Kyllä on omituiset luulot ihmisillä, mitä venäläiset keskikastin ja häntäpään seurat maksavat nuorille esim. 21-vuotiaille koilmos-nelosketjun pelaajille.
Edelliskaudelle
jokerit.comissa puhuttiin vajaan 10 millin pelaajabudjetista, johon kuuluivat "myös valmennus, huolto ja fysiot". Valmennuksen, fysioiden tai huoltajien liksoista en tiedä, kuten en myöskään siitä, kuinka paljon tuo oli vajaa kympistä.
Oletan, että budjetti on pysynyt samassa haarukassa tällekin kaudelle, oletuksen pohjaan kokoonpanoon.
Sen tarkemmin laskematta, tuosta on irrotettavissa alle 6 miljoonan edestä nettopalkkoja pelaajalle. Riippuen olosuhteista, tuo saattaisi jäädä jopa hieman alle vitoseen. Venäjän verotuksella jos 7 miljoonaa isketään bruttopalkoiksi pelaajille, saadaan hieman yli 6 miljoonan nettopalkka. Eli vaikka pelaajabudjetti olisi vain 70% Jokerien vastaavasta, venäläisjoukkue pystyy tarjoamaan Jokereihin nähden kilpailukykyisemmän nettopalkan pelaajistolleen.
Viime marraskuussa julkaistiin verotietoja Jokerien osalta muun muassa
Maikkarilla. Vaikka yksittäisten pelaajien kohdalla rahastointi (max. 100k per annum ulkomuistista) tai ~50-50 jakauma tuloista edellisen palkanmaksajan ja Jokerien osalta hieman sotkee paikkaa, saa noista jotain käsitystä. Aivan ehdottomat ykköshankinnat (Karlsson, JMA) tienasivat yli puolimilliä, ja Väänäsen tai Lajusen kohdalla puhuttiin hieman vajaasta, olettaen maksimiosuuden menneen rahastoon.
Nuo kaksi kun yhdistää, niin mun on vaikea nähdä miten tai miksi Jokerit kilpailisi esimerkiksi keskikastin venäläisjoukkueen kanssa parikymppisestä kaverista. Heitetään nyt hatusta, että Novokuznetsk maksaa pelaajalle bruttona 150k. Tuosta verot pois, ja lapaan jää 130,5k. 40% kun isketään verottajalle, niin 200k bruttotuloilla saadaan pelaajalle lapaan 120k ja 35% veroprosentilla käytännössä sama kuin Novon sataviiskymppisestä.
Eli mä en kyllä näe, miten Jokerit pystyisi kilpailemaan venäläisistä pelaajista venäläisjoukkueiden kanssa. Käytännössä tuo vaatisi sitä, että voitaisiin jollain keinolla löytää ne pelaajat, joille voitaisiin maksaa KHL:n alemman keskikastin pelaajabudjetista useita kymppejä suurempi bruttoliksa kuin venäläisjoukkueet. Ja jos MHL/VHL-akselilta löydetään meille a) mahtuvat b) palkan osalta sopivat c) halukkaat d) saatavilla olevat, niin johan nyt on. Tuo vaatisi käytännössä sellaista näkemystä, josta maksetaan NHL:ssa kohtuullisen paljon: kykyä löytää Venäjän kokoisesta maasta ne pelaajat, jotka lyövät itsensä nykyistä kovemmassa sarjassa läpi ilman, että muut löytävät samat kaverit.
Eivät takuulla maksa edes Anttilan saamia rahoja jo senkään takia, että KHL-oikeudet estävät pelaajaa kilpailuttamasta seuroja Venäjällä.
Yksittäisten pelaajien sopimusten vertailu rahan perusteella on KHL:ssa huomattavan hankalaa johtuen vaihtelevista tilanteista. Joku Jugra Hanty-Mansijsk joutuu käytännössä maksamaan vapaista pelaajista extraa esimerkiksi Spartakiin nähden johtuen jo pelkästään kaupungista. Moskova on hieman eri kaliiberia tarjontansa puolesta kuin keskellä ei mitään sijaitseva väkiluvultaan Kuopion kokoinen siperialaiskylä. Samoin esimerkiksi SKA tai TsSKA tuskin paljoa välittää pelaajaoikeuksien hinnasta, jos tarjolla on tuleva Mozjakin tai Radulov; heillä on millä mällätä.
Eri maiden väliset erot sitten sotkevat entisestään vertailua, kuten esimerkiksi Anttilan tapauksessa. Vastaava suomalaispelaaja "vapaana agenttina" (onko tälle muuta termiä KHL:n osalta?) rasittaisi KHL:n venäläisjoukkueen ulkomaalaiskiintiötä. Heillä tuskin on suurempia haluja Anttilaa hankkia, pl. ehkä pienimmät seurat. Kilpailu siis vastaavasta pelaajasta käytäisiin siis lähtökohtaisesti läntisten sarjojen (NLA, SHL, Liiga, mahd. DEL) kanssa. Jos taas vertailuun otetaan vastaava venäläispelaaja, niin kilpailu muuttuisi tyystin: venäläisjoukkue pystyisi tarjoamaan kilpailukykyisen sopimuksen verotuksen takia, eikä pelaajan täytyisi olla varsinaisesti "mistään pois", toisin kuin ulkomaalaiskiintiötä rasittavien kohdalla.
KHL-oikeuksien hankkiminen toki maksaa, mutta nuorten pelaajien tapauksessa niiden arvo voi myös kasvaa hankkimisen jälkeen ja seura tehdä tiliä, esim. tapaus Moses.
Venäläispelaajien osalta ongelma on se, että nuo pitäisi jotenkin ensinnäkin tunnistaa.
Toistaiseksi Jokerien alhaisin varausnumero KHL-draftissa on 26. Vaikka tuosta mentäisiin 20 sijaa alaspäin, niin tuolla ei todellakaan varata seuraavaa pommin varmaa Radulovia. Meidän budjetilla seuraavan Radulovin oikeuksia ei myöskään hankinta, jo pelkästään SKAn moninkertainen budjetti pitää tästä huolen. No brainereita siis ei ole saatavilla meille sopivaan hintaan, olettaen ettei aivan kärjessä päästä varaamaan.
Jos taas otetaan nämä puskista tulevat huiput Mosesin tyyliin, niin mielestäni voimavarat pitäisi kohdistaa läntiseen Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Venäläisjunnujen ja nuorten venäläispelaajien kohdalla meillä ei yksinkertaisesti ole resursseja hankkia tarvittavaa dataa. Venäjällä paljon riippuu henkilökohtaisista suhteista, ja jo kustannukset ovat varsin suuret. Helsingissä asuva skoutti pystyy inhimillisen automatkan etäisyydellä tarkastella satoja potentiaalisia pelaajia säännöllisesti Mestiksen ja A:n osalta. Pohjois-Amerikasta pätevää videomateriaalia löytyy niin paljon kuin haluaa ja pystyy katsoa, ja tuollakin inhimillisen matkustuksen säteellä on tarjolla valtava määrä eri tasojen kiekkoa. Ja jos jostain löydetään kiinnostava varaamaton venäläispelaaja, niin viimeistään entiselle koutsille soitettaessa homma on selvä: etusijalle menee sen entisen koutsin tuttu, tutun tuttu tai vastaava tulevan palveluksen velkaa oleva.
Pelaajaoikeuksien arvo taas on aika näennäinen. Tällä hetkellä Rotenbergin leiri on kuitannut tappioita, ja SKA on Rotenbergille kaikkien indikaattorien mukaan ykkössijalla. Jos pelaaja X lyö Jokereissa läpi ja murtautuu KHL:n ehdottomalle huipulle, niin mitä sitten? Nykyisellään Jokerit tekee tappiota ja omistajat käytännössä kuittaavat nuo. Jos SKA tarjoaa esimerkiksi miljoonan kuvitteellisen Teuvo Pulkkisen oikeuksista, niin missä tuo näkyy? Tuo kuittaa tappioita, joita Rotenbergin leiri muutenkin kuittaisi. Nyt vain vastineeksi Rotenbergin ykkösseura saa pelaajan oikeudet, ja Rotta saa edes jotain vastinetta rahalleen. Merkittävien pelaajien kohdalla mitään kilpailua oikeuksista ei tule, sillä käytännössä Rotenberg pystyy heittämään miljoonia oikeuksista ilman, että hänen lompakkonsa kevenee: se kevenisi muutenkin vastaavan summan verran. Rotenbergille tuskin on vaikea ratkaista yhtälöä, jossa kuluja tulee Y miljoonaa kaikesta huolimatta, mutta pelaajaoikeuksien siirrolla saman hinnan vastineeksi SKA joko vahvistuu tai ainakaan pahimmat kilpailijat eivät vahvistu.