämä biisi meikään kolahti. Toisella kuuntelulla ymmärsi jo vähän enemmän. Luultavasti vaatii toistoja tämä tuotanto ja se on aina hyvä merkki, että ei ihan heti aukea.

Nämä valittajathan odottavat tosiaan jotain sellaista, mitä tuskin kukaan pystyy enää koskaan luomaan, jos on jo valmiiksi kuullut musiikkia yli 10 vuotta ja siihen sisältyy kymmeniä ellei satoja bändejä. Vaaditaan suhteellisen neitseellinen musiikin kuuntelija. Kaikki uusi musiikki kuullostaa siltä, että onhan tätä tehty jo aiemminkin. Ei niitä täysin uusia riffejä ja melodioita taida oikein olla jäljellä. Se on vaan mahdotonta päästä siihen olotilaan kun joskus aikanaan eka kerran kuuli Metallicat ja Maidenit. On täysin mahdotonta tehdä sellaista musiikkia, joka tarjoaisi samat tunnetilat kuin silloin, kun ei ollut vielä saanut musiikillista ähkyä.

 

[Ziege]

Noni. Nyt on Metallican ja Slipknotin uudet tilattu ennakkoon play.comista. Metallicalla hintaa 12,50€ ja Slipknotilla euro vähemmän.

 

[Black Star]

Nämä valittajathan odottavat tosiaan jotain sellaista, mitä tuskin kukaan pystyy enää koskaan luomaan, jos on jo valmiiksi kuullut musiikkia yli 10 vuotta ja siihen sisältyy kymmeniä ellei satoja bändejä. Vaaditaan suhteellisen neitseellinen musiikin kuuntelija. Kaikki uusi musiikki kuullostaa siltä, että onhan tätä tehty jo aiemminkin. Ei niitä täysin uusia riffejä ja melodioita taida oikein olla jäljellä. Se on vaan mahdotonta päästä siihen olotilaan kun joskus aikanaan eka kerran kuuli Metallicat ja Maidenit. On täysin mahdotonta tehdä sellaista musiikkia, joka tarjoaisi samat tunnetilat kuin silloin, kun ei ollut vielä saanut musiikillista ähkyä.

Osittain totta, osittain ihan bullshittiä. Musiikkia on tullut kuunneltua intensiivisesti sen n. 20 vuotta ja onhan siihen eräänlainen ähky kehittynytkin. Tämä koskee kuitenkin vain yhdentekevää ja huonoa musiikkia, siihen ei enää jaksa tuhlata aikaansa. Mutta jos tuo väittämäsi olisi kokonaan totta, tarkoittaisi se sitä, ettei koskaan kuulisi enää hyviä kappaleita/levyjä! Eikä se todellakaan ole niin. Kyllähän niitä uusia helmiä syntyy jatkuvasti. Valitettavasti tuo uusi Metallican kappale ei kuulu niihin, vaikka niin toivoinkin.

Mielestäni en odota kohtuuttomuuksia Metallicalta tai miltään vanhalta konkarilta. Enkä todellakaan odota mitään musiikillista evoluutiota näiltä kehäraakeilta. Mainitaan nyt esimerkkinä Machine Head, joka eräänlaisen aallonpohjan jälkeen on tehnyt kahdella viimeisellä levyllään uransa parhaat tuotokset. Jos olisin Eddien mukaisesti ihan "ähkyssä", en varmaan pitäisi noistakaan levyistä.

 

[Vaughan]

Soundimaailma kuulosti hieman erikoiselta. Kun aamulla Radio Rockilla kuuluttivat seuraavaksi tulevan Metallican uuden biisin, ajattelin että he kusettivat, kun kuulin ekat nuotit. Mieleen tuli lähinnä brittipop! Sittemmin Metallica -balladien klisheet iskivät sen verran voimakkaaisti, ettei erehtymisen vaaraa enää ollut. Enkä sano äskeistä pelkästään pahalla - itse olen aina pitänyt Fade To Blackista, Sanitariumista, Onesta ja jne.

Loppua kohti biisi selvästi parani, ja Maiden -tyyppiset kitaraharmoniat olivat jo ihan hauskoja. St.Angerilla loppujen lopuksi meikäläistä eniten mätti kitarasoolojen puute, koska en kerta kaikkiaan jaksa kuunnella pelkkää suht' matalalta murisevaa säröriffiä biisistä toiseen. Angerilla parasta oli sen energisyys suhteessa väsyneeseen ReLoadiin. Load sen sijaan oli jo ihan kuunneltava levy, joskaan ei mikään klassikko.

Toiveita siis on, että uusi levy olisi parempi kuin edellinen (tai kaksi edellistä), mutta jätetään tarkempi arviointi siihen, kun on kuullut sen muutamaan kertaan. En odota tästäkään uutta klassikkoa, mutta jos nousisi vaikkapa Loadien yläpuolelle, niin silloin olisi jo ehdottomasti tekemisensä arvoinen.

 

[Pavlikovsky]

Jumalauta mitä itkua, imekää undulaattia ja kuunnelkaa parempia orkestereita! Tuo "ihan paskaa, ekat levyt oli ihqui" on jo niin kulunut juttu, että joka siitä inisee niin ei tajua mistään mitään. Kaikille näille pekkaperushevareille voisin vielä sanoa, että teeppä ite levyllinen tai pari musiikkia ja oottele siinä sit vaikka 10 vuotta. Ei kuule sinunkaan smokeonthewatercoverit kuulosta enää samalta ja toisekseen sua ei enää huvita toistaa ittees.

Sille nyt ei vaan mitään voi, että Metallica oli juuri se Metallica silloin 82-83-> aina Black-albumiin asti. Sitten tyyli muuttui ja samalla olisi voinut muuttaa bändin nimenkin vaikka Metallicatsiksi.
Näistä nyt "tuoreemmista" Garage Inc. on loistava cover-levy. St. Anger oli ulostetta. Death Magneticin Cyanide on jo sinässään parempi kuin koko St. Anger yhteensä. Luulen, että tämä uusi levy voi yllättää positiivisesti, silti olen kriittinen sitä kohtaan, mutta en minäkään jaksa mitään kohtuuttomuksia vaatia. Viime kesän Metallican keikka Helsingissä palautti kyllä mielestäni uskottavuuden livenä 100%, vaikka toisaalta Metallicaa ikinä keikkojen energisyyden puuttesta ole voinut syyttää. Aina on potkittu munille ja kovaa. Siinä mielessä olet oikeassa, että kuka nyt itseään jaksaisi vuosikymmenten takaa toistaa. Itse olisin aina toivonut, että Metallica olisi vähän vanhempina päivinä vääntänyt vielä kunnon thrash-kiekon.

 

[AnaMasa]

Aika tunteella moni ottaa rehelliset arvostelut ja vielä luulevat näkevänsä muiden pään sisään, että millä perustein kukin biisistä pitää tai ei pidä.

Minä en missään nimessä odota tai vaadi mitään metallican kasariaikoja.
Tässä kipaleessa olen eniten kiinnittänyt huomiota
- Tuhnuun soundiin. Tietty jämäkkyys ja dynamiikka (onko oikea sana) puuttuu. Biisi on rajuimpinakin hetkinä löysä. Se ei pysy kasassa.
- Rumpukin kuulostaa huonolle.. alussa ihan yläasteen musiikkiluokassa soitetulta. Pahimmillaan minuutin tienoilla. Virveli on myös alusta loppuun aivan liian kovalla.
- Laulumelodia on kummallinen tai paremminkin puuttuu kokonaan. Outoa joikua.
- Lopun ralli kuulostaa väkisin yhteen liimatuilta riffeiltä. Se "flow" puuttuu ja lyhyet riffit töksähtelevät toisiinsa.
- Soolojen ja akustisen kitaran paluu helvetin hyvää.
- Myös kokonaisuudessaan "normaali" kappalerakenne lämmittää.
- Tietty väkisintekeminen tästä kuitenkin kuuluu.

Tuli tuosta Pavlikovskyn viestistä mieleen, että tämän saman jos saisi vaikka Breadfanin soundeilla, niin ei olisi ilokakka kaukana.

Vaikka en mikään ammattianalysoija olekaan, niin alla minun tunnelmia biisistä aikajanalla. Sekunnit täsmäävät ainakin tuohon versioon -> http://www.youtube.com/watch?v=Z4xpFMNc3VY

0.00-0.15 Ok
0.15-0.50 En nyt liikaa jaksanut intron soolokitaran melodiasta innostua, vaikka se lähtikin ihan kivasti nousemaan 0.40 tienoilla. Tunnelmasta muistuu mieleen Astronomy(kelaa 1.42). Se mikä tässä jo häiritsee on tuo virveli
0.50-1.05 Ihan ok, lupaa hyvää
1.05-1.23 Nyt ollaan siellä Pihtiputaan yläasteen kellarissa noiden rumpujen kanssa. Ei ristus prkl.
1.23-1.52 Laulumelodia oli aluksi pettymys. Se alkoi kummallisesta kohtaa ja Hetfieldin ääni on jotenkin ohut. Nyt muutaman kerran sahaamisen jälkeen tottumus tekee tuosta parempaa.
1.53-2.23 Nyt ollaan tuhnuuden äärellä. Biisi yritti räjähtää, mutta joku veti oven kiinni tai työnsi tulpat korviin. Kitarat melkein hiljenivät kun särö astui kehiin. Melodia mitäänsanomaton.
2.24 Ihme töksähdys. "Flow" katkesi tässä ekan kerran.
2.25-2.30 ok
2.30-3.48 Toinen säkeistö
3.49-3.59 Jee. Ihan ok.
3.50-4.06 Mitä tämmöinen paska tekee tässä välissä? Hä?
4.06-4.55 Ihan jees riffi, mutta miksi "alkuisku" puuttuu joka toinen kerta (alkaen 4.14). Ihme kikkailua, joka ei biisiä paranna. Muuten tässä välissä oltiin Mercyful Faten tunnelmissa.
4.55-5.02 Tässä vaihtuu ihan nätisti.
5.02-5.25 Riffi ok, mutta missä kitara? Hississä? Mä en kuule! Virveli kyllä kuuluu.
5.21-5.37 Tykkään! (Paitsi virvelistä, josta ei nyt enempää)
5.38-5.44 Taas tämä turha. Väliaika, kahvia ja pullaa!
5.44-5.59 Eh, kummallinen kohta. Ei kuitenkaan biisin heikoin hetki. Vaatii sulattelua.
5.59-6.06 Tässä häiritsee tuon heikon riffin lisäksi kitaroiden täysin toisistaan eroavat soundit. Tulee fiilis, että nuo on äänitetty monen vuoden välein eri tilassa ja isketty päällekäin.
6.09-6.13 Haa! välibassojolkotus! Olisi saanut tulle selvemminkin esiin.
6.14-6.28 Täysin turhaa paskaa tämä väli.
6.29-7.07 Pidän tästä soolosta. Tässä muuten käytiin monessa kohtaa vanhoilla levyillä.
7.07-7.21 Tähän sopii jo paremmin kuin 5.44 kohdassa
7.21-7.39 Tämäkin sopii tänne loppuun paremmin.
7.39-7.56 Tuohon edelliseen pätkään olisi pitänyt lopettaa. Tämä tuntuu jo väkisin venyttelyltä.

 

[Mustis]

Ei hyvä isä....kenenkä muun bändin biisejä analysoidaan sekuntti sekunnilta?..hehehe huvittavaksihan tämä menee! Itse muuten pidin biisistä, vaikka loppu hämmentävä olikin.

 

[AnaMasa]

Ei hyvä isä....kenekä muun bändin biisejä analysoidaan sekuntti sekunnilta?

Aika monenkin, mutta intergalaktisessa webissä ei pysty sanomaan, että "Hei, kuuntele tämä kohta!". Eikä tästä kipaleesta voi sanoa, että hyvä/huono alku/loppu/soolo/bridge/kertsi, koska tämä koostuu paristakymmenestä palasesta.

edit. Tulikin tuosta mieleen, että jotainhan biisistä kertoo jo se, että toisen säkeistön jälkeen löytyy n. 15 kpl eri mittaista riffiä/kokonaisuutta/vaihtoa.