Koska tämä on Virtasen Markon ketju, kirjoitetaanpa ensin Makrosta ja vasta sitten lopuksi höpötellään offtopicia...
Luin huolestuneena sen aamun Keskarin, piti vielä lukea illalla uudestaan. Makro on tehnyt oikean päätelmän, että RD:n pystysuunnan kiekkoa ei liigassa enää juurikaan pelata. En ehkä ihan noin mustavalkoisesti asiaa ilmaisisi, että ei pelata ollenkaan, mutta huomattavasti vähemmän kuitenkin. Mutta se huolestuttava puoli on se, että Makro ei nyt tunnu ymmärtävän mitä kiekkoa JYP yrittää pelata ja mitä se pelaa. Nyt ei kuulemma puhuta enää reagointikiekosta vaan jostakin muusta, vaikka viime kaudella tuo oli aika usein kerrottu nimitys pelityylille. Minäpä kerron sinulle Makro, että...
JYP pelasi RD:n ja Ahon aikaan peliä, jossa aina ensin katsottiin ylös - pystyttäisiinkö lähtemään nopeasti. Jos oltiin johtoasemassa ja/tai peli sitä muuten kutsui, pystyttiin pelaamaan myös hidas lähtö. Mutta aina ensin ylös. Se määritti sen, miten pakit tulivat vaihdosta (nopeasti omille paikoille jotta syötönkatko ei aiheuta paniikkia) ja se määritti myös sen, miten karvattiin, missä riistoihin pyrittiin, miten taklattiin. Mutta kun jokaisella jäälle hyppäävällä oli ensimmäisenä suuntana nopeasti ylös, oltiin aina valmiina nopeisiin tapahtumiin.
Viime kaudella JYP opetteli ajattelemaan ensisijaisesti tuon hitaan lähdön kautta. Hidas lähtö ja kiekottelu antoi vastustajalle aikaa ryhmittyä, emmekä osanneet missään vaiheessa kiihdyttää vauhtia tuosta hitaasta alusta nopeaksi keskialueen ylitykseksi, vaikka siihenhän hitaallakin hyökkäyksellä pyritään. Pyritään houkuttelemaan vastustaja hitaalla kiekottelulla asemiin, josta nopeasti peli kääntäen päästään nopeasti keskialueen yli ja maalipaikoille. Jossain vaiheessa Makro alkoi puhua siitä, että kyllä meilläkin nopeisiin hyökkäyksiin halutaan ja niinhän tottakai pitäisi tehdä aina kun paikka on. Mutta jos vaikka vaihtotilanteesta olisi auennut paikka nopeaan, emme lähteneet koska joku viisikosta pelasi aina hidasta, pahimmillaan se kiekollinen, jolloin kiekko jäi taatusti odottamaan kaikkien peruuttelua maalin taakse.
Tuo RD-Aho -linjan kiekko oli pelaajiemme selkäytimessä, emolevylle koodattuna. Siihen ajettiin päälle ohjelma, joka mahdollisti myös hitaat lähdöt. Virtasen toimesta emolevylle asennettiin toinen käyttöjärjestelmä, joka kaatuili jatkuvasti. Kaikki muut ohjelmat käyttöjärjestelmän päällä tökkivät, koska tuo käyttöjärjestelmä ei toiminut tällä emolevyllä oikein. Joukkueessa oli liikaa RD:n ja Ahon kiekkokoulun kasvatteja. On ihan sama, mikä on edelleen ykkösprioriteetti (nopea lähtö) jos kakkos- ja kolmosprioriteettia (hitaita ja viivelähtöjä) painotetaan puheissa, harjoituksissa ja peleissä huomattavan paljon enemmän. Todennäköisesti harjoiteltiin hyvin paljon tuon hitaan lähdön kautta, koska se oli uutta ja ihmeellistä. Ja kun hidas lähtö ei toiminut, siitä ei saatu maalipaikkaa, puhuttiin, kerrattiin ja harjoitettiin sitä lisää. Siitä tuli ykkösprioriteetti ja pelillisen tuloksen tiedämme.
Miten tähän kauteen? Muistetaanko harjoittaa myös niitä asioita, joilla maalipaikat luodaan ja pelata hitaita, jos nopeasti ylös ei päästä? Valitettavasti menetimme Louhivaaran, joka oli viimeisiä pelitapaesimerkkejä varakapteenina tuossa joukkueessa. Jonkun pitää nyt näyttää, miten toimitaan. Pystyykö se olemaan sentteri-Perrin, jonka pitää olla kiekossa jo alempana eikä pysty olemaan tarjoamassa syöttöpaikkaa nopealle. Hubacek kenties. No, aika näyttää.
Toinen huolestunut vilkaisu sille, mikä oli Makron vastaus hybridi-pitkään kiekkoon. On kuulemma jutellut Sami Vatasen kanssa, joka on sanonut ettei muuta peliä millään tavalla. Aha. Luottaa asiassa reilun parikymppisen poikkeuslahjoilla pelaavan kaverin sanaan, joka ei ole koskaan kunnostautunut pelikirjan mukaan pelaamisessa vaan nimenomaan sillä, että on saanut pelata omaa peliään, pelikirjasta huolimatta. Niin loistava pelaaja kuin Sami Vatanen onkin, hänellä nyt ei pitäisi tuolla iällä olla vielä taktista silmää ohjeistaa Liigan päävalmentajaa. Jos on, niin tehdäänpä Samista päävalmentaja mikäli ei paikka ylhäältä tälläkään kaudella aukea. Pelaajat ovat - varsinkin huippulahjakkaat "vataset" - itsekkäitä ja ajattelevat peliä omien vahvuuksien kautta. Sami Vataseen tuo hybridikiekko ei ole koskettanut, koska hän on luistimilla nopea eikä joudu paniikkiin jos pitää omaan päähän kilpaa luistella. Ja tuo myös tukee Vatasen silloin tällöin lähteviä puolen kentän avauksia, joita voidaan vielä luistella päädyssä kiinni. Makro hyvä, tuo muuttaa peliä. Se mahdollistaisi JYPin selkäytimeen kirjattujen nopeiden hyökkäysten pelaamisen suuremmalla riskillä, jos meillä olisi oikeita ajoituksia pakki-pakki-laitahyökkääjä -akselilla ja jalkoja laitureilla. Nooo, onhan meillä Poukkula.
Olin viime kaudella huomaavinani, että edeltäjiensä tapaan Makro Virtanen puhui välillä julkisuuteen ihan eri juttuja mitä oikeasti ajatteli. En tiedä miksi; yrittikö olla ovela ja manipuloida mielipiteitä median kautta vai mikä taustalla oli. Toivotaan, että tämä jatkui tässä tämän päivän haastattelussa yllä mainituissa kohdissa.
Hauskaa, että täällä on ehdotettu Petri Matikaista valmentajaksi. 2011-2012 kauden HIFK oli ainakin nimilistaltaan varmasti yksi kaikkien aikojen kovimmista, Granlundin veljeksien, Peltosen ja Janne Pesosen myötä, mutta siitä huolimatta joukkue tippui heti ensimmäisellä kierroksella voittamatta peliäkään. Pelaajia ulostettiin kesken kauden mm. Ahtola, Hirschovits ja Tuomainen. Noh, ehkä tuo oli sitä hienoa ihmisjohtamista kun sen toteutti Matikainen, eikä Virtanen.
Voi hitsi. Enpä muistanutkaan tätä, Petu tosiaan oli sysipaska 2011-2012. Meidän on varmaan sitten lähestyttävä Jalosen Jukkaa. Ai niin, mutta sehän oli sysipaska Ilveksessä 1993-1994. Ketä meille oikein jää? Pitäisi löytää joku, joka ei ole koskaan epäonnistunut, jotta riittäisi meille.. Mistä me sellainen?
Leikki leikkinä. Seurasin hyvin paljon HIFK:ta Petu Matikaisen kaudella ja se oli rimanalitus. Kyseisessä seurassa myös Kojo Jalonen kynsi kaksi vuotta voittaen kolmannella mestaruuden. Se ei siis ole mahdotonta, epäonnistua ja onnistua, vieläpä peräkkäisinä vuosina. Petu on pelaajien valmentaja ja varsin tykätty mies (paitsi nykyään siellä HIFK:ssa). Hän on yksi kovimmista vapailla markkinoilla olevista valmentajista ja kusisin hunajaa, jos tulisi meille. Mutta nyt mennään Makrolla ja annetaan täysi tuki, ellei otteet kentällä muuta osoita.