Egyptin lähihistoriasta voisi kenties oppia jotain Euroopassakin. Joku asiaan paremmin kuin kevyeltä harrastajapohjalta perehtynyt voisi kuvailla minua tarkemmin sen, miten kohtalaisen liberaali, kristitty valtio käytännössä valloitettiin sisältäpäin. Ja myös sen millä tavoin kristittyjen nykyiset vapaudet ja olot - yleinen suhtautuminen - eroavat muslimien vastaavista, niinä aikoina kun pöytä oli toisinpäin yllättävän vähän aikaa sitten.
Länsimailta on suuri virhe kuvitella maailmoja syleilevän, liberaalin suvaitsevuuden olevan jotenkin sisäänrakennettu inhimillinen ominaisuus. Päinvastoin ja sen lisäksi vapaamielisyys sisältää itsessään paradoksin, johon se voi itsensä kampittaa noustessaan uskonkappaleeksi.
Suvaitsevaisuus on hyvä ja kannatettava asia, mutta sitä pitää myös pystyä puolustamaan. Murskaava enemmistö ihmisistä ei ole suvaitsevaisia, edes rasistiseksi väitetyn suomalaisen punaniskan mittapuulla. Niin muodikasta kuin se onkin on turhaa kuvitella, että ääriliikkeet voi tukahduttaa halimalla.
EDIT: Tai että ne katoavat Gazan sosiaalisia oloja parantamalla jne. Toki se on yksi välttämättömistä askelista. Mutta monta askelta pitää ottaa myös rakenteilla olevan aidan sillä puolen, kuin myös muualla.
Yllättävän monet eivät ole kiinnostuneet rauhallisesta rinnakkainelosta, niin uskomatonta kuin se lintukodossa kasvaneesta meikäläisestä voi tuntuakin. On helppo sanoa kyseessä olevan vain pienen vähemmistön ja siksi merkityksettömän seikan. Mutta mihin tämä väite perustuu? Ei ainakaan tutkittuun tietoon.
Disclaimer: Luonnollisestikaan ei myöskään saa pudota siihen loukkoon, että ryhtyy kategorioimaan ihmisiä liian tiukasti.
