Keskustan konservatiivis-lestadiolainen kulttuuri ei ole koskaan miellyttänyt, mutta vähän oudolta tuntuu, että mistä tahansa lausunnosta syntyy tiedotusvälineissä kauhea kalabaliikki. Vanhanen sanoi taannoin jotain epämääräistä syntyvyyden mataluudesta, ei varmasti sen kummempaa kuin useimmat poliitikot viimeisinä vuosikymmeninä, ja eikö lehdistössä nousekin "kohu" ja vihaiset kokoomuslaiset kirjoittavat "yksityishenkilöinä" näyttäviä "spontaaneja" valitusvirsia yleisönosastoihin. HS:ltä oli tietynlainen pohjanoteeraus antaa kesällä Heljä Misukan - täysin puhdasverisen kokoomuseliitin jäsenen - allekirjoittaa pitkän hyökkäävän yleisönosastokirjoituksensa siviilitittelillään, ikäänkuin kysymyksessä olisi ollut kuka tahansa puolueeton rivikansalainen. Tässä tapauksessa Vanhasen "rikos" oli antaa HS:ssä vaikutelma, että pitää perhettäänkin kriteerinä uravalinnoissaan. Misukka oli olevinaan huolestunut siitä, että emme olekaan saamassa pääministeriksi puhdasveristä broileria, joka uhraa kaiken perhe-elämän kunnianhimolleen - luulen kyllä että enimmäkseen tarpeeton "huoli" tämä... Tulee väistämättä sellainen käsitys, että ruuhka-Suomen poliittinen eliitti tässä näyttää Keskustalle kaapin paikkaa ja muistuttaa siitä, että Kekkonen on kuollut ja maalta on paettu, vaikka vaaleissa niukka voitto tulikin. Vastustan itsekin keskustalaisia painotuksia, mutta pitäisi sitä kai antaa sille aidosti mahdollisuus tehdä jotain ja sitten vasta arvostella. SDP:n nykyinen (Kokoomuksen pönkittämä) mielipidehegemonia alkaa olla yhtä vähän hyödyllinen kuin Keskusta/Maalaisliitonkin aikainen.
