Minusta kaikista kummallisinta on, että tässä mennään jo Marjamäen persoonaan ja johtamistapaan. Milloin se on liian totinen, miloin liian teoreettinen, milloin se on aitiossa liian hiljaa jne. Ja kun valmentajana sattuisi olemaan vaikkapa Rautakorpi tai Jortikka, arvostellaan, että ei noin voi tänä päivänä johtaa ja valmentaa. Eli nämä perustelut valmentajakritiikille ovat ikäänkuin tuulesta temmattuja, vailla kunnon perusteluja. Fakta toki nyt on, että peli ei kulje.
No mielipiteitä varmaan tästäkin asiasta riittää yhtä paljon kuin niiden esittäjiä, mutta ei savua ilman tulta.
Mielestäni on jo tässä vaiheessa aivan selvää, että nimenomaan Marjan tekemisessä on jotain pahasti pielessä. Ensinnäkin sen mitä kentällä tapahtuu, näkevät kaikki. Vaikka tässä vaiheessa vuotta jokaisesta suomalaisesta tulee suuri kiekkotietäjä, niin aika suuri konsensus esim. näillä palstoilla vallitsee siitä, että tämä pelitapa ei kertakaikkiaan vain toimi eikä Marjalta löydy keinoja sen muuttamiseksi kesken pelin. Pelitapa ja peluutus ovat aikalailla puhtaasti valmentajan päätettävissä olevia asioita. Tämän faktan näkeminen ei siis vaadi mitään "kärpäsenä katossa kopissa" -tyyppistä pohdintaa.
Toiseksi tämä jääkiekkokin vain valitettavasti on tulosurheilua ja Laten tulokset ovat olleet todella surullisia - ottamatta siis tarkemmin kantaa heikkojen tulosten takana oleviin syihin. Viisi arvokisapeliä ja tulos on ollut varmaankin lähes historiallisen heikko, kun puhutaan millään tapaa modernista Leijona-jääkiekosta. Eivätkä nuo erilaiset harjoitusturneetkaan kovin kummoisia tuloksia ole tuoneet, vaikka näiden merkitys on toki vähäinen.
Kolmanneksi näiden joukkokieltäytymisten osalta totean vain saman kuin ihan ensimmäisessä virkkeessä eli kenelläkään ulkopuolisista tuskin on kokonaiskuvaa kieltäytymisten syistä, mutta jotain nämä mielestäni kertovat.
Neljänneksi se on myöskin valmentajan tehtävä valmistaa joukkue ja pelaajat peliin. Oli ne syyt intensiteetin ym. puuttumisessa missä tahansa, näiltäkin osin valmentajan on vähintäänkin osittain katsottava peiliin. Muistaakseni tällä kaudella Jets-valmentaja Maurice totesi, että tämä on jopa tärkein päävalmentajan tehtävä ainakin NHL:ssä. Miksei siis myös maajoukkueessa.