Sinun mielestäsi on siis oleellista tietoa se että minkä kokoisen lapsen sai eikä se että sai lapsen?Johannes kirjoitti:Entäpä, jos onnistuu kalastamaan 2 kg:n ahvenen mereltä. Pitääkö sanoa: "Sain yhden ahvenen saaliiksi".
Urheiluruutu: "Tero Pitkämäki voitti keihäänheiton ja Tommi Evilä voitti pituushypyn ja HJK ja TPS pelasivat jalkapalloa." Miksi kertoa turhaan tuloksia. Sehän on ihan triviaalia tietoa.
Twite kirjoitti:Sinun mielestäsi on siis oleellista tietoa se että minkä kokoisen lapsen sai eikä se että sai lapsen?
Johannes kirjoitti:Ihminen on yleensä saadessaan perheenlisäystä niin onnellinen, että on valmis kertomaan uudesta jälkeläisestään ihan mitä vaan. Jos joku kritisoi tätä, niin ei voi olla omia lapsia, mutta kukin tyylillään. En jatka tästä tämän enempää.
Senior kirjoitti:Vauvathan ovat, tiedoksi lapsettomille, kaikki saman näköisiä parkuvia kurttupalleja, joiden ulkonäöstä ei vielä saa mitään selvää väriä lukuunottamatta.
pernaveikko kirjoitti:Se on myöskin selvinnyt, että tytöt tietävät omat syntymämittansa ja kellon ajan aikuisenakin. Omista ei ole hajuakaan ja miksi ihmeessä pitäisi olla.
Twite kirjoitti:Kyseessä on siis nähdäkseni historiallinen tapa eikä oletus siitä että vastaanottaja tuota tietoja tarvitsisi johonkin. Voimassa olevien tapojen noudattamista silloin kun ne eivät ole muille haitallisia en tosin pidä dorkamaisena.
Olen aina ollut hiukan tyttömäinen: 4440g/53 cm ja 20.8.1979 klo 23.45.pernaveikko kirjoitti:Se on myöskin selvinnyt, että tytöt tietävät omat syntymämittansa ja kellon ajan aikuisenakin.
Löytyi siis yksi joka on sitä mieltä että kyseessä on jonkinlainen kilpailu, leuhkiminen ja ylpeilyn aihe. Siis ne mitat, ei se että on onnistunut saamaan lapsen. Pahoittelen, scholl ei ollutkaan harhateillä.Carlos kirjoitti:Vähän sama kuin esim. YO-juhlissa usein kerrotaan uuden ylioppilaan ällien määrä, jos niitä on.
Itse olen miettinyt 'pääasia että on terve' toivomusta. Mitäs jos lapsi ei olekaan terve? Koetaan taakaksi, rakastetaan vähemmän, koko eliniän ajatellaan että olisi ollut parempi että olisi saatu joku muu lapsi kuin juuri tämä? Ja jos ei noin, niin miten niin 'pääasia'?msg kirjoitti:Kahden lapsen isänä olen myös miettinyt, että jos vanhemmat toivovat lapsensa olevan jompaa kumpaa sukupuolta ja syntyvä kersa ei sattukaan olemaan sitä toivottua sukupuolta, niin aiheuttaako tämä lapsi vanhemmilleen ensimmäisen pettymyksen jo ensimmäisinä minuutteinaan?
No, on niissä arvosanoissa suorituksella suurempi merkitys kuin lapsen painossa. Ja onhan se kilpailu, mitataan suoritusta verrattuna muihin. Jatko-opiskelupaikat jaetaan ainakin osittain suorituksen perusteella. Lapsen painossa ei minun mielestäni verrata suoritusta muihin lapsiin verrattuna eikä syntymäpainolla ole juurikaan merkitystä tulevassa elämässä. YO-leuhkimisen toki suorittavat yleensä sukulaiset joilla ei asian kanssa ole mitään tekemistä.Designer kirjoitti:Jaa YO-kirjoitukset olikin kilpailu, jossa menestyneillä on tapana leuhkia? Miksi sitä ei kerrottu jo vuonna -94 kun itse osallistuin?
Minä toivoin viimeiseen ponnistukseen saakka poikaa, siis aivan vilpittömän lapsellisesti todellakin halusin pojan. Kun sitten kätilö nappasi kopin tyttärestämme, ei sukupuolella ollut enää pienintäkään merkitystä. Olin aivan myyty ja tajuttoman rakastunut. Kun sain pienokaisen syliini, en itkenyt tai nauranut, ihmettelin vain uuden elämän alkua, sillä ihme se on, aivan suunnaton ihme.msg kirjoitti:Kahden lapsen isänä olen myös miettinyt, että jos vanhemmat toivovat lapsensa olevan jompaa kumpaa sukupuolta ja syntyvä kersa ei sattukaan olemaan sitä toivottua sukupuolta, niin aiheuttaako tämä lapsi vanhemmilleen ensimmäisen pettymyksen jo ensimmäisinä minuutteinaan?
Jostain syystä olen kuullut useampaan kertaan ystäväpiirissäni toivotuksia, ettei tyttäreni tulisi kovin paljon isäänsä. No, en minä näin tiuhaa parrankasvua itsekään hälle toivo, mutta muuten olen kuitannut moiset höpinät yleisenä panetteluna.Sniper kirjoitti:Tuttavapariskunnalla tapahtunutta: tuoreen äidin oma äiti huudahti heti vauvan nähtyään "Onpas lapsi isänsä näköinen!"
Kuukauden päästä sitten totesi "Voi, nythän se näyttää jo ihan ihmiseltä!"
Oli kuulemma vähän särähtänyt isin korviin...
scholl kirjoitti:Sen sijaan julkinen mittojen ilmoittelu muille ihmisille on aivan tarpeetonta ja jopa jossain määrin dorkamaista.
msg kirjoitti:Kahden lapsen isänä olen myös miettinyt, että jos vanhemmat toivovat lapsensa olevan jompaa kumpaa sukupuolta ja syntyvä kersa ei sattukaan olemaan sitä toivottua sukupuolta, niin aiheuttaako tämä lapsi vanhemmilleen ensimmäisen pettymyksen jo ensimmäisinä minuutteinaan?
Aika monet tällaista väittävät ainakin puolitosissaan, mutta yksilökohtaistahan se on tietenkin. Muutaman pikkuveljen ja -siskon kokemuksella voin sanoa, että oikkunsa molemmilla sukupuolilla oli ikä mikä tahansa (paitsi tietenkin aikuisiässä oikuttelevat vain naiset).pernaveikko kirjoitti:Kaverin vaimo sanoi, että toivoo mielummin poikaa, koska tytöt ovat niin vaikeita. Tiedä sitten miten tosissaan, mutta ei se ainakaan selkeä läppäkään ollut.
Tämäkin lienee melko yleinen stereotypia lapsista, jotain samansuuntaista ajattelin itsekin aikaisemmin. Kai lopputulos on kuitenkin tärkeintä, ja se saavutetaan omalla esimerkillä, kovalla tahtojen taistolla ja sattumallakin. Yhtä hyvin niistä pojista voi tulla amisviiksiä kirkonkylän keskuskadulle räkimään kuin tytöistä kiroilevia pissiksiä. Ja lopujen lopuksi molemmista tuottavia yhteiskunnan jäseniä, kai. Ja kumpi nyt sitten on suurempi pettymys, nukeilla leikkivä poika vai tyttö, vai olisiko mahdollista, että tärkeintä on kuitenkin lapsen hyvinvointi eikä aikuisten odotukset. Noh, tuo edellinen oli enemmänkin yleistä lötinää kuin suunnattu sinulle, pernaveikko.pernaveikko kirjoitti:Miehillä ainakin vaihtoehdot ovat kaiketi jo noin viidestä ikävuodesta lähtien koko ajan kehittyvä pelikaveri tai sitten aluksi nukeilla leikkivä ja lopulta kiroileva pissis. Sitten kun ne ovat aikuisia, niin sillä ei varmastikaan ole mitään väliä.
pernaveikko kirjoitti:Miehillä ainakin vaihtoehdot ovat kaiketi jo noin viidestä ikävuodesta lähtien koko ajan kehittyvä pelikaveri tai sitten aluksi nukeilla leikkivä ja lopulta kiroileva pissis. Sitten kun ne ovat aikuisia, niin sillä ei varmastikaan ole mitään väliä.
Routainen Sydän kirjoitti:Tämä tietenkin tulee nyt ja tulevaisuudessa näkymään netin - ja Jatkoajan - käytössä edelleen.
Ei vain minulle, vaan myös paremmalle puoliskolle, jotenka lähitulevaisuus on varmasti omistettu pelkästään heille. Ei kenellekään muulle.