Meille tulee vauva!

  • 467 372
  • 2 180

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Twite kirjoitti:
Sinun mielestäsi on siis oleellista tietoa se että minkä kokoisen lapsen sai eikä se että sai lapsen?

No ei todellakaan ole.

Ihminen on yleensä saadessaan perheenlisäystä niin onnellinen, että on valmis kertomaan uudesta jälkeläisestään ihan mitä vaan. Jos joku kritisoi tätä, niin ei voi olla omia lapsia, mutta kukin tyylillään. En jatka tästä tämän enempää.
 

Senior

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Johannes kirjoitti:
Ihminen on yleensä saadessaan perheenlisäystä niin onnellinen, että on valmis kertomaan uudesta jälkeläisestään ihan mitä vaan. Jos joku kritisoi tätä, niin ei voi olla omia lapsia, mutta kukin tyylillään. En jatka tästä tämän enempää.

Mä voin vähän jatkaa. Vauvasta syntyessään kun ei voi paljoa muuta kertoa, kuin että on päällisin puolin terve ja oli senjasen painoinen ja -pituinen. Vauvathan ovat, tiedoksi lapsettomille, kaikki saman näköisiä parkuvia kurttupalleja, joiden ulkonäöstä ei vielä saa mitään selvää väriä lukuunottamatta. Suomalaisten lapset ovat useimmiten syntyessään kirkkaanpunaisia, mutta sitä ei yleensä juuri painon ja pituuden ohella kerrota.

Ainiin. Onnittelut taas kaikille lisääntyneille.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Senior kirjoitti:
Vauvathan ovat, tiedoksi lapsettomille, kaikki saman näköisiä parkuvia kurttupalleja, joiden ulkonäöstä ei vielä saa mitään selvää väriä lukuunottamatta.

Kuulema noin, mutta silti kovasti ovat isänsä ja äitinsä jne. näköisiä.

Kuten muutkin ovat jo todenneet, niin aivan varmasti ketään ei mitat kiinnosta, eihän kukaan edes muista niitä 15 minuutin kuluttua.

Se on myöskin selvinnyt, että tytöt tietävät omat syntymämittansa ja kellon ajan aikuisenakin. Omista ei ole hajuakaan ja miksi ihmeessä pitäisi olla.
 

Gellner

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
pernaveikko kirjoitti:
Se on myöskin selvinnyt, että tytöt tietävät omat syntymämittansa ja kellon ajan aikuisenakin. Omista ei ole hajuakaan ja miksi ihmeessä pitäisi olla.

Errr...en mä kylläkään tiedä syntymämittojani tai kellonaikaa :) Ehkä se oli vähän vaille yksi päivällä. Tai sitten vähän vaille kolme, kait. Pituudesta ja painosta ei aavistustakaan.
 

scholl

Jäsen
Twite kirjoitti:
Kyseessä on siis nähdäkseni historiallinen tapa eikä oletus siitä että vastaanottaja tuota tietoja tarvitsisi johonkin. Voimassa olevien tapojen noudattamista silloin kun ne eivät ole muille haitallisia en tosin pidä dorkamaisena.

No se selventää ehkä hieman, että jos on jonkinlainen tapa. Itse olen pitänyt sitä jonkinlaisena kilpailuna.

Toinen tapa, jota ihmettelen, on julkaista kihlajaisilmoituksia lehdessä. Kyllähän vanhemmille esim. tulee varmaankin kerrottua jossain vaiheessa, että häät on tulossa, jos kihlautuminen on tapahtunut. Sen sijaan muille sillä ei ole mitään valtakunnan merkitystä, enkä aio, jos tuollainen tilanne joskus eteen tulee, mahdollisesta kihlautumisestani kuuluttaa Hesarissa, Husarissa, enkä muissakaan lehdissä. Se ei vain kuulu 5 miljoonalle suomalaiselle se informaatio. Eikä se ketään kiinnostakaan.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Milloinkohan syntyy ensimmäinen ns. Jatkoaikavauva, jos ymmärrätte mitä ajan takaa?

Ja joo, onnea vaan kaikille mahdollisille tuoreille isukeille ja äideille täällä, vaikka en itse vieläkään tuota vauvabisnestä oikein ymmärrä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
pernaveikko kirjoitti:
Se on myöskin selvinnyt, että tytöt tietävät omat syntymämittansa ja kellon ajan aikuisenakin.
Olen aina ollut hiukan tyttömäinen: 4440g/53 cm ja 20.8.1979 klo 23.45.

Sen vain muistaa, oli se sen verran erikoinen kokemus.
 

Carlos

Jäsen
Pituus ja paino

Lämpimät kiitokset ensinnäkin kaikille onniteluja lähettäneille. Gredulle sorry että en ehtinyt vastaamaan edelliseen.

Kyllähän tuo vauvan painon kertominen on jo vuosisatainen perinne, ei siinä mitään sen ihmeempää. Vanhemmille paino merkitsee paljon kuten Johannes ja Senior jo huomauttivatkin, ja melkein kaikki joille olen asiasta kertonut, ovat kysyneet heti painoa. Varsinkin "ennenvanhaan" isokokoinen poikavauva oli mieletön ylpeyden ja ilon aihe.

Vähän sama kuin esim. YO-juhlissa usein kerrotaan uuden ylioppilaan ällien määrä, jos niitä on.

Oli miten oli, tuossa vieressäni rauhallisesti nukkuva poika on isoin ja hienoin asia elämässäni ikinä, enkä aio iloani peitellä.
 

Twite

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hämeenlinnan Pallokerho
Carlos kirjoitti:
Vähän sama kuin esim. YO-juhlissa usein kerrotaan uuden ylioppilaan ällien määrä, jos niitä on.
Löytyi siis yksi joka on sitä mieltä että kyseessä on jonkinlainen kilpailu, leuhkiminen ja ylpeilyn aihe. Siis ne mitat, ei se että on onnistunut saamaan lapsen. Pahoittelen, scholl ei ollutkaan harhateillä.

Onnea lapsenne painon johdosta.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Jaa YO-kirjoitukset olikin kilpailu, jossa menestyneillä on tapana leuhkia? Miksi sitä ei kerrottu jo vuonna -94 kun itse osallistuin?

Carlokselle ja muille lisääntyneille roppakaupalla onnea! Oman lapsen kasvattaminen on rankkaa mutta todella palkitsevaa puuhaa.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Kahden lapsen isänä olen myös miettinyt, että jos vanhemmat toivovat lapsensa olevan jompaa kumpaa sukupuolta ja syntyvä kersa ei sattukaan olemaan sitä toivottua sukupuolta, niin aiheuttaako tämä lapsi vanhemmilleen ensimmäisen pettymyksen jo ensimmäisinä minuutteinaan?
 

Twite

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hämeenlinnan Pallokerho
msg kirjoitti:
Kahden lapsen isänä olen myös miettinyt, että jos vanhemmat toivovat lapsensa olevan jompaa kumpaa sukupuolta ja syntyvä kersa ei sattukaan olemaan sitä toivottua sukupuolta, niin aiheuttaako tämä lapsi vanhemmilleen ensimmäisen pettymyksen jo ensimmäisinä minuutteinaan?
Itse olen miettinyt 'pääasia että on terve' toivomusta. Mitäs jos lapsi ei olekaan terve? Koetaan taakaksi, rakastetaan vähemmän, koko eliniän ajatellaan että olisi ollut parempi että olisi saatu joku muu lapsi kuin juuri tämä? Ja jos ei noin, niin miten niin 'pääasia'?
 

Twite

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hämeenlinnan Pallokerho
Designer kirjoitti:
Jaa YO-kirjoitukset olikin kilpailu, jossa menestyneillä on tapana leuhkia? Miksi sitä ei kerrottu jo vuonna -94 kun itse osallistuin?
No, on niissä arvosanoissa suorituksella suurempi merkitys kuin lapsen painossa. Ja onhan se kilpailu, mitataan suoritusta verrattuna muihin. Jatko-opiskelupaikat jaetaan ainakin osittain suorituksen perusteella. Lapsen painossa ei minun mielestäni verrata suoritusta muihin lapsiin verrattuna eikä syntymäpainolla ole juurikaan merkitystä tulevassa elämässä. YO-leuhkimisen toki suorittavat yleensä sukulaiset joilla ei asian kanssa ole mitään tekemistä.

Ja kyllä, itse ilmoitin myös lapsistani pituudet ja painot aikanaan.
 

kissankarva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Okei, nyt sitten selvisi sekin miksi niiden sinappikoneiden mittoja pitää ilmoitella. Mä olen myös ihmetellyt että miksi mua pitäisi kiinnostaa niiden tarkat grammat ja sentit, eikös vauvat ole keskimäärin sellaisia muutaman kilon ja puolen metrin jöötejä..? Ainoa vaan että jos kuulee jonkun pyöräyttäneen viisikiloisen jälkeläisen, toivoo ihan äidin takia että se on tapahtunut sektiolla. Niin ja tarkemmin ajatellen miksei isänkin...

Kihlajaisilmoituksia laitetaan siksi, että niihin voidaan laittaa "Teneriffalla 12.5.2006". Näytetään kateellisille naapureille, sukulaisille ja tuttaville että perkele, meilläpä on rahaa päräyttää ihan Kanarialle asti sormuksia vaihtamaan, hahah, köyhät. Tosin Hesarissa harvemmin näkee Teneriffaa, siellä on astetta kovemmat panokset ja kyseisen toimituksen pitää tapahtua vähintään Sydneyssä tai mielummin benji-hypyn aikana Pekingissä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
msg kirjoitti:
Kahden lapsen isänä olen myös miettinyt, että jos vanhemmat toivovat lapsensa olevan jompaa kumpaa sukupuolta ja syntyvä kersa ei sattukaan olemaan sitä toivottua sukupuolta, niin aiheuttaako tämä lapsi vanhemmilleen ensimmäisen pettymyksen jo ensimmäisinä minuutteinaan?
Minä toivoin viimeiseen ponnistukseen saakka poikaa, siis aivan vilpittömän lapsellisesti todellakin halusin pojan. Kun sitten kätilö nappasi kopin tyttärestämme, ei sukupuolella ollut enää pienintäkään merkitystä. Olin aivan myyty ja tajuttoman rakastunut. Kun sain pienokaisen syliini, en itkenyt tai nauranut, ihmettelin vain uuden elämän alkua, sillä ihme se on, aivan suunnaton ihme.

Nyt jälkeenpäin en ole edes ajatellut koko sukupuoliasiaa. Jos toinen vielä tulee, toivon siitäkin poikaa, mutta eiköhän toinen neiti sydämen sulata siinä missä pikkuäijäkin. Jos lapsen sukupuoli määrittää vanhempien kiintymistä ja rakkautta, on jotakin pielessä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Sniper kirjoitti:
Tuttavapariskunnalla tapahtunutta: tuoreen äidin oma äiti huudahti heti vauvan nähtyään "Onpas lapsi isänsä näköinen!"
Kuukauden päästä sitten totesi "Voi, nythän se näyttää jo ihan ihmiseltä!"

Oli kuulemma vähän särähtänyt isin korviin...
Jostain syystä olen kuullut useampaan kertaan ystäväpiirissäni toivotuksia, ettei tyttäreni tulisi kovin paljon isäänsä. No, en minä näin tiuhaa parrankasvua itsekään hälle toivo, mutta muuten olen kuitannut moiset höpinät yleisenä panetteluna.
 

Kaivanto

Jäsen
scholl kirjoitti:
Sen sijaan julkinen mittojen ilmoittelu muille ihmisille on aivan tarpeetonta ja jopa jossain määrin dorkamaista.

Aivan tarpeetonta on myös sanoa "moi" tuttavien kesken tavattaessa, ei siinä mitään merkityksellistä informaatiota siirry.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
msg kirjoitti:
Kahden lapsen isänä olen myös miettinyt, että jos vanhemmat toivovat lapsensa olevan jompaa kumpaa sukupuolta ja syntyvä kersa ei sattukaan olemaan sitä toivottua sukupuolta, niin aiheuttaako tämä lapsi vanhemmilleen ensimmäisen pettymyksen jo ensimmäisinä minuutteinaan?

Kaverin vaimo sanoi, että toivoo mielummin poikaa, koska tytöt ovat niin vaikeita. Tiedä sitten miten tosissaan, mutta ei se ainakaan selkeä läppäkään ollut.

Miehillä ainakin vaihtoehdot ovat kaiketi jo noin viidestä ikävuodesta lähtien koko ajan kehittyvä pelikaveri tai sitten aluksi nukeilla leikkivä ja lopulta kiroileva pissis. Sitten kun ne ovat aikuisia, niin sillä ei varmastikaan ole mitään väliä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
pernaveikko kirjoitti:
Kaverin vaimo sanoi, että toivoo mielummin poikaa, koska tytöt ovat niin vaikeita. Tiedä sitten miten tosissaan, mutta ei se ainakaan selkeä läppäkään ollut.
Aika monet tällaista väittävät ainakin puolitosissaan, mutta yksilökohtaistahan se on tietenkin. Muutaman pikkuveljen ja -siskon kokemuksella voin sanoa, että oikkunsa molemmilla sukupuolilla oli ikä mikä tahansa (paitsi tietenkin aikuisiässä oikuttelevat vain naiset).

pernaveikko kirjoitti:
Miehillä ainakin vaihtoehdot ovat kaiketi jo noin viidestä ikävuodesta lähtien koko ajan kehittyvä pelikaveri tai sitten aluksi nukeilla leikkivä ja lopulta kiroileva pissis. Sitten kun ne ovat aikuisia, niin sillä ei varmastikaan ole mitään väliä.
Tämäkin lienee melko yleinen stereotypia lapsista, jotain samansuuntaista ajattelin itsekin aikaisemmin. Kai lopputulos on kuitenkin tärkeintä, ja se saavutetaan omalla esimerkillä, kovalla tahtojen taistolla ja sattumallakin. Yhtä hyvin niistä pojista voi tulla amisviiksiä kirkonkylän keskuskadulle räkimään kuin tytöistä kiroilevia pissiksiä. Ja lopujen lopuksi molemmista tuottavia yhteiskunnan jäseniä, kai. Ja kumpi nyt sitten on suurempi pettymys, nukeilla leikkivä poika vai tyttö, vai olisiko mahdollista, että tärkeintä on kuitenkin lapsen hyvinvointi eikä aikuisten odotukset. Noh, tuo edellinen oli enemmänkin yleistä lötinää kuin suunnattu sinulle, pernaveikko.
 
Viimeksi muokattu:

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
pernaveikko kirjoitti:
Miehillä ainakin vaihtoehdot ovat kaiketi jo noin viidestä ikävuodesta lähtien koko ajan kehittyvä pelikaveri tai sitten aluksi nukeilla leikkivä ja lopulta kiroileva pissis. Sitten kun ne ovat aikuisia, niin sillä ei varmastikaan ole mitään väliä.

Sanoisin, että molempi parempi, jos tulee poika, niin voidaan pelata ja seurata lätkää, myöhemmin puhua naisista ja viinasta. Jos tulee tyttö, niin voi viedä ratsastustunnille ja iskä voi sillä välin tiirailla ratsastuksenopettajia...

Tietysti molempien kanssa voi mennä kiekkopeliin, ei siinä mitään. Tartteehan iskä jonkun pitelemään piilopulloa, kun huutaa tuomarille ja heittelee tavaroita kentälle...

Sitten, kun ovat aikuisia, toivottavasti ovat sitten niin hyvin kasvatettuja, että käskystä työntävät isoisän rullatuolia nuorten naisten perässä. Isoisän kädet kun jaksavat enään vain kähmiä...

Että silleen...
 
K

kiwipilot

Juu, pojan pitäisi tulla ulos 8.6. On se hienoa kun pitkän yrittämisen jälkeen napsahtaa kohdalle! Mielenkiinnolla olen seurannut tätä paino&pituus -keskustelua ja eiköhän se että pituus ja paino pyörii siinä 50 sentin ja 3,5 kilon hujakoilla kerro vain siitä että lapsi on terve. Ja mitä muuta kerrottavaa on vastasyntyneestä on kuin mitat ja se että mukula on kunnossa? Viisilapsisen perheen vanhimpana en koskaan huomannut että uuden nappulan mitat olisi jokin elvistelyn aihe. Tärkeintä on aina ollut se että vauva on kunnossa ja mutsi voi hyvin. Ja onnittelut kaikille lapsen saaneille!
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Routainen Sydän kirjoitti:
Tämä tietenkin tulee nyt ja tulevaisuudessa näkymään netin - ja Jatkoajan - käytössä edelleen.

Ei vain minulle, vaan myös paremmalle puoliskolle, jotenka lähitulevaisuus on varmasti omistettu pelkästään heille. Ei kenellekään muulle.

Ensinnäkin onnittelut jo etukäteen.

Jatkoajan käyttöaikasi saattavat muuttua. Huomaat kirjoittelevasi esim. keskellä yötä, kun olet saanut pienokaisen nukutettua rookien yömaito-pullon jälkeen.

Sinulla on oikea asenne ja todella hienot ajat edessä.
 

Target

Jäsen
Suosikkijoukkue
Löytyy
Heinäkuussa putkahtaa ilmoille lisää meikäläisiä. Oltu tässä jo jonkin aikaa täpinöissä, kun tuosta edellisestä on jo jokunen vuosi aikaa.
Omalaatuinen uskomus, itsellänikin, ettei asiasta kannata puheskella ennenkuin 3-4 kuukautta on takana.
 

Carlos

Jäsen
Twite kirjoitti:
Löytyi siis yksi joka on sitä mieltä että kyseessä on jonkinlainen kilpailu, leuhkiminen ja ylpeilyn aihe. Siis ne mitat, ei se että on onnistunut saamaan lapsen. Pahoittelen, scholl ei ollutkaan harhateillä.

Väännä nyt sitten tätä provoasi ja tahallaan väärinymmärrystä hiukan pidemmälle. Olen helvetin ylpeä mm. seuraavista asioista:

- Saimme vaimoni kanssa lapsen
- Se on poika (tyttö on jo ennestään, josta syystä voin tunnustaa toivoneeni poikaa)
- Poika on terve
- Poika on kunnollisen kokoinen

Ei kyseessä ole mikään kilpailu, nuo ym. asiat nyt vaan saavat aikaan minussa iloa ja ylpeyttä. En edes häpeä tunnustaa sitä.

Tämä taitaa nyt vaan olla tätä, että joku trollaa aiheista kuten "miksi hymyilemme kun olemme iloisia, minkä vitun takia ei voi vaikka itkeä".
 

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Tyttö tuli!

Lauantaina, vähän ennen kuutta aamulla, syntyi tämän perheen uusin tulokas. Laitan tähän nyt ne strategiset mitat, vaikka siitä on näköjään palautetta tullutkin, eli pituus 49cm ja painoa 3906 grammaa. Tyttö oli syntyessään isosiskoaan yli 700 grammaa painavampi, vaikka pituutta olikin saman verran.
Meikäläinen alkaa nyt olla aika selvästi alakynnessä näitä kolmea naisihmistä vastaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös