Avaatko, että mitä tarkoittaa "voittava toppari"? Ovatko esim. Joel Matip tai Joe Gomez "voittavia toppareita"? No ovat sikäli, että molemmilla on viime vuosilta takataskussa CL:n ja Valjun mestaruudet.
Nähdäkseni voittava toppari, tai yleisemmin voittava pelaaja voidaan määritellä selkeästi jopa vain yhdellä kriteerillä: 1) Ottaa täyden vastuun omasta työnkuvastaan, ja tällöin hänen arvonsa joukkueelle on suurempi kuin hänen ominaisuutensa. Voittaja myös kehittää omaa toimintaansa jatkuvasti, ja eliminoi tätä kautta heikkouksiaan. Kysymykseesi Matipista tai Gomezista en osaa vastata kun en heidän otteitaan juuri ole seurannut.
Voittava joukkue ei useinkaan ole kokoelma maailmanluokan pelaajia, vaan pelaajia joista jokainen kantaa vastuun omasta tehtävästään. Tässä kyse on oman työn johtamisesta, ja usein joukkue jossa mahdollisimman moni tätä mahdollisimman hyvin toteuttaa myös menestyy. Toki valmentajan tehtävä on luoda pelaajille työnkuva joka mukailee heidän vahvuuksiaan mahdollisimman hyvin, aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Ja lopulta pelaaja itse on vastuussa kenttätapahtumista omalla vastuualueellaan, vaikka taktiikka olisi mitä ikinä.
Tällä kriteerillä esimerkiksi DDG ei ole voittava maalivahti, ja mielestäni se on myös täysin totta. Toki pelaaja on tehnyt hienon uran omilla maagisilla kyvyillään, mutta ne henkiset ominaisuudet. Se on yksinkertaisesti erittäin erikoista, että näin kauan huipulla pelannut pelaaja ei edelleenkään kykene täyttämään koko vastuualuettaan. Tässä puhun erityisesti siitä kuinka hänellä on taipumus jämähtää viivalle vaikka maalivahtina hänen työnkuvaansa liittyy peliin puuttuminen myös muualla kentällä, erityisesti oman vitosen sisällä. Yksittäiset virheet on helpompi antaa anteeksi kuin se, että käytännössä jokainen Unitedin vastustaja pyrkii pelaamaan kulmapotkut ja keskitykset lähelle maalia koska DDG on todella heikko näissä. Voittajaluonne olisi kehittänyt itselleen edes tyydyttävät kyvyt viivalta irtoamiseen.
Aina silloin kun joku pelaaja ei ole voittaja, eli ei täytä omaa työnkuvaansa - tarttuu vastustaja tilaisuuteen painostamalla häntä. Tämä nähdään Unitedia vastaan esimerkiksi kulmapotkuissa, ja toisaalta hakemalla Lindelöfille painetta. Se on yksiselitteisesti maalivahdin tehtävä kyetä pääsemään keskityspalloihin, ja samalla tavalla puolustajan tehtävä purkaa pallo boksista. DDG:n tapauksessa tilanteesta tekee erilaisen se, että mies kykenee toisaalta muilla erinomaisilla kyvyillään voittamaan pisteitä, mutta tuhnuilujen kautta ns. +/- sarake ei välttämättä enää ole niin erikoinen. Lindelöf valitettavasti lähinnä kerää niitä miinuksia vaikka yleisesti statsit näyttävät ihan hyviltä.
Näiden henkisten lipsujen takia joukkue menettää pisteistä tietyn määrän kauden aikana. Ihan juuri sen takia, että pelaaja on kykenemätön kantamaan täyttä vastuuta omasta työnkuvastaan. Kuten totesin, yksittäiset virheet ja jopa selkeämmät pelilliset puutteet on jotenkin helpompi hyväksyä kuin se ettei henkisellä tasolla vaan riitä.
Ei United mestaruuteen tarvitse maailmanluokan topparia, meillä itseasiassa nähdäkseni on heitä jo useampi. Puolustus kaipaa voittajia, pelaajia joiden arvo joukkueelle on suurempi kuin heidän ominaisuutensa. Hyökkääjä voi pärjätä jopa olematta voittaja jos on tarpeeksi futari, mutta ei heitäkään voittajaksi pyrkivä joukkue useampaa kestä. Jokaisen pitää kantaa sadan prosentin vastuu omasta työnkuvastaan, tai ainakin penkillä on oltava syvyyttää niille päiville kun se yksittäisen pelaajan sataprosenttia ei toteudu.
Ja toki, toimivassa joukkueessa toisten pelaajien täytyy täydentää toisten heikkouksia. Tietyillä pelipaikoilla on kuitenkin ne omat rutiinityöt, joita menestyvä joukkue vaan ei voi ulkoistaa muille. Tietysti pelaaja saattaa tällöin voida olla voittaja toisella pelipaikalla, mutta se ei varsinaisesti enää liity tähän.
