Maastohiihtokausi 2023–2024

[Majoneesi]

Sinun kirjoitushistoriaa tuntemalla enpä olisi uskonut. *sarcasm*

Minusta on hyvä, että maailmassa on asioita, joihin voi luottaa. Yksi on @Hagi n huoltorekkamantra. Nopeasti etsimällä huoltorekka mainittu ainakin 111 kertaa hiihtoketjuissa käyttäjän toimesta. Hieman ehkä rikkinäinen levy välillä, mutta sinänsä osuu maaliin, että huollolla on - tietenkin - hiihdossa hurja merkitys.

 

[Hagi]

Toisaalta joka ikinen kerta, kun suomalainen hiihtäjä onnistuu, on nimimerkki Hagi julistamassa täällä, kuinka huoltorekalla on onnistuttu. Sivulauseessa saatetaan joskus epähuomiossa mainita, että ehkä siinä oli hiihtäjälläkin jotain osuutta.

Vähän samaa ilmiötä kuin YU-puolella joka ikinen kerta esim. suomalaisjuoksijan onnistuessa on pakko kaivaa maailmantilastot esiin ja todeta kuinka pikajuoksijan tai kestävyysjuoksijan aika riittää sijalle 47. maailmassa. Että turhaan nyt riemuitsette juoksijan hienosta uudesta ennätyksestä.

Tämä nyt vähän tällaisena sivuhuomiona. Osa penkkiurheilijoista saa iloa suomalaisten hyvistä suorituksista, osa taas löytää aina niistäkin sen negatiivisen puolen.

Ei minulta ainakaan vie voiton iloa pois huoltorekan hehkuttaminen. Sitä pitäisi minusta nostaa esiin enemmän, kun välineurheilusta on kysymys. Sitä olen hakenutkin. Urheilijalle on merkitystä, mutta ratkaisut tehdään huoltokopilla.

Samaan tapaan olen kirjoittanut, että nyt oli fiasko huollossa, enkä ole haukkunut suomalaisten hiihtäjien kuntoa paskaksi. Osa taas tekee noin.

Nyt edelleen minusta liikaa sanotaan, että huono hiihto tai kunnossa oli vikaa. Harvemmin se kunto heittelee niin, että päivässä tulee suoritukseen monen minuutin eroja kilpakumppaneihin.

Jostain syystä tuota suksen merkitystä halutaan vähätellä, vaikka esim juuri Harri Kirvesniemi kertoi lajin olevan täyttä välineurheilua.

 

[benicio]

On se suksen ja -huollon merkitys nyt varmasti kasvanut, tai siis hyvän ja huonon suksen ero kasvanut, mutta osittain on varmaankin myös median luomaa. Tai siis kyllä sitä ennenkin on huoltokopilla epäonnistuttu - ja onnistuttu - ihan isoissakin kisoissa suomalaisittain, ja toisaalta esim Norjalta meni melkein kokonaiset olympialaiset vihkoon. Mutta herkkää on.

Ei taida olla mitään merkkikohtaista kuitenkaan. Fischerillä Kerttuperttu voitti, Kristalla oli omien sanojensa mukaan voittaja-Madshusit, ja vaikka Remi haukkui Salomoninsa niin Diggins voittaa niillä jatkuvasti. Rossignol? Atomicia näkyy muutenkin vähän.

Olisi kyllä herkullista sekin, jos lajista voitaisiin poistaa välineen vaikutus ~kokonaan. En tiedä miten, ja haluaisiko sitä kukaan edes. Taitaa rullasuksikisoissa aika sama järjestys olla, kotimaassa ainakin.

 

[Karpat46]

Ei minulta ainakaan vie voiton iloa pois huoltorekan hehkuttaminen. Sitä pitäisi minusta nostaa esiin enemmän, kun välineurheilusta on kysymys. Sitä olen hakenutkin. Urheilijalle on merkitystä, mutta ratkaisut tehdään huoltokopilla.

Samaan tapaan olen kirjoittanut, että nyt oli fiasko huollossa, enkä ole haukkunut suomalaisten hiihtäjien kuntoa paskaksi. Osa taas tekee noin.

Nyt edelleen minusta liikaa sanotaan, että huono hiihto tai kunnossa oli vikaa. Harvemmin se kunto heittelee niin, että päivässä tulee suoritukseen monen minuutin eroja kilpakumppaneihin.

Jostain syystä tuota suksen merkitystä halutaan vähätellä, vaikka esim juuri Harri Kirvesniemi kertoi lajin olevan täyttä välineurheilua.

No tämä on juuri näin.

Mun mielestä oli muuten piristävää miesten kommentit viime kisan jälkeen: "No olihan ne huonot." Nolointa on ne Iivon lapselliset kiemurtelut haastattelussa kun ei ole voittanut. Vääntelehtii niin kuin 5-vuotias alahuuli pitkänä ja sanallakaan ei muka saa kertoa miten suksi pelasi vaan aina se on miehestä kiinni. Hiihtäjähän sen kisaparin valitsee, niin sanoo sitten vaikka että nyt valitsin väärän parin. Mieluummin kuitenkin kiemurrellaan.

 

[Sambody]

Mun mielestä oli muuten piristävää miesten kommentit viime kisan jälkeen: "No olihan ne huonot." Nolointa on ne Iivon lapselliset kiemurtelut haastattelussa kun ei ole voittanut. Vääntelehtii niin kuin 5-vuotias alahuuli pitkänä ja sanallakaan ei muka saa kertoa miten suksi pelasi vaan aina se on miehestä kiinni. Hiihtäjähän sen kisaparin valitsee, niin sanoo sitten vaikka että nyt valitsin väärän parin. Mieluummin kuitenkin kiemurrellaan.

Nämä nyt on vähän tälläisiä teet niin tai näin niin sanomista tulee. Seefeldissä vitutuspäissään tokaisi 15km pertsan kilpailun jälkeen, että jätti todennäköisesti kultamitalisuksen huoltokopille. Siitäkin muistaakseni saatiin jonkinlainen haloo, miten mies vain valittaa kalustosta. Tuo kommenttien antaminen on vähän nuoralla tanssia ja aina joku ottaa nokkiinsa.

Eilen kyllä ei paljoa miehet pidätelleet. Pertun kommentti, että oli hyvä pito suksessa oli suht koominen noin vapaanhiitotavan kilpailun jälkeen. Onneksi tosiaan saivat Kertulle sitten toimivan välineen alle naisten kilpailuun, niin meidän ykköshiihtäjämme sentään pysyi Tourin kokonaiskilpailussa jonkinlaisissa asemissa.

 

[Sambody]

Olisi kyllä herkullista sekin, jos lajista voitaisiin poistaa välineen vaikutus ~kokonaan. En tiedä miten, ja haluaisiko sitä kukaan edes. Taitaa rullasuksikisoissa aika sama järjestys olla, kotimaassa ainakin.

Eipä sitä voida tosiaan poistaa, kun maailman parhaat suksenvalmistajatkaan eivät kahta samanlaista paria tunnu saavan linjoiltaan ulos. Ehkä se jo tasoittaisi vähän suurimpia rönsyjä, jos sukset huollettaisiin keskitetysti koko kilpailijajoukolle, niin että jokainen saisi suksen pohjiinsa samat voiteet, hionnat ja kuviot. Ainakin luulisi kustannuksia karsivan eikä pienet huoltotiimit joutuisi niin paljoa tuulimyllyjä vastaan taistelemaan.

 

[benicio]

Eipä sitä voida tosiaan poistaa, kun maailman parhaat suksenvalmistajatkaan eivät kahta samanlaista paria tunnu saavan linjoiltaan ulos. Ehkä se jo tasoittaisi vähän suurimpia rönsyjä, jos sukset huollettaisiin keskitetysti koko kilpailijajoukolle, niin että jokainen saisi suksen pohjiinsa samat voiteet, hionnat ja kuviot. Ainakin luulisi kustannuksia karsivan eikä pienet huoltotiimit joutuisi niin paljoa tuulimyllyjä vastaan taistelemaan.

Mutta kasvaisiko suksien määrä sitten vaan, eli sieltä korkeudesta/jäykkyydestä tms ominaisuuksista pitäisi sitten se kilpailuetu hakea? Voisiko kauden aikana käytettävien suksien määrää sitten taas rajoittaa, esim 5 per tyyli per hiihtäjä kaudessa. Kai sieltäkin sitten jollekin löytyisi johonkin keliin aivan päällikköpari, ja jollain taas ei koko kautena osuisi sopivaa. Ja suksitehtaat ei varmaan haluaisi määrää rajoittaa.

 

[Sambody]

Mutta kasvaisiko suksien määrä sitten vaan, eli sieltä korkeudesta/jäykkyydestä tms ominaisuuksista pitäisi sitten se kilpailuetu hakea? Voisiko kauden aikana käytettävien suksien määrää sitten taas rajoittaa, esim 5 per tyyli per hiihtäjä kaudessa. Kai sieltäkin sitten jollekin löytyisi johonkin keliin aivan päällikköpari, ja jollain taas ei koko kautena osuisi sopivaa. Ja suksitehtaat ei varmaan haluaisi määrää rajoittaa.

Kyllähän se varmasti korostuisi eikä siitä suksen valinta dilemmasta taideta millään päästä eroon. Ainoa mitä mietin, että josko yhteneväisillä voiteilla yms päästäisiin näistä totaali epäonnistumisista eroon kaluston osalta. Toisaalta eihän se suksi perinteisellä mihinkään luista, jos urheilija on liian matalan kapulan alleen ottanut ja pito tarraa kiinni.

 

[N^Miksu]

En tiedä voisiko Formuloiden puolelta lainata joitain välineisiin liittyviä sääntöjä. Tyyliin moottoreita/suksia on käytössä 5 paria per kausi ja Pirelli/FIS valitsee joka kisaan erikseen rengas/voitelu(+kuviointi) -vaihtoehdot.

Mutta eipä tämänkaltaiset muutokset taida olla mahdollisia, Fischer ym. välinevalmistajat lienet suhteellisen voimakkaissa rooleissa vaikuttamassa lajin sääntöihin.

 

[Huppu]

Tuskinpa voittoa kukaan odotti, mutta kunnossa ollessaan Hyvärinen on osoittanut ettei maailmancupin podium täyttä utopiaa ole. Viime kaudella se uran ensimmäinen podium jäi 4 sekunnin päähän. Mies on vain ihan järkyttävän herkkä lihaksiston vireystilalle. Ilmeisesti siitä syystä hyvän ja huonon päivän ero ilman suksella tehtyjä erojakin on jotain ihan älytöntä eikä mies omien sanojensa mukaan esimerkiksi kesän harjoituskaudella pärjää kenellekään rullilla tai lenkkarilla.

Hyvärisellä tuntuu myös olevan vähän vaihtelevaa, miten saa itsestään irti. Monesti on kisan jälkeen ollut olemus, josta näkyy harmittelu siitä, että veti hiljempaa kuin olisi kyennyt. Se pahassa olossa meneminen ja omien voimien ja vauhdin arviointi.

Ei minulta ainakaan vie voiton iloa pois huoltorekan hehkuttaminen. Sitä pitäisi minusta nostaa esiin enemmän, kun välineurheilusta on kysymys. Sitä olen hakenutkin. Urheilijalle on merkitystä, mutta ratkaisut tehdään huoltokopilla.

Samaan tapaan olen kirjoittanut, että nyt oli fiasko huollossa, enkä ole haukkunut suomalaisten hiihtäjien kuntoa paskaksi. Osa taas tekee noin.

Nyt edelleen minusta liikaa sanotaan, että huono hiihto tai kunnossa oli vikaa. Harvemmin se kunto heittelee niin, että päivässä tulee suoritukseen monen minuutin eroja kilpakumppaneihin.

Jostain syystä tuota suksen merkitystä halutaan vähätellä, vaikka esim juuri Harri Kirvesniemi kertoi lajin olevan täyttä välineurheilua.

En kyllä koe, etteikö huoltoa ihan tarpeeksi osattaisi nostaa esiin muutenkin. Se vaan on aika väsynyttä luettavaa kun joku kertoo, usein samoilla sanoilla kerta toisensa jälkeen, kaiken olevan kiinni huollosta, tai saaden sen näyttämään siltä kun analyysi on pelkkää huoltorekasta puhumista. Urheilijat on vain välineitä ja huolto on se kisaava porukka. Vähän raskasta luettavaa.

Ja ne kilpailuetujutut. Suuressa osassa kisoja ja sääolosuhteita ei ole olemassa kilpailuetuja. On vain kilpailukykyisiä suht tasaisia pareja ja epäonnistuneita suksia. Näin se meni Pekingissäkin.

Kyllähän se varmasti korostuisi eikä siitä suksen valinta dilemmasta taideta millään päästä eroon. Ainoa mitä mietin, että josko yhteneväisillä voiteilla yms päästäisiin näistä totaali epäonnistumisista eroon kaluston osalta. Toisaalta eihän se suksi perinteisellä mihinkään luista, jos urheilija on liian matalan kapulan alleen ottanut ja pito tarraa kiinni.

Isoksi ongelmaksihan tulisi kun suksen huoltamiseen vaikuttaa hiihtäjän pituus ja paino. Jos kaikki tehdään samoin, jonkun kokoisilla kavereilla toimii paremmin. Sen sijaan jos kisapaikalla olisi huoltopilttuut ja siellä välineet ja voiteet, joita saa käyttää ja etenkin jälkimmäiset olisi kaikilla samat, sillä voisi jotain helpottaa.

 

[Rektor]

Kilpailuetuhommia on silloin tällöin ollut iät ja ajat, mutta lähtökohtaisesti esim. Pekingin reippaan pakkaskelin perinteisen matkoilla on aivan turha haihatella mistään rekkamiesten triumfista. Helpoimpia kelejä tasavertaisen kaluston luomiseen.

Luonnollisesti nykyajan moniulotteisen median maailmassa asiat saavat ajoittain turhankin suuria mittasuhteita - ainakin omassa kuplassaan. Selkeitä kilpailuetuja tai huteja, omasta ulkomuistista, voidaan heittää esim. Alban ja Maurilion ym. Cerat -87 (toki bensakin saattoi olla kunnossa), Ristasen 50 km Lahdessa, Savolaisen MC-voitto perinteisellä, Albertvillen miesten 10 km, Thunder Bayn kisat jne. Osasta kohkattiin enemmän, osasta erittäin vähänkin. Sanoisin kalustopuheiden olevan aiempia vuosikymmeniä enemmän esillä mediassa.

Tällä vuosituhannella muuttunut MC-sirkus, nopeampi tiedonkulku, kv. yhteistyö ym. lienevät isossa kuvassa tasoittaneet eroja, ennen tämän kauden muutosta. Lähtökohtaisesti kuitenkin urheilijat edelleen tekevät lopullisen eron ladulla. Välillä hyötyvät välineistään, välillä kärsivät, mutta usein kilpaillaan ihan tasapuolisesti vertaisten joukossa.

Kaikille tasapuolisen kaluston takaaminen on tunnetusti utopiaa. Kuten myös sekin, että kyetään santtusilvennoismaiseen tapaan tarkasti sanomaan, paljonko kalustoero kussakin kisassa oli. On monta muuttujaa. Huvittaa myös välillä se, että perinteisellä ajatellaan yksioikoisesti huoltorekan näyttelevän suurempaa roolia. Kosteissa olosuhteissa hiihdetyn vapaan 50 km:n jälkeen moni saattaisi muuttaa mielipidettään - olkoonkin, että näitä ns. kalustoetukelejä löytyy kyllä perinteiselläkin.

Säännöllisesti MC-voittoja napsiva urheilija on onnistunut todennäköisesti jossain muuallakin kuin rekalla.

 

[N^Miksu]

Se kisa, jossa katsojia on piisannut, eli Holmenkollenin 50km, on poistettu vuoden 2025 kisakalenterista.

Hiihto | Perinnekisa poistuu kilpailukalenterista – päätös herättää tyrmistystä: ”Kuin Wimbledonin tennisturnausta ei järjestettäisi”

Kansainvälisen hiihtoliiton päätös jakaa mielipiteitä.

www.hs.fi

Uutinen ei kerro järjestetäänkö kisa vuonna 2026. Haastava ajankohtahan Holmenkollenilla on ollut. Viime vuodesta on jäänyt mieleen Suomen erikoinen kokoonpano.

 

[I am not Jesus]

Se kisa, jossa katsojia on piisannut, eli Holmenkollenin 50km, on poistettu vuoden 2025 kisakalenterista.

Hiihto | Perinnekisa poistuu kilpailukalenterista – päätös herättää tyrmistystä: ”Kuin Wimbledonin tennisturnausta ei järjestettäisi”

Kansainvälisen hiihtoliiton päätös jakaa mielipiteitä.

www.hs.fi

Uutinen ei kerro järjestetäänkö kisa vuonna 2026. Haastava ajankohtahan Holmenkollenilla on ollut. Viime vuodesta on jäänyt mieleen Suomen erikoinen kokoonpano.

Eikö ajankohtaa voisi mieluummin vaihtaa?

 

[Steril]

Se kisa, jossa katsojia on piisannut, eli Holmenkollenin 50km, on poistettu vuoden 2025 kisakalenterista.

Hiihto | Perinnekisa poistuu kilpailukalenterista – päätös herättää tyrmistystä: ”Kuin Wimbledonin tennisturnausta ei järjestettäisi”

Kansainvälisen hiihtoliiton päätös jakaa mielipiteitä.

www.hs.fi

Uutinen ei kerro järjestetäänkö kisa vuonna 2026. Haastava ajankohtahan Holmenkollenilla on ollut. Viime vuodesta on jäänyt mieleen Suomen erikoinen kokoonpano.

Hienoa FIS! Saadaan varmaan pari sprinttiä ja 10+10km skiathlonia 2,5km radalla lisää korvikkeeksi!

 

[Huono pakki]

Jaahas, näinköhän tässä alkaa olemaan lähellä se tilanne, että 50 kilometriä poistuu kokonaan maailmancupin ohjelmistosta. Eiköhän noita Kollenin kisoja olisi voinut siirtää esim. viikolla vielä eteenpäin. Vaikka tuokin klassikko on "pilattu" tällä yhteislähtöpelleilyllä, niin on se ollut aina katsomisen arvoinen, kun latuprofiili on jotain ihan muuta kuin nämä lähes kaikki muut "raskaat" maailmancupin ladut.

Edit. Luojan kiitos, kotimaassa tultiin järkiinsä, kun SM-kisoissa muutaman kerran hiihdettiin pitkät matkat yhteislähtöinä vuosituhannen vaihteen molemmin puolin, ja palattiin sitten taas vanhaan hyvään systeemiin eli väliaikalähtöön. Siinä oli kyllä draamaa ja rytinää kerrakseen, eikä mitenkään positiiviisella tavalla, kun noin 200 hiihtäjää säntäsi miesten 50 km:lle yhteislähdössä. Kerran oli kunnia olla todistamassa sitä paikan päällä (Joutseno 1998) .

 

[Lert]

Onko hiihtäjiltä ja katsojilta kysytty mielipidettä, vai mennäänkö taas kerran isojen herrojen lompakko päätöksellä.

 

[Hagi]

Onhan noita kisoja jo todella paljon kalenterissa. Muutoksia on tehtävä, jotta lajin kiinnostavuus nousisi. Katsojia ei ole liikaa ja Keski-Euroopan ison rahan sponsorit pitäisi saada mukaan.

Onko tämä oikea suuntaus, en osaa sanoa. Kyllä itse tykkään katsoa enemmän yhteislähtökisoja, helpompi seurata. Väliaikalähdöissä seuranta on hankalaa ja ohjaaja ei pysy mukana. Pyöräilyssäkään ei montaa aika-ajoa ajeta, eikä niissäkään saa peesata.

 

[Steril]

Onhan noita kisoja jo todella paljon kalenterissa. Muutoksia on tehtävä, jotta lajin kiinnostavuus nousisi. Katsojia ei ole liikaa ja Keski-Euroopan ison rahan sponsorit pitäisi saada mukaan.

Onko tämä oikea suuntaus, en osaa sanoa. Kyllä itse tykkään katsoa enemmän yhteislähtökisoja, helpompi seurata. Väliaikalähdöissä seuranta on hankalaa ja ohjaaja ei pysy mukana. Pyöräilyssäkään ei montaa aika-ajoa ajeta, eikä niissäkään saa peesata.

No luulenpa, ettei yleisöä ole maastohiihtoon ainakaan lisää saatu näiden "kiinnostavuutta nostavien" uudistusten ansiosta. Katsojamäärät näivettyy vuosi vuodelta.

Kannattaisiko niitä "kolmetoista tusinassa" sprinttejä ja yhteislähtö-skiathloneja vaikka poistaa muutamia kalenterista ja tehdä niistä klassikkokisoista (Holmenkollen) entistä merkittävämpiä tapahtumia? Sillä olisi varmaan paljon myönteisempi vaikutus myös yleisömääriin.

 

[Barney]

Kai tässä FIS yrittää tavoitella nykyajan trendejä, kun tiktok-sukupolvi ei jaksa katsoa pidempiä urheilukisoja. Se on sitten toinen kysymys, että kannattaako hiihtolajien osalta koittaa tavoitella tuollaista asiakassegmenttiä. Aika vähän nykynuoret taitavat enää hiihtoa muutenkaan seurata ja vanhemmilla ihmisillä riittää kärsivällisyys ja mielenkiinto katsoa pidempiäkin kisoja. Kyllä se hiihto alkaa niitä nykynuoriakin kiinnostamaan siinä vaiheessa, kun ikää tulee ja itse aloittaa hiihtämään kuntoilumielessä.

Keski-Euroopassa pärjätään paremmin vapaalla ja lyhyemmillä matkoilla, joten tuo voi olla toinen syy muutokselle. Näin suomalaisena penkkiurheilijana olen sitä mieltä, että tuo muutos on perseestä. 50km perinteisellä on hienoin matka seurata näin penkkiurheilijana. Vielä kun se jonain päivänä hiihdettäisiin väliaikalähdöllä, niin nähtäisiin kuka on kuka. Yhteislähtökisoissa on vaikea karata pääjoukolta ja liian usein se menee loppukirikamppailuksi, kun kukaan ei pääse/uskalla lähteä riittävän aikaisin tekemään omaa ratkaisuaan.

 

[Steril]

Kai tässä FIS yrittää tavoitella nykyajan trendejä, kun tiktok-sukupolvi ei jaksa katsoa pidempiä urheilukisoja. Se on sitten toinen kysymys, että kannattaako hiihtolajien osalta koittaa tavoitella tuollaista asiakassegmenttiä. Aika vähän nykynuoret taitavat enää hiihtoa muutenkaan seurata ja vanhemmilla ihmisillä riittää kärsivällisyys ja mielenkiinto katsoa pidempiäkin kisoja. Kyllä se hiihto alkaa niitä nykynuoriakin kiinnostamaan siinä vaiheessa, kun ikää tulee ja itse aloittaa hiihtämään kuntoilumielessä.

Keski-Euroopassa pärjätään paremmin vapaalla ja lyhyemmillä matkoilla, joten tuo voi olla toinen syy muutokselle. Näin suomalaisena penkkiurheilijana olen sitä mieltä, että tuo muutos on perseestä. 50km perinteisellä on hienoin matka seurata näin penkkiurheilijana. Vielä kun se jonain päivänä hiihdettäisiin väliaikalähdöllä, niin nähtäisiin kuka on kuka. Yhteislähtökisoissa on vaikea karata pääjoukolta ja liian usein se menee loppukirikamppailuksi, kun kukaan ei pääse/uskalla lähteä riittävän aikaisin tekemään omaa ratkaisuaan.

Itsekin nuorempana tajuan hyvin tämän, että ei hiihdosta mitään nuorison suosiossa olevaa penkkiurheilulajia tule vaikka mitä uudistuksia tehtäisiin. Tietynlainen vanhoillisuus tekee lajista omanlaisensa seurata ja siihen nuo pitkät kilpailut sopivat erittäin hyvin. En ymmärrä miksei edes vaikka parin vuoden välein voisi Kollenin viittäkymppiä vetää väliaikalähtönä?

 

[Huono pakki]

Onhan noita kisoja jo todella paljon kalenterissa. Muutoksia on tehtävä, jotta lajin kiinnostavuus nousisi. Katsojia ei ole liikaa ja Keski-Euroopan ison rahan sponsorit pitäisi saada mukaan.

Onko tämä oikea suuntaus, en osaa sanoa. Kyllä itse tykkään katsoa enemmän yhteislähtökisoja, helpompi seurata. Väliaikalähdöissä seuranta on hankalaa ja ohjaaja ei pysy mukana. Pyöräilyssäkään ei montaa aika-ajoa ajeta, eikä niissäkään saa peesata.

Eipä se väliaikalähtökisan seuraaminenkaan nykyään ole mitenkään vaikeaa,kun on kaiken maailman FIS:n tulosseurannat ym., joissa väliaikoja tulee suunnilleen kilometrin välein. Ja lähtöväli on kuitenkin ollut se sama 30 sekuntia jo ammoisista ajoista saakka, niin sen verran luulisi laskupäätä jokaiselta löytyvän, että osaa laskea aikaeroja (1 numero eroa =30 s, 2 numeroa eroa =1 min jne.)

Mutta ymmärrän toki, että nykyihmiselle pitää kaikki olla jo ns. valmiiksi pureskeltua, eikä tarvitse sitten itseään vaivata ollenkaan ajattelemalla.

 

[Barnes]

Eiköhän noita Kollenin kisoja olisi voinut siirtää esim. viikolla vielä eteenpäin.

Ampumahiihdon maailmancup tulisi tuossa tapauksessa vastaan. Edes Norjassa ei ihan helpolla järjestetä kahta viikkoa putkeen ison luokan kisoja - varsinkin kun Kollenilla on vielä mäki ja yhdistetty kyljessä.

Minusta tuo FIS:n perustelu huonosta ajankohdasta ei kyllä kestä päivänvaloa, kun muistaa kuinka kaiken maailman rybinskeissä ja skralskaporeboissa kyllä kilpailtiin, vaikka aivan jokainen tiesi, ettei enemmistö huipuista sinne tule menemään.

 

[Huono pakki]

Ampumahiihdon maailmancup tulisi tuossa tapauksessa vastaan. Edes Norjassa ei ihan helpolla järjestetä kahta viikkoa putkeen ison luokan kisoja - varsinkin kun Kollenilla on vielä mäki ja yhdistetty kyljessä.

Minusta tuo FIS:n perustelu huonosta ajankohdasta ei kyllä kestä päivänvaloa, kun muistaa kuinka kaiken maailman rybinskeissä ja skralskaporeboissa kyllä kilpailtiin, vaikka aivan jokainen tiesi, ettei enemmistö huipuista sinne tule menemään.

Tuon ampumahiihdon unohdin kokonaan, että se sotkee tätä kuviota myöskin. Miksiköhän näissä tilanteissa eivät lajiliitot voi tehdä yhteistyötä, etteivät molemmat lajit ole samassa paikassa lähekkäin.

Joo, se on ihan totta, että mc-kalenteri on tupattu aivan liian täyteen kisoja. Kaipaan sitä aikaa viime vuosituhannelta, jolloin maailmancupia hiihdettiin joka toinen tai kolmas viikonloppu. Sellaiseen kalenteriin mahtuisi, arvokisojen lisäksi, myös se toinen 50 km kisa (Holmenkollen) helposti. Ja silloinhan hiihdettiinkin toinen 50 km:n kisa joko juuri ennen joulua tai heti vuoden vaihtumisen jälkeen, vaihtelevin paikkakunnin (ainakin Canmore, Kaukolovo tulee nyt mieleen).

 

[N^Miksu]

Kai tässä FIS yrittää tavoitella nykyajan trendejä, kun tiktok-sukupolvi ei jaksa katsoa pidempiä urheilukisoja. Se on sitten toinen kysymys, että kannattaako hiihtolajien osalta koittaa tavoitella tuollaista asiakassegmenttiä.

Tässä on tietyllä tapaa kiteytettynä nykyhetken isoin ristiriita: Oli laji sitten hiihto tai formulat, lajia seuraavat ovat asiantuntevampia kuin ikinä. Siinä missä hiihdossa aikaisemmin "advanced" tasolla TV-lähetyksessä puhuttiin eri hiihtotyyleistä, nykyisin puhutaan suksien profiileista, millimooleista ja leposykkeistä. Formuloissa aikaisempi "advanced" taso oli "vähemmällä bensalla kulkee kovempaa", nykyisin on peruskauraa puhua takasiipien erilaisista profiileista ja auton maavälin vaikutuksesta downforceen.

Ristiriita on, että lajeja ei haluta kehittää tämän asiantuntevan yleisön ehdoilla, vaan yksinkertaistaminen ja dumb down ovat nykyajan teemoja. Itse koen, että yksinkertaistamisella vieraannutetaan nykyinen core-yleisö, eli menetetään se intohimoisin lajia seuraava porukka. Ja sitä kautta menetään lukematon määrä näkymättömiä "influencereita", jotka eivät enää arjen askareillaan levitä lajia lähipiiriinsä. Kun formuloihin kyllästynyt isä ei enää jonain päivänä jaksa kääntää TV:tä päälle katsoakseen yhtä yöllä ajettavaa katurata-sprinttiä, jotain jää siirtymättä eteenpäin.

Ristiriita ei vaivaa vain urheilua. Netflix ja Witcherin uusin kausi pääsi vastikään uutisiin. Suhteellisen monipuolinen lähdeteos yksinkertaistettiin, koska "simplifying plot points is often necessary when "a series is made for a huge mass of viewers, with different experiences, from different parts of the world, and a large part of them are Americans.""

Ja miten kävi: katsojamäärät tippuivat kesken 2. kauden ja romahtivat 3. kaudelle.

Oma suositukseni päättäjille: embrace your code audience.

 

[ColCbj]

Hienoja ja osuvia kirjoituksia yllä. Itsekin kuulun "nuoriin" ja olen seurannut intohimoisesti lukuisia lajeja varsinaisena urheilun suurkuluttajana. Formulat saivat jäädä pari vuotta sitten lajin nykytrendin vuoksi, ja kieltämättä hiihdon kohdalla ilmassa on samoja uhkakuvia.

Jalkapallo on aina ollut itselleni se ehdoton ykköslaji, mutta öljyraha, korruptio ja eri lieveilmiöt kuten Superliiga ehkäpä niinä suurimpina tekijöinä puistattavat ja karkoittavat lajin parista. Jääkiekko ja vähemmässä määrin yleisurheilu ovat pysyneet mukana, uudempina tuttavuuksina darts, tennis ja pyöräily. Tenniksessä mennään ehkä hieman liiaksikin vastavirtaan, sillä ottelut sen kuin pitenevät hitaiden kenttien vuoksi. Se aiheuttaa sitten taas omat ongelmansa.

Vuosi vuodelta omakin elämä tulee kuitenkin iän karttumisen myötä kiireisemmäksi, ja valintoja tulee tehdä. Itse olen aina suosinut urheilua yli sarjojen ja elokuvien, sillä urheilussa on jotain ainutlaatuista ja koskettavaa. Mutta mitä enemmän tätä urheilun erityisyyttä puretaan erinäisillä älyttömillä ratkaisuilla, sitä todennäköisempää on että omakin ajankäyttö kohdistuu jatkossa johonkin muuhun kuin jonkin lajin edistyneen tai vähemmän edistyneen tason seuraamiseen.