Maastohiihtokausi 2022–2023

[erku]

Mihin muuten perustuu se ajatus, että Joensuu olisi Piippoa edellä MM-viestin vapaan osuuksille? Jos katsotaan tämän kauden edesottamuksia, niin Piipolla on vapaan distanssikisoista maailmancupissa sijoitukset 21 ja 13. Joensuun ainoa vapaan distanssikisa on Lillehammerista, jossa hän hiihti sijalle 42 häviten melkein 1,5 minuuttia Piipolle. Eikä Joensuulla viime kaudeltakaan ole kummoisia tuloksia vapaalla. Myöskin Beitostölenin sekaviestin kolmososuus 1,5 viikkoa sitten Joensuulla oli vaisuhko, kun tappiota tuli osuusajoissa melkein 40 sekuntia osuuden nopeimmille. Vertailun vuoksi Hyvärisen kohdalla puhuttiin romahduksesta, kun Perttu hävisi 30 sekuntia osuutensa nopeimmalle.

Ymmärtäisin, jos Joensuu olisi poikkeuksellisen kova kiritykki tai Planicassa olisi erityisen helpot radat. Kuitenkin loppusuoran tykkinä viiden kilometrin hiihdon jälkeen Krista lienee edelleen Jasmia parempi, joten ei oikein tuolla kiriaspektillakaan Joensuun valintaa voi kannattaa.

 

[Barnes]

Kauan kestää Iivolla toipuminen flunssasta. Suoraan Planicaan huippuiskussa ala Veerpalu?

Luulisinpa, että isompi vaikutus on isäksi tulemisella. Niskanenkin on ihminen ja tällä hetkellä häntä tarvitaan kotona.

Tour de Ski on ihan kiva kiertue, muttei yhtään mitään verrattuna MM-kisoihin. Niihin mies tulee varmasti motivoituneena ja valmiina.

 

[vitozzius]

En kyllä millään jaksa uskoa Iivon Touriin. Olen toki mielelläni väärässä.

 

[Sambody]

Kauan kestää Iivolla toipuminen flunssasta. Suoraan Planicaan huippuiskussa ala Veerpalu?

Varmasti hyvin yksilöllistä miten kukin toipuu. Esimerkiksi Hakolalla oli noin kuukauden jälkioireita koronan jälkeen. Ruuskasen tiedettiin olevan kunnossa jo kesän leireillä. Oloksella taisi tulla kipeäksi ja sen jälkeen saatiinkin odotella kuukauden päivät sitä, että kunto realisoituu kipailusuorituksessa. Kestävyysurheilijalle nuo hengitystieinfektiot on peri vittumaisia, kun ne hengitystiet ovat varsin oleellisessa osassa suoritusta. Iivo varmaan myös puntaroi mikä on parasta Planican kannalta, koska maailmancup on menetetty peli jo. Onko parempi hakea rasitusta Tourilta ja nostaa sitä kautta sairastumisen riskiä myös vai treenata rauhassa ja hakea kevyempien kilpailuiden kautta sitä huippukuntoa Planicaan.

 

[Huppu]

Varmasti hyvin yksilöllistä miten kukin toipuu. Esimerkiksi Hakolalla oli noin kuukauden jälkioireita koronan jälkeen. Ruuskasen tiedettiin olevan kunnossa jo kesän leireillä. Oloksella taisi tulla kipeäksi ja sen jälkeen saatiinkin odotella kuukauden päivät sitä, että kunto realisoituu kipailusuorituksessa. Kestävyysurheilijalle nuo hengitystieinfektiot on peri vittumaisia, kun ne hengitystiet ovat varsin oleellisessa osassa suoritusta. Iivo varmaan myös puntaroi mikä on parasta Planican kannalta, koska maailmancup on menetetty peli jo. Onko parempi hakea rasitusta Tourilta ja nostaa sitä kautta sairastumisen riskiä myös vai treenata rauhassa ja hakea kevyempien kilpailuiden kautta sitä huippukuntoa Planicaan.

Jep, kestävyysurheilussa sairastumisesta toipumisen lisäksi vielä täytyy huomioida se, miten sitten kannattaa kisata kun treenisuunnitelma lyödään uusiksi. MM-kisoja kohti kun mennään. Maailmancup muuttuu Niskasen kaltaiselle urheilijalle täysin merkityksettömäksi jos joutuu muutamat viikonloput olemaan pois tuollaisen takia kun menestysmahdollisuudet alkaa isossa kisassa muuttua mitättömiksi.

Tourin ohjelma tosin olisi nyt varsin mukava Niskaselle kokonaiskisan kannalta. Mutta edelleen, Iivo Niskanen on kaveri jonka ei tarvitse todistella yhtään mitään kenellekään. Siksi myös menee juuri kuten huvittaa ja se on oikein.

 

[Sambody]

Nimeämiset jatkuu siellä täällä.

Ruotsi ehti nimetä 10 hiihtäjää jo mukaan Planican MM-kilpailuihin.

Naiset
Karlsson, Andersson, Dahlqvist, Hagström, Ilar, Ribom ja Sundling

Miehet
Anger, Halfvarsson ja Poromaa

Sundling mukaan siis hiihtämättä vielä ainuttakaan maailmancupin kilpailua, mutta hän on hallitseva mestari sprintistä.

Norja taas nimesi hiihtäjät Tourille. Norjalaishiihtäjille allergisille tulee ikävä Tour:

Naiset
Slind, Myhrvold, Kalvå, Theorosen, Weng, Weng, Weng, Bergane ja Myhre

Miehet
Golberg, Iversen, Kläbo, Krüger, Nyenget, Röthe, Tönseth, Moseby, Skar ja Holund

Miehissä tuskin norjan joukkue jättää muille paljoa sanansijaa. Nopeasti mietittynä heiltä tullee neljä-viisi koko turneen isointa ennakkosuosikkia(Kläbo, Golberg, Krüger, Tönseth ja Röthe). Röthe ja Krüger toki tarvitsevat isot onnistumiset Oberin ja Fiemmen pertsan kilpailuista jotta voivat hurjastella sitten loppunousussa mahdollisimman korkean kokonaissijoituksen. Vaikea kyllä nähdä miten Kläbo voitettaisiin vaikkei sprinttiä hiihdetäkään kuin kaksi kertaa. Eiköhän hän noissa kilpailuissa repäise kovimpiin laskettelurinteen kapuajiin riittävän eron.

 

[Vikidiviimenen]

Golberg on ollut kyllä niin hyvä alkukaudesta että pitäisin häntä Kläbon ainoana haastajana ja about yhtä selkeänä kakkossuosikkina kuin Kläbö on voittamaan.

 

[Hagi]

Kari-Pekka Kyrö: Perinteinen hiihtotapa pitää lopettaa

Tunnettu hiihtovaikuttaja katsoo hiihdon olevan ”tuhon tiellä” ja tuo esiin ratkaisukeinon, jonka uskoisi tasoittavan maiden välisiä suuria resurssieroja.

www.is.fi

Näin suurena maastohiihdon ystävänä nykytilanne suorastaan hävettää. Toivottavasti pian syntyy globaalisti keskustelua siitä, millä tavoin tämä hieno laji saadaan pelastettua.

 

[koukku]

Kari-Pekka Kyrö: Perinteinen hiihtotapa pitää lopettaa

Tunnettu hiihtovaikuttaja katsoo hiihdon olevan ”tuhon tiellä” ja tuo esiin ratkaisukeinon, jonka uskoisi tasoittavan maiden välisiä suuria resurssieroja.

www.is.fi

Näin suurena maastohiihdon ystävänä nykytilanne suorastaan hävettää. Toivottavasti pian syntyy globaalisti keskustelua siitä, millä tavoin tämä hieno laji saadaan pelastettua.

Onhan tämä huolestuttavaa. Kyllähän nuo perustelut ymmärtää (ja lisäksi voisi mainita kehittyneen tasatyöntöhiihdon ja keinotekoiset tasatyöntökiellot tietyillä laduilla), mutta jos pertsa häviää kokonaan kilpaladuilta, niin kuinka pitkään sitä jaksetaan pitää yllä varustepuolella tai yleensäkin latuhuollossa, helpompaahan se olisi ajaa pelkkä vapaan ura tampparilla. Ainakin minulle juuri perinteinen on se keholle kokonaisvaltaisesti parempi hiihtotyyli, josta selkäkin tykkää (kohtuudella suoritettuna). Ja onhan se niin kaunistakin, esimerkkinä olkoon Iivon perinteisen hiihto, joka lähentelee taidetta. Vapaa on jotenkin persoonatonta suorittamista, vaikka onhan siinäkin luonnollisesti ne omat juttunsa.

 

[mjr]

Kari-Pekka Kyrö: Perinteinen hiihtotapa pitää lopettaa

Tunnettu hiihtovaikuttaja katsoo hiihdon olevan ”tuhon tiellä” ja tuo esiin ratkaisukeinon, jonka uskoisi tasoittavan maiden välisiä suuria resurssieroja.

www.is.fi

Näin suurena maastohiihdon ystävänä nykytilanne suorastaan hävettää. Toivottavasti pian syntyy globaalisti keskustelua siitä, millä tavoin tämä hieno laji saadaan pelastettua.

Kyllä minusta tuossa on paljon pointtia - perinteinen on miljoona kertaa kaunimpaa, ja siinä tosiaan on sananmukaisesti ne valtavan hienot perinteet, mutta jos halutaan säilyttää hiihdon kärki laajana eikä Norjaa voi kieltää niin ehkä siitä tosiaan on luovuttava.

 

[DAF]

Onhan tämä huolestuttavaa. Kyllähän nuo perustelut ymmärtää (ja lisäksi voisi mainita kehittyneen tasatyöntöhiihdon ja keinotekoiset tasatyöntökiellot tietyillä laduilla), mutta jos pertsa häviää kokonaan kilpaladuilta, niin kuinka pitkään sitä jaksetaan pitää yllä varustepuolella tai yleensäkin latuhuollossa, helpompaahan se olisi ajaa pelkkä vapaan ura tampparilla. Ainakin minulle juuri perinteinen on se keholle kokonaisvaltaisesti parempi hiihtotyyli, josta selkäkin tykkää (kohtuudella suoritettuna). Ja onhan se niin kaunistakin, esimerkkinä olkoon Iivon perinteisen hiihto, joka lähentelee taidetta. Vapaa on jotenkin persoonatonta suorittamista, vaikka onhan siinäkin luonnollisesti ne omat juttunsa.

Jos harrastamista mietit, ei häviä mihinkään tuotekehityksestäkään vaikka lopetettaisiin mc:sta (eikä ole loppumassa, kun koko Pohjola haluaa perinteisen säilyttää). Hiihdossa tämän hetken raha kulkee kuitenkin isolta osin Ski Classicsin ja vastaavien kautta, ja niitä hiihdetään aivan käytännön syistäkin myös jatkossa perinteisellä.

Jos taas Keski-Eurooppaan katsellaan ”kansanhiihdon” osalta, meillä tuntuu olevan siitäkin ihmeellinen harha - perinteinen on hyvin suosittua myös Keski-Euroopassa. Selvästi yli puolet hiihtävät vaikkapa Seefeldinkin laduilla nimenomaan pertsaa, kun jokatalvisesti siellä suunnalla tulee itsekin useasti pyörittyä. Lumipula on oleellisempi ongelma kuin se, miten kilpalaji muodostuu - perinteisen hiihto kun vaatii selvästi enemmän lunta. Toki se on koko lajin uhka enemmän ja enemmän.

 

[Huono pakki]

Onhan tämä huolestuttavaa. Kyllähän nuo perustelut ymmärtää (ja lisäksi voisi mainita kehittyneen tasatyöntöhiihdon ja keinotekoiset tasatyöntökiellot tietyillä laduilla), mutta jos pertsa häviää kokonaan kilpaladuilta, niin kuinka pitkään sitä jaksetaan pitää yllä varustepuolella tai yleensäkin latuhuollossa, helpompaahan se olisi ajaa pelkkä vapaan ura tampparilla. Ainakin minulle juuri perinteinen on se keholle kokonaisvaltaisesti parempi hiihtotyyli, josta selkäkin tykkää (kohtuudella suoritettuna). Ja onhan se niin kaunistakin, esimerkkinä olkoon Iivon perinteisen hiihto, joka lähentelee taidetta. Vapaa on jotenkin persoonatonta suorittamista, vaikka onhan siinäkin luonnollisesti ne omat juttunsa.

Tähän ongelmaan on hyvin helppo ratkaisu. Tehdään latuprofiileista sellaisia, että niitä ei yksinkertaisesti pysty hiihtämään läpi pelkällä tasatyönnöllä ts. nousut pitää tehdä jyrkemmiksi ja pitemmiksi. Aika monella maailmancupin nykyisellä paikkakunnalla ladut on tehty niin loivapiirteiseksi, koska yhteislähdöt (se toinen nykyhiihdon "syöpä"), että ne pystyy hiihtämään helpohkosti läpi pelkällä tasatyönnöllä. Ja, suoraan sanottuna, onhan tuo tasatyöntöhiihto on kyllä niin järkyttävän näköistä nylkyttämistä, kun mennään vähänkään jyrkempää ylämäkeä, että pahaa tekee.

Enkä edelleenkään tiedä, että voittaako laskuissa niin paljon kuin häviää jyrkemmissä nousuissa, jos mentäisiin pitovoiteilla. Hyvä esimerkki tästä oli pitkän matkan cupin osakilpailu ennen joulua, jossa nousuosuuksilla tasatyönnöllä väkisin jäkittäneet hävisivät kymmeniä sekunteja pitovoiteilla hiihtäneille, jotka tulivat tasatyöntäjistä ohi vasemmalta ja oikealta.

 

[El Gordo]

Suomihan tuosta tipahtaa heti kun perinteisen kisat loppuu. Ei nouse enää uusia Iivoja ja kansan mielenkiinto lopahtaa. Rukan ja Lahden kisat kisataan muutamaan kertaan tyhjille katsomoille, ja sitten niltäkin menee mc-status.

Venäjä ei ehkä toivu enää boikotista mahtimaaksi. Keski-Euroopan hiihtomaat ei toivu vähälumisista talvista. Norja ja Ruotsi sinne jää viimeisenä kisailemaan. Mitalitaulukkoon riittää kaksi riviä. Perinteisen tyylin lopettaminen vain nopeuttaa prosessia.

 

[DAF]

Tähän ongelmaan on hyvin helppo ratkaisu. Tehdään latuprofiileista sellaisia, että niitä ei yksinkertaisesti pysty hiihtämään läpi pelkällä tasatyönnöllä ts. nousut pitää tehdä jyrkemmiksi ja pitemmiksi. Aika monella maailmancupin nykyisellä paikkakunnalla ladut on tehty niin loivapiirteiseksi, koska yhteislähdöt (se toinen nykyhiihdon "syöpä"), että ne pystyy hiihtämään helpohkosti läpi pelkällä tasatyönnöllä. Ja, suoraan sanottuna, onhan tuo tasatyöntöhiihto on kyllä niin järkyttävän näköistä nylkyttämistä, kun mennään vähänkään jyrkempää ylämäkeä, että pahaa tekee.

Enkä edelleenkään tiedä, että voittaako laskuissa niin paljon kuin häviää jyrkemmissä nousuissa, jos mentäisiin pitovoiteilla. Hyvä esimerkki tästä oli pitkän matkan cupin osakilpailu ennen joulua, jossa nousuosuuksilla tasatyönnöllä väkisin jäkittäneet hävisivät kymmeniä sekunteja pitovoiteilla hiihtäneille, jotka tulivat tasatyöntäjistä ohi vasemmalta ja oikealta.

Riippuu täysin profiilista, voittaako. Kisakeskuksista kun ei kovin kauas voida mm. televisioinnin takia mennä, on nousuista useimmiten pakko tehdä teräviä ja lyhyitä, jolloin ne on varsin ongelmatonta mennä tasatyönnöllä. Lisäksi tasuritekniikka on kehittynyt valtavasti, mikä monella jää huomiotta - tasatyöntöä hiihdetään aivan eri tavalla kuin vaikka kymmenenkin vuotta sitten.

 

[Huono pakki]

Suomihan tuosta tipahtaa heti kun perinteisen kisat loppuu. Ei nouse enää uusia Iivoja ja kansan mielenkiinto lopahtaa. Rukan ja Lahden kisat kisataan muutamaan kertaan tyhjille katsomoille, ja sitten niltäkin menee mc-status.

Venäjä ei ehkä toivu enää boikotista mahtimaaksi. Keski-Euroopan hiihtomaat ei toivu vähälumisista talvista. Norja ja Ruotsi sinne jää viimeisenä kisailemaan. Mitalitaulukkoon riittää kaksi riviä. Perinteisen tyylin lopettaminen vain nopeuttaa prosessia.

Näinhän siinä tullee käymään. Toisin sanoen maastohiihto kuolee kilpailulajina pikkuhiljaa kokonaan pois, jos tätä suunnitelmissa olevaa suuntausta jatketaan. Toki maastohiihdon mc-kalenteri vaatiikin rankkaa harvennusta. Kun verrataan ampumahiihtoa ja maastohiihtoa, niin ampumahiihdossa hiihdetään huomattavasti harvemmalla paikkakunnalla maailmancupia, mutta useampi kisa sitten kerrallaan. Ampumahiihdossa kisaviikonloppu alka torstaina tai jopa keskiviikkona, kun taas maastohiidossa hiihdetään vain välilä perjantai-sunnuntai tai jopa pelkästään lauantaina ja sunnuntaina.

Ja näkeehän tuon jo osallistuvien maiden ja urheilijoiden määrässäkin, ampumahiihdossa on jokaisessa henkilökohtaisessa kisassa niin miehissä kuin naisissakin mukana n. 100 kilpailijaa ja n. 30 maata vs. maastohiihto, jossa on mukana 60-80 hiihtäjää noin kahdestakymmenestä maasta, koska kilpaillaan lähes joka viikonloppu ja eri paikassa. Ei pienillä mailla riitä resurssit kiertää maailmancupia maastohiihdon puolella.

Tokihan maastohiihto on jo nyt mennyt, kuten olen monia kertoja tässä ketjussa jo sanonut, omasta mielestäni kohti kuolemaa. En vain jaksa innostua näistä yhteislähtökisoista, en lyhyemmillä ja vielä vähemmän pitkillä matkoilla. Niissähän riittää, että olet sen verran hyvässä kunnossa, että jaksat roikkua porukassa mukana sinne viimeisille kilometreille saakka ja sitten kirissä ratkaistaan sijoitukset. Toki nykyään joskus jopa miesten kisoissakin yritetään porukkaa hajoittaa jo varhaisessa vaiheessa kisaa, mutta usein se ei onnistu, koska tasoerot ovat loppujen lopuksi varsin kärjessä (20-30 hiihtäjää) pienet. Kai se sitten joistakin on viihdyttävää, mutta ei minusta.

Eikä yhteislähtöjä tarvitse kokonaan poistaa, mutta vähentää huomattavasti. Arvokisoissakin riittäisi yksi yhteislähtökisa ja muut sitten väliaikalähdöllä, kuten hiihdettiin arvokisoissa 2000-luvun alussa (2002 Olympialaiset ja 2003 MM-kisat).

 

[erku]

Tähän ongelmaan on hyvin helppo ratkaisu. Tehdään latuprofiileista sellaisia, että niitä ei yksinkertaisesti pysty hiihtämään läpi pelkällä tasatyönnöllä ts. nousut pitää tehdä jyrkemmiksi ja pitemmiksi. Aika monella maailmancupin nykyisellä paikkakunnalla ladut on tehty niin loivapiirteiseksi, koska yhteislähdöt (se toinen nykyhiihdon "syöpä"), että ne pystyy hiihtämään helpohkosti läpi pelkällä tasatyönnöllä. Ja, suoraan sanottuna, onhan tuo tasatyöntöhiihto on kyllä niin järkyttävän näköistä nylkyttämistä, kun mennään vähänkään jyrkempää ylämäkeä, että pahaa tekee.

Enkä edelleenkään tiedä, että voittaako laskuissa niin paljon kuin häviää jyrkemmissä nousuissa, jos mentäisiin pitovoiteilla. Hyvä esimerkki tästä oli pitkän matkan cupin osakilpailu ennen joulua, jossa nousuosuuksilla tasatyönnöllä väkisin jäkittäneet hävisivät kymmeniä sekunteja pitovoiteilla hiihtäneille, jotka tulivat tasatyöntäjistä ohi vasemmalta ja oikealta.

Nimenomaan Davosin ja Toblachin kaltaiset legendaariset hiihtopaikkakunnat ovat niitä, joissa ratojen loivapiirteisyys ja mutkaisuus tekevät tasatyöntämisestä kannustavampaa. Ja Davosissa ei ikinä kisata yhteislähdöllä, vaan aina väliaikalähdöllä, joten vähän harhaista pistää massalähtöjen piikkiin kyseistä ongelmaa.

Ja itse asiassa maailmancupissa pertsan yhteislähtökisassa ei ole oikein ikinä saavutettu huippumenestystä ilman pitoja. Ne voitto- ja podiumhiihdot pelkkää tasuria työntämällä on saavutettu nimenomaan väliaikalähtökisoissa. Se on ihan yleisesti tunnettu fakta, että väliaikalähtökisoissa välineiden merkitys alamäkiosuuksilla korostuu enemmän kuin yhteislähtökisoissa.

 

[Huono pakki]

Nimenomaan Davosin ja Toblachin kaltaiset legendaariset hiihtopaikkakunnat ovat niitä, joissa ratojen loivapiirteisyys ja mutkaisuus tekevät tasatyöntämisestä kannustavampaa. Ja Davosissa ei ikinä kisata yhteislähdöllä, vaan aina väliaikalähdöllä, joten vähän harhaista pistää massalähtöjen piikkiin kyseistä ongelmaa.

Ja itse asiassa maailmancupissa pertsan yhteislähtökisassa ei ole oikein ikinä saavutettu huippumenestystä ilman pitoja. Ne voitto- ja podiumhiihdot pelkkää tasuria työntämällä on saavutettu nimenomaan väliaikalähtökisoissa. Se on ihan yleisesti tunnettu fakta, että väliaikalähtökisoissa välineiden merkitys alamäkiosuuksilla korostuu enemmän kuin yhteislähtökisoissa.

Kirjoitin ehkä vähän epäselvästi, mutta en nitonut yhteislähtöjä sekä tasatyöntöä millään tavalla yhteen. Ja Davosissa reitit ovat niin kapeita, että siellä yhteislähdöt ovat, luojan kiitos, mahdottomia järjestää, mutta valitettavasti sellaiset, että ne pystyy hiihtämään tasatyöntöä käyttäen läpi.

Juu, ei ole saavutettukaan, mutta aina joskus sitä joku yrittää. En tiedä, pitäisikö jatkossa maailmancupia järjestämään aikovien paikkakuntien vaatimuksiin lisätä sellainen kohta, että latuprofiilit pitää tehdä sellaisiksi, että niitä ei pystyisi hiihtämään läpi pelkällä tasatyönnöllä. Tuskinpa tätä kuitenkaan tulee enää tapahtumaan.

Aika sitten näyttää, miten tässä käy, mutta tottahan se on, että perinteisen hiihtotyylin tulevaisuus kansainvälisissä kisoissa näyttää vähän huonolta.

 

[DAF]

Näinhän siinä tullee käymään. Toisin sanoen maastohiihto kuolee kilpailulajina pikkuhiljaa kokonaan pois, jos tätä suunnitelmissa olevaa suuntausta jatketaan. Toki maastohiihdon mc-kalenteri vaatiikin rankkaa harvennusta. Kun verrataan ampumahiihtoa ja maastohiihtoa, niin ampumahiihdossa hiihdetään huomattavasti harvemmalla paikkakunnalla maailmancupia, mutta useampi kisa sitten kerrallaan. Ampumahiihdossa kisaviikonloppu alka torstaina tai jopa keskiviikkona, kun taas maastohiidossa hiihdetään vain välilä perjantai-sunnuntai tai jopa pelkästään lauantaina ja sunnuntaina.

Ja näkeehän tuon jo osallistuvien maiden ja urheilijoiden määrässäkin, ampumahiihdossa on jokaisessa henkilökohtaisessa kisassa niin miehissä kuin naisissakin mukana n. 100 kilpailijaa ja n. 30 maata vs. maastohiihto, jossa on mukana 60-80 hiihtäjää noin kahdestakymmenestä maasta, koska kilpaillaan lähes joka viikonloppu ja eri paikassa. Ei pienillä mailla riitä resurssit kiertää maailmancupia maastohiihdon puolella.

Ah elää ihan samaan tapaan muutaman maan, toki hieman eri maiden rahoilla. Ne pikkumaat ovat mukana vain siksi, että saavat isojen maiden subvention. Jopa Suomen joukkue on kiertänyt mc:a aiempina vuosina saksalaisten ja norjalaisten rahalla.

 

[Huono pakki]

Ah elää ihan samaan tapaan muutaman maan, toki hieman eri maiden rahoilla. Ne pikkumaat ovat mukana vain siksi, että saavat isojen maiden subvention. Jopa Suomen joukkue on kiertänyt mc:a aiempina vuosina saksalaisten ja norjalaisten rahalla.

Näin vähän aavistelinkin/muistelinkin, että siellä pienten maiden kulut kuittaa joku muu.

Se on muuten hieman huvittavaa, kun sanotaan kuinka laajalle maastohiihto on levinnyt. Toki arviokisoissa on mukana se 50+ maata, mutta hyvin monet maat ovat yhden hiihtäjän joukkueita ja useammalla lämpimän seudun maan edustajalla on sukujuuria Euroopan perinteisiin hiihtomaihin.

Paras esimerkki taitaa tällä hetkellä olla Thomas Maloney Westgård, isä norjalainen ja äiti irlantilainen. Ja edustaa, vähemmän yllättäen, Irlantia, koska Norjan maajoukkueeseen tuskin olisi mitään asiaa, vaikka ihan kohtalaisen tasoinen hiihtäjä onkin.

Edit. kappalejako

 

[Parson]

Maastohiihto voisi ottaa ampumahiihdosta mallia kisamuotoihin ja stilisoida itselleen sopivaksi maailman cuppiin: koko viikon tapahtuma, ensin pikakisa/sprintti, sitten siihen takaa-ajo, kolmantena ns. normaalimatka väliaikalähdöllä ja vikana yhteislähtö. Niin kauan kuin kahdella tyylillä hiihdetään, vaihtuisivat tyylit aina päittään esim vapaa-per-vapaa-per vk1 ja per-vapaa-per-vapaa vk2 jne. Viestit voisi jättää arvokisoihin.

Näin MC tapahtumia sitten aina joka toinen viikko.

 

[DAF]

Ja toki mainittu irkkukin on käytännön (ja sukuaan puoliksi) norjalainen.

 

[Huppu]

Ensinnäkin on vähän väsyttävää että puhutaan hiihdon ongelmista kun puhutaan mieshiihdon ongelmista. Jos siis siihen norjalaisten ylivoimaan mennään. Johaug oli toki suuri ongelma mutta se on nyt historiaa.

Mutta siitä mieshiihdosta puhuttaessa näyttäisi tällä kaudella väliaikalähdöissä Norja olleen vielä vahvempi juurikin vapaalla hiihtotavalla. Ylipäätään en usko että maastohiihdon pelastus on siinä että romutetaan puolet brändistä.

Nykyään on muotia sanoa että laji on kriisissä. Niin sanotaan kaikista lajeista. En sano etteikö olisi ongelmia mutta liioittelua suosittaisin silti välttämään. Ei hiihto mihinkään katoa vaikkei se mäkihypyn ja ampumahiihdon tasolla pysyisikään. Sen harjoittelu nyt vaan vaatii lunta ja sitä ei kaikkialla ole enää samalla tapaa tarjolla kuin aikanaan. Ja ihmiset asuu kaupungeissa enemmän kuin niillä lumisilla alueilla.

 

[Qotscha]

Minä en perinteistä hiihtoa lopettaisi, mutta tekisin vapaasta pääasiallisen hiihtotavan. Perinteisellä kilpailtaisiin maailmancupissa vain kympin väliaikalähdöissä ja viesteissä (yksi perinteisen ja kaksi vapaan osuutta). Arvokisoissa voitaisiin näiden lisäksi hiihtää perinteisellä 50 km korvaava pidempi, Ski Classics -tyyppinen, tasatyönnöllä lykittävä matka (tai mieluummin toki katsoisin viittäkymppiä väliaikalähtönä, mutta se lienee turha toive).

Myös kristallipallojen määrää lisäisin yhdellä. Kokonaiscupin ja sprintticupin lisäksi olisi erikseen vapaan ja perinteisen normaalimatkojen cupit.

Maailmancupissa kilpailuohjelman tulisi olla sellainen, että pääsääntöisesti yhtenä viikonloppuna vain kahteen näistä kolmesta lajicupista voisi kerätä pisteitä. Ohjelmassa voisi esim. olla 10 km (v tai p) ja vapaan sprintit. Tai sekä vapaan että perinteisen normaalimatkat ja viestit (viikonlopun voisi mahdollisesti aloittaa jo torstaina). Ideana siis se, että jos urheilija panostaa yhdessä osacupissa pärjäämiseen, hänellä olisi joka kolmas MC-viikonloppu "vapaa".

Näillä muutoksilla hiihtäjän tai vaikka koko maajoukkueen olisi mielestäni periaatteessa mahdollista panostaa vain vapaaseen hiihtotapaan. Tai joku hiihtäjä voisi halutessaan erikoistua perinteiseen. Mentäisiin siis samaan suuntaan kuin alppihiihdossa tai uinnissa, joissa kenenkään ei lähtökohtaisesti odoteta pärjäävän jokaisessa kilpailumuodossa

 

[Steril]

Näinhän siinä tullee käymään. Toisin sanoen maastohiihto kuolee kilpailulajina pikkuhiljaa kokonaan pois, jos tätä suunnitelmissa olevaa suuntausta jatketaan. Toki maastohiihdon mc-kalenteri vaatiikin rankkaa harvennusta. Kun verrataan ampumahiihtoa ja maastohiihtoa, niin ampumahiihdossa hiihdetään huomattavasti harvemmalla paikkakunnalla maailmancupia, mutta useampi kisa sitten kerrallaan. Ampumahiihdossa kisaviikonloppu alka torstaina tai jopa keskiviikkona, kun taas maastohiidossa hiihdetään vain välilä perjantai-sunnuntai tai jopa pelkästään lauantaina ja sunnuntaina.

Ja näkeehän tuon jo osallistuvien maiden ja urheilijoiden määrässäkin, ampumahiihdossa on jokaisessa henkilökohtaisessa kisassa niin miehissä kuin naisissakin mukana n. 100 kilpailijaa ja n. 30 maata vs. maastohiihto, jossa on mukana 60-80 hiihtäjää noin kahdestakymmenestä maasta, koska kilpaillaan lähes joka viikonloppu ja eri paikassa. Ei pienillä mailla riitä resurssit kiertää maailmancupia maastohiihdon puolella.

Tokihan maastohiihto on jo nyt mennyt, kuten olen monia kertoja tässä ketjussa jo sanonut, omasta mielestäni kohti kuolemaa. En vain jaksa innostua näistä yhteislähtökisoista, en lyhyemmillä ja vielä vähemmän pitkillä matkoilla. Niissähän riittää, että olet sen verran hyvässä kunnossa, että jaksat roikkua porukassa mukana sinne viimeisille kilometreille saakka ja sitten kirissä ratkaistaan sijoitukset. Toki nykyään joskus jopa miesten kisoissakin yritetään porukkaa hajoittaa jo varhaisessa vaiheessa kisaa, mutta usein se ei onnistu, koska tasoerot ovat loppujen lopuksi varsin kärjessä (20-30 hiihtäjää) pienet. Kai se sitten joistakin on viihdyttävää, mutta ei minusta.

Eikä yhteislähtöjä tarvitse kokonaan poistaa, mutta vähentää huomattavasti. Arvokisoissakin riittäisi yksi yhteislähtökisa ja muut sitten väliaikalähdöllä, kuten hiihdettiin arvokisoissa 2000-luvun alussa (2002 Olympialaiset ja 2003 MM-kisat).

Paljon asiaa sinulla, kuten monilla muillakin tämän sivun viestien kirjoittajilla. Venäjän poissaolo (valitettavaa että sillä näinkin massiivinen vaikutus) ja mielestäni idioottimainen kilpailumatkojen muuttaminen on vain ollut lisäaskelia matkalla kohti koko lajin totaalista näivettymistä. Tähän päälle idioottimaiset pisteytysmuutokset ynnä kaikki muu. Itse en ole katsonut kisan kisaa koko kaudella, enkä varmasti katsokaan MM-kisoja lukuun ottamatta. Ei vain enää kiinnosta, ei sitten pätkääkään. Enkä usko että montaa ihmistä kiinnostaakaan katsella toistuvia Norjan mestaruuskisoja, joissa hiihdellään laturetkeä 20/50 km ja lopulta kirissä paras norjalainen voittaa.

 

[IceWalker]

Onhan tämä huolestuttavaa. Kyllähän nuo perustelut ymmärtää (ja lisäksi voisi mainita kehittyneen tasatyöntöhiihdon ja keinotekoiset tasatyöntökiellot tietyillä laduilla), mutta jos pertsa häviää kokonaan kilpaladuilta, niin kuinka pitkään sitä jaksetaan pitää yllä varustepuolella tai yleensäkin latuhuollossa, helpompaahan se olisi ajaa pelkkä vapaan ura tampparilla. Ainakin minulle juuri perinteinen on se keholle kokonaisvaltaisesti parempi hiihtotyyli, josta selkäkin tykkää (kohtuudella suoritettuna). Ja onhan se niin kaunistakin, esimerkkinä olkoon Iivon perinteisen hiihto, joka lähentelee taidetta. Vapaa on jotenkin persoonatonta suorittamista, vaikka onhan siinäkin luonnollisesti ne omat juttunsa.

Kaikkeen kommentointiin on sisäänrakennettuna ajatus kasvusta. Kaikkien lajien tulee kasvaa, aina pitää saada paremmat tv-sopimukset, maita pitää saada lisää, näkyvyyttä pitää saada lisää.

Miksi?

Voitaisiin myös kääntää katse muualle ja todeta, eipäs tämä nyt niin kamalaa olekaan. Miksi katsoa ampumahiihtoon, kun voisi katsoa hiihtosuunnistukseen? Paralleeli on ilmeinen. Hiihtosuunnistuksessa oli MM-kisoissa toistakymmentä osallistujamaata, homma pyörii ihan kiitettävästi suhteellisen vähäiselläkin näkyvyydellä.

Ei hiihto mihinkään kuole, ennen kuin ilmastonlämpeneminen sulattaa lumet pois. Tätäkään ei ole näköpiirissä. Harrastajamäärät voivat ehkä vähetä, mutta aika normaalia tämäkin. On mahdottomuus, että kaikki urheilulajit kasvaisivat loputtomiin. Johan siinä harrastajatkin loppuvat kun kaikkiin lajeihin ei tämän kasvun ideologian myötä niitä riitä: kännykkäsukupolvi harventaa muuten aika lailla harrastajien määrää.

Norjan ylivalta on melkoinen, mutta negatiivisen kasvun ajatus voi vähentää sitäkin. Kun urheilijat eivät enää teoriassakaan pääse suurin rahoihin käsiksi, silloin norjalaisetkin katsovat vaikka Haalandin perään tai yleisurheiluun. Aina voidaan myös järjestää rahakisoja, joihin saadaan näkyvyyttä: vapaan tyylin pitkän matkan kisat kiinnostanevat jopa Keski-Euroopassa.

Kriisitietoisuus on valinta sekin ja johtuu vääristä perusolettamuksista.

Ai niin, voi surku kun hiihtäjiä siirtyy ampumahiihtoon. Voi se joskus tulevaisuudessa mennä toisinkin päin: kun kilpailu kasvaa ampumahiihdossa sietämättömän kovaksi ja ampumataito on mallia Eder, silloin joku hyvä hiihtäjä oivaltaa, että hiihdon puolella voisi saavuttaakin jotakin.