Tuntuu taas olevan sama trendi päällä!
Syksyisin pelilliset oivallukset näkyvät raikkautena mutta kun talven pimeys alkaa lähestyä, alkaakin homma sakata, ensin tulee loukkaantumiset ja sen myötä lähtee lumipallo liikkeelle, eikä saada enää pysähtymään. Mistä mahtaa johtua?
Mahdotonta tietää varmuudella näin ulkopuolelta katsottuna mutta veikkaisin, että valmennuskaksikon jääräpäisyys ja intensiivisyys ajaa joukkueen henkisesti loppuun eli paineiden kasvaessa niiden käsittelemiseen vaadittavat taidot on puutteellisia ja homma menee lähinnä huutamiseksi.
Jotakin tällaista veikkaisin ja on surullista, että selkeä osaaminen, oivaltaminen ja potentiaali tuppaa jäädä piippuun, sanoisin jopa, että ihan valmentajalta vaadittavien perustaitojen puutteessa.
Surullista!