Ensimmäinen päivä takana Buharassa Uzbekistanissa, joka jää myös viimeiseksi sen vuoksi, että Turkish airlines perui paluulennon. Seuraava lento lähtisi vasta ensi viikolla mikä ei käy päinsä joten ei auta kuin suunnata huomenna Samarkandiin ja olla siellä pari yötä, jotta pääsee tämän viikon aikana pois. Tuskan takanahan se oli saada lennot vaihdettua eri kaupunkiin, mutta lopulta onnistui usean soiton jälkeen ilman lisäkuluja.
Ongelmia tuli myös kun olin hyppäämässä Istanbulissa koneeseen kohti Buharaa. Jostain syystä järjestelmä oli kadottanut lentotietoni ja varaamallani paikallakin istui joku. Onneksi kuitenkin koneeseen pääsin sisälle.
Päivällä saavuin Buharaan ja epäystävällinen vastaanotto oli kaupunkiin kun lähdettiin lentokentältä hotellille pankkiautomaatin kautta. Taksikuski oli veijari ja yritti ottaa kyydistä 5 miljoonaa somia (n: 400€). Onneksi tuo nosto ei onnistunut ja joutui tyytymään maltillisempaan 20€ hintaan. Ylihintaa ehkä sekin varmasti maan hintatason ja lyhyen matkan tuntien, mutta tuntuu kohtuulliselta.
Yleisestihän taksit ovat halpoja, mutta ei koskaan kyytiin hypätessä tiedä mitä valuuttaa haluavat. Nyt kaksi taksia maksettu paikallisella valuutalla ja yksi taksi dollareilla. Jälkimmäinen ei kelpuuttanut ollenkaan paikallista valuuttaa.
Ensi kosketus kaupunkiin oli jotenkin vielä rähjäisempi kuin oletin, eikä turistejakaan näkynyt missään. Se on sinällään ihan hyväkin, mutta muutama muu turisti lisää aina joukkoon kuulumisen tunnetta. Noh vanhan kaupungin seudulla niitä sentään oli jokunen.
Itse on aina neuroottinen hygieniasta ja olin varma, että ruokamyrkytys koittaa ensimmäisen aterian jälkeen, mutta eipäs tullut. Itseasiassa oli aikas hyvää sapuskaa. En nyt muista nimeltä, mutta jotain tunnettua paikallista. Riisiä lihaa yms. Hinta aterialla oli myös maltillinen, 5,90€ kivennäisveden kanssa.
Toivottavasti huominen junamatka samarkandiin sujuu ongelmitta. Taas tämän päivän aikana oppinut ettei se ole itsestäänselvää.
Ongelmia tuli myös kun olin hyppäämässä Istanbulissa koneeseen kohti Buharaa. Jostain syystä järjestelmä oli kadottanut lentotietoni ja varaamallani paikallakin istui joku. Onneksi kuitenkin koneeseen pääsin sisälle.
Päivällä saavuin Buharaan ja epäystävällinen vastaanotto oli kaupunkiin kun lähdettiin lentokentältä hotellille pankkiautomaatin kautta. Taksikuski oli veijari ja yritti ottaa kyydistä 5 miljoonaa somia (n: 400€). Onneksi tuo nosto ei onnistunut ja joutui tyytymään maltillisempaan 20€ hintaan. Ylihintaa ehkä sekin varmasti maan hintatason ja lyhyen matkan tuntien, mutta tuntuu kohtuulliselta.
Yleisestihän taksit ovat halpoja, mutta ei koskaan kyytiin hypätessä tiedä mitä valuuttaa haluavat. Nyt kaksi taksia maksettu paikallisella valuutalla ja yksi taksi dollareilla. Jälkimmäinen ei kelpuuttanut ollenkaan paikallista valuuttaa.
Ensi kosketus kaupunkiin oli jotenkin vielä rähjäisempi kuin oletin, eikä turistejakaan näkynyt missään. Se on sinällään ihan hyväkin, mutta muutama muu turisti lisää aina joukkoon kuulumisen tunnetta. Noh vanhan kaupungin seudulla niitä sentään oli jokunen.
Itse on aina neuroottinen hygieniasta ja olin varma, että ruokamyrkytys koittaa ensimmäisen aterian jälkeen, mutta eipäs tullut. Itseasiassa oli aikas hyvää sapuskaa. En nyt muista nimeltä, mutta jotain tunnettua paikallista. Riisiä lihaa yms. Hinta aterialla oli myös maltillinen, 5,90€ kivennäisveden kanssa.
Toivottavasti huominen junamatka samarkandiin sujuu ongelmitta. Taas tämän päivän aikana oppinut ettei se ole itsestäänselvää.
