Meille tulee vauva!

[Zeic]

Olen noin 4kk vanhan poikavauvan isä, joka on ensimmäinen lapsemme. Minulle ei ole luontevinta kirjoittaa paljoa tunteista, joten en tee niin, mutta tietenkin asia merkkaa minulle. Sen sijaan tässä jotain kokemuksia alkutaipaleesta. Asioita jotka varmaan ovat tuttuja miljardeille vanhemmille ennen minua, mutta minulle ei tietenkään niin ollut. Onneksi raskaus kestää ihmisille 9kk, eikä viikon niin oli hieman aikaa valmistautua.

Vauvat signaloivat itsemällä että joki asia on pielessä. Vanhemman tehtävä on olla agentti joka selvittää mikä tuo jokin on. Vauva on tilakone. Jos se on "kaikki hyvin tilassa" se nukkuu tai katselee ympärilleen. Muuten se itkee kommunikoidakseen ettei kaikki ole hyvin. Tällöin vauva tulee palauttaa tyytyväiseen tilaan. 1) Vauva on nälkäinen. Ruoki se. 2) Vauva on likainen. Vaihda vaippa. 3) Vauvalla on maha kipeä tai muuta ärtymystä. Sitä saa lievitettyä esim. tutilla tai liikkeellä. 4) röyhtäytä. Kun usein nämä vaiheet toistuvat noin 2h - 3h välein, niin kello on hyvä apuri agentille. Pikku hiljaa lapsen tarpeet muuttuvat fyysisistä enemmän henkisiksi.

Pari sisäsyntyistä refleksiä.
* Tutti on vauvojen "pornoa". Rinnan imeminen on vauvan suurin mielihyvän lähde joka merkkaa että on turvassa ja saa ravintoa. Tutti feikkaa aitoa asiaa.
* Kun aikuiset nukkuvat mieluiten paikallaan niin vauvoille paikallaan olo merkkaa vaaraa. Liike sen sijaan merkkaa turvaa ja vauva nukahtaa. Vauva voi roikkua miten sattuu käsipuolessa samalla kun tyhjentää tiskikonetta ja nukkua tyytyväisenä, mutta kun sen laittaa sänkyyn niin ei kelpaa.
* Vauvat tykkäävät suhinasta, se rauhoittaa niitä. Simuloi tieten äidin verenkierron ääntä Jota me kuuntelevat kohdussa.
* Vauva on muistiton. Välillä on huvittavaa miten vauva on "muistiton". Kun häiriö poistuu, niin mieliala muuttuu sillä sekunnilla eriksi.

Monille miehille herttainen lellittelyvanhemmuus voi olla vierasta, mutta vanhempi voi olla omalla tyylillään. Voit vaikka jutella Einsteinin suhteellisuusteoriasta tai lukea vauvalle ääneen kirjaa mitä olet itse lukemassa. Vauvalle on tärkeintä kuulla puhetta. Pieniä kehitysaskelia on hienoa seurata. Lapsi on ollut terve ja kasvanut vauhdilla.

 

[Raimoton]

Vaimon hauikset ovat kasvaneet aika paljon kun on tuota kaveria kanniskellut. Nyt kun lähti liikkumaan niin tuo paino onneksi tasaantuu.

Neuvolassa on kyllä saanut naureskella tuolle painokäyrälle. Lähti J:n malliseksi, heti kun aloitti kiinteät.

Tuo viimeisin jötkö, joka revittiin sisuksista pois yli viisikilosena oli tuossa kuun alussa 1.5v neuvolassa. Luultavasti jo nyt se 15kg menny rikki, kohta painaa enemmän kuin nuorin flikka (5v), vaikka lähti aikasin liikkeelle ja nyt ei pysy millään paikallaan. Eikä voi kehaista ruokapöydässä edes viihtyneen, kun yleensä kotona ei päivällinen edes maistu.

 

[Kaheksas pakki]

Ensi vuonna tulee 20 vuotta yhteistä taivalta vaimon kanssa, ja aina oltu sitä mieltä että ei lapsia. Viime vuonna tuli vaimolle 35 v mittariin ja pitkien keskustelujen päätteeksi tultiin siihen tulokseen että kokeillaan alkuvuodesta josko onnistuisi. Toukokuussa sitten testi näytti positiivista, tällä viikolla käytiin rakenneultrassa, siellä oli kaikki kunnossa ja tammikuussa on poika tulossa. On tätä vieläkin vaikea sisäistää, hämmentävän epätodellista, mutta silti niin täydellistä.

 

[Stevie Why]

Meikäläinen on justiin Naikkarilla ja avovaimo on anturoitu sydänkäyriin ja muihin laitteisiin, eli synnytystä käynnistellään koko ajan. Jos ei oo tässä yhdeksän kuukauden aikana kuumottanut isäksi tuleminen, niin nyt ehkä tämä odottelu alkaa vähän pistää jännittämään :D mut siis silleen hyvällä tavalla.

Täältä ei poistuta kuulemma ilman kolmatta pyörää. Henkilökunta on ollut tosi mukavaa ja tuntuu et meistä pidetään hyvää huolta. Hyvä fiilis siis. Mutta vähän kyllä jännittää.

 

[Purkan Jauhaja]

Vielä olisi kaksi kuukautta töitä jäljellä ja sitten jään puoleksi vuodeksi vanhempainvapaille 1,5 vuotiaan pojan kanssa. Vähän tässä alkaa jo töiden "loppua" odottelemaan. Nopeasti nuo lapset kyllä kasvaa ja hyvä niin, tuo vauva-arki ei ollut omia suosikkeja.

Kivaa on kyllä ollut käydä lätkämatseissa skidin kanssa, vaikkakin hallilta joutuu poistumaan jo ensimmäisen erän jälkeen ja peliä ei oikein ehdi seuraamaan. Talvella sitten muutakin puuhastelua kun työt eivät ole häiritsemässä.

 

[Straight Edge]

...tuo vauva-arki ei ollut omia suosikkeja.

Ei ollut itellekään. Vaan jännästi sitä hetkittäin kaipailee niitä aikoja, kun mukula oli jotain taaperoikäinen viiva eskari-ikäinen (nykyään hän on jo parikymppinen). Niitä aikoja ei kun ei tietenkään saa takaisin, ja tuolloin oli välillä varsin hilpeitä hetkiä. Iskä oli vielä ihan kunkku, ja vaikka näin kunnon syyskeleillä vietetyt jännittävät tutkimusretket otsalamppujen kanssa lähimetsikössä olivat huikeita. Aijai.