Kolme kunnialaukausta, kättä lippaan, rip ja nimi kiveen. Meidän Peli on vihdoinkin kuollut ja viivelähtöjä ei vedellä enää kuin jossain muussa hiippakunnassa. Tämä on erinomainen asia. Sanotaan mitä tahansa epätasaisuudesta, niin Suomen maajoukkue on pelannut parempaa ja viihdyttävämpää lätkää kuin varmaan koskaan aikaisemmin tällä vuosituhannella. Se Suomen A-maajoukkueelle tyypillinen superpassiivinen hinkkaus, jota myös Meidän Peliksi kutsutaan, on unohdettu. Onneksi.
Valitettavasti hyviä pelaajia on vähän liian vähän, joten ei voida pitää yllä neljän ketjun rallia ja tämä johtaa siihen, että peräkkäisinä päivinä pelattaessa ei oikein jakseta. Okei, alkusarjan pilipalimatseissa kärkipelaajia olisi voinut kuormittaa vähemmän, mutta Kanadaa vastaa niin ei voinut tehdä. Niinpä väsähtelyjä vielä tulee, mutta kun pelaajatuotanto tuottaa lisää huippupelaajia ja latautuminen peleihin onnistuu paremmin, niin tulevaisuus on valoisa.
Valittu linja lähteä mukaan nykyaikaiseen jääkiekkoon, jossa keskiössä on pelaajien nopeus ja taito, on täysin oikea päätös. Jopa hämmästyttävä päätös. Kaiken lisäksi Meidän Peli -profeetta Sihvonen on nyt hiljaa, eikä ole marisemassa fiaskojuttujaan missään. Ehkä hänet on työnnetty ruudusta syrjään jotain ämyrokkia järjestämään. Nyt on oikeat miehet puikoissa. Kaukalossa Mikke, Aho, Teräväinen, Rantanen, Heiskanen, Tolvanen ja kumppanit. Studiossa Nokelainen, OJ ja Kivi tekevät erinomaista jälkeä. Onko Marjamäkikin kehittynyt vai onko muutos Mikko Mannerin ansiota?
Meidän Peliä ei tule ikävä, inhosin aina sitä pelitapaa! Onneksi se pelitapa on historiaa, eikä esim. World Cupin kaltaisia esityksiä tarvitse enää nähdä. Eläköön, eläköön, eläköön!
Valitettavasti hyviä pelaajia on vähän liian vähän, joten ei voida pitää yllä neljän ketjun rallia ja tämä johtaa siihen, että peräkkäisinä päivinä pelattaessa ei oikein jakseta. Okei, alkusarjan pilipalimatseissa kärkipelaajia olisi voinut kuormittaa vähemmän, mutta Kanadaa vastaa niin ei voinut tehdä. Niinpä väsähtelyjä vielä tulee, mutta kun pelaajatuotanto tuottaa lisää huippupelaajia ja latautuminen peleihin onnistuu paremmin, niin tulevaisuus on valoisa.
Valittu linja lähteä mukaan nykyaikaiseen jääkiekkoon, jossa keskiössä on pelaajien nopeus ja taito, on täysin oikea päätös. Jopa hämmästyttävä päätös. Kaiken lisäksi Meidän Peli -profeetta Sihvonen on nyt hiljaa, eikä ole marisemassa fiaskojuttujaan missään. Ehkä hänet on työnnetty ruudusta syrjään jotain ämyrokkia järjestämään. Nyt on oikeat miehet puikoissa. Kaukalossa Mikke, Aho, Teräväinen, Rantanen, Heiskanen, Tolvanen ja kumppanit. Studiossa Nokelainen, OJ ja Kivi tekevät erinomaista jälkeä. Onko Marjamäkikin kehittynyt vai onko muutos Mikko Mannerin ansiota?
Meidän Peliä ei tule ikävä, inhosin aina sitä pelitapaa! Onneksi se pelitapa on historiaa, eikä esim. World Cupin kaltaisia esityksiä tarvitse enää nähdä. Eläköön, eläköön, eläköön!