Mielenkiintoista nähdä, kauanko Matti Alatalon pesti Kärpissä jatkuu.
Toivottavasti ei muutamaa peliä pitemmälle, mutta jos ei potkuja saa, niin jatkosopimusta ei hänelle ainakaan pidä sorvata enää. Hyvissä ajoin pitää kartoittaa uusi valmentaja tuleville kausille.
Kari Jalosen tyyppiseen aikaan ei haluttu palata, se kun oli niin kauheaa kiekkoa, vaikka voittoja tuli.
Tämä on edelleenkin täyttä totta. Jalosen ajan kiekolle tyypillinen piirre oli: kaksi erää surffaillaan, siinä sivussa saatetaan päästää vastustaja maalin karkumatkalle, jos ei maalinteko kiinnosta. Kolmannessa erässä nostettiin vähän tasoa ja tehtiin ratkaisevat maalit, jippii, Kärpät voitti! Ja katsomossa meinasi kuolla tylsyyteen.
Viime kaudella Kärpissä oli taitavia pelaajia, jotka pelikirjattomassa ympäristössä pystyivät runkosarjassa tekemään todella paljon maaleja. Playoffeissa vastaan tuli sekainen Jokerit, ja väärällä tavalla pelannut Blues, joka pelasi Kärppiä vastaan Kärppien vahvuuksilla. Ainoa, joka noudatti oikeaa tapaa, oli JYP, joka korjasikin hedelmän helposti.
Ikävä kyllä Buddha on nyt hankkinut mieleisensä joukkueen; taistelevan Kärppäryhmän! Normiot taistelevat ykköskentässä ja Alatalon kalju kiiltelee. Tämä taisteleva joukkue toteuttaa Alatalon pelikirjattomuutta viime kauden tapaan, mutta nyt esteenä on taiteilijoiden puuttuminen. Tuskinpa se hirveästi Alataloa kuitenkaan haittaa, pääasia on että poijjat yritti. Ei se sijoitus niin paljon paina.
Haluaisin Kärppien pelitavan olevan Pekka Virran KalPan tapaista. Kärppien resursseilla siihen pitäisi olla hyvätkin saumat, sillä kolmen miljoonan budjetilla (pystyyköhän ensi kaudeksi enää olla, jos turpiin tulee tällä kaudella?) pystyy hankkimaan kiekolliseen peliin erinomaisesti kykeneviä pelimiehiä.
Loppuen lopuksi en valittaisi, vaikka Kärpät ei menestyisi niin loistavasti kuin Jalosen aikana, jos pelityyli miellyttää. Nyt Kärpät ei menesty, ja pelityyli on paskempaa kuin Jalosen aikaan.