Maastohiihtokausi 2022–2023

  • 130 234
  • 1 156

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kaiken tämän surkuttelun ja ampumahiihdon ylistämisen keskellä on hyvä muistaa, että maastohiihdossa edelleen harrastajamäärät ovat globaalisti moninkertaiset ampumahiihtoon verrattuna. Ja esimerkiksi suksivalmistajille maastohiihto on edelleen tärkeämpi markkina kuin ampumahiihto.

Ja jos urheilua tarkastellaan, niin vielä 10-15 vuotta sitten kovimmat ampumahiihdon suksijat saattoivat menestyä erinomaisesti myös maastohiihdon puolella. Nyt ero hiihtovoimassa on revennyt maastohiihtäjien eduksi, mikä näkyy osin myös Lampicin hämmentävänä dominanssina hiihtoajoissa, vaikka maastohiihdon puolella hän ei vapaan distanssikisoissa juurikaan menestystä saavuttanut.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Voidaan ottaa myös filosofisempi perspektiivi ja miettiä lajien "luonnollisia" leviämisalueita. Hiihtolajeilla painopiste on Pohjois- ja Keski- Eurooppa. Meillä talvi ja heillä alpit. Pohjois-Amerikkaan ei murtomaahiihto vain iske, on liian vahvoja perinteisiä tv-lajeja siellä. Väestöpohjasta & talvisista olosuhteista johtuen kuitenkin sielläkin tehdään kovaa työtä varsinkin nuorissa. Sieltä siis tulee toisinaan hyviä kilpailijoita, vaikka markkinat ovatkin Euroopassa.

Kiina ja Japani voisivat tuottaa hyviä hiihtäjiä, mutta markkina-alueina eivät nekään ole kovin lupaavia. Joten jäljelle jää taistelu Keski-Euroopan markkinoista. Joissa esimerkiksi jalkapallo vie leijonanosan näkyvyyksistä talvisin.

Maastohiihdon luonne on suurelle osalle pohjoisen pallonpuoliskonkin ihmisille huomattavan epäselvä. Miksi katsoa jotakin hiihtämistä, eihän siinä ole mitään pointtia? Jos yrittää viestitellä väliaikalähtöjen hermojaraastavasta jännityksestä arvokisoissa, joissa kultakin voidaan ratkaista kymmenysosien marginaalilla, ei saa osakseen järin suurta ymmärrystä, saati kiinnostusta.

Ampumahiihtoa on objektiivisesti katsoen helpompaa ymmärtää ja siinä kieltämättä tapahtuu enemmän. Ampumapaikka voi kääntää tilanteen täydellisesti ja ensimmäisenä maalintullut on monessa lajissa voittaja. Ampumahiihdossa ei ole samaa tautia kuin hiihdon yhteislähdöissä, jotka ovat usein laturetkiä vailla orastavaa mielenkiintoa kovaan menoon. Tämä korostuu Johaugin lopetettua.

Hiihto on nyt tehnyt kaikkensa mielenkiinnon lisäämiseksi. Sprintitkin tulivat jäädäkseen aikoinaan. Antaisin kernaasti yhden vapaan lisää poistamalla typerän skiathlonin. Eli olisi kaksi henkilökohtaista vapaan matkaa. Tämä olisi kiintoisa kokeilu, lisäisiköhän mielenkiintoa maastohiihtoon?

On toinen asia se, että poistamalla kokonaan yhden monia pohjoismaalaisia kiinnostavan elementin hiihdosta muka saataisiin lisää kiinnostusta hiihtoon? Tällöinhän ainakin Suomessa kiinnostus vähenisi huomattavasti, mutta täyttäisikö Saksa nyt tämän vajeen? Jospa siellä ampumahiihto nähdään vain kiinnostavampana vaihtoehtona. Toisaalta, perinteistä kuitenkin harrastetaan yleisesti ja on itse asiassa vähemmän raskasta kuin vapaa, joten kuntohiihtäjälle vertailukohdan poistuminen vähentäisi kiinnostusta hiihtoon.

Pitäisi varmaan kehittää uusia lajeja hiihdon ympärille, jotta kiinnostus taas heräisi. Hiihtopaini, hiihtomiekkailu, hiihtopituushyppy, hiihtojousiammunta, vain mielikuvitus voi tuottaa rajan tässä suhteessa. Aikoinaan jopa hypättiin mäkeä sukset jalassa! On myös muistettava, että MM-kisat ovat sinänsä valmis ja menestyvä tuote, koska siellä ovat mukana yhdistetty ja etenkin mäkihyppy. Hiihto ei siis joudu yksin vetämään yleisöä kisoihin.

(Uuden urheilulajin syntyminen on sekin mielenkiintoista. On vain ihmisiä, jotka tekevät huvikseen jotakin ja sitten toiset keksivät laittaa kilpailun pystyyn. Vaaditaan vielä jonkinlaisen uskottavuuskynnyksen ylittämistä, jotta syntyy laji organisoituna toiminnan muotoja. Uskottavuuskynnys ei aina ole kovin korkea, joten syntyy tuolloin tällöin uusia lajeja. Lajit ovat huomattavan sitkeähenkisiäkin, kuten "nykyaikaisen" 5-ottelun tapaus osoittaa.)

Itse näen, että kasvulle on olemassa luontaisia rajoja, joiden ylittämiseen menee enemmän energiaa (voimavaroja) kuin mitä saataisiin tuloksena. Probleemi on ollut sama fuusioenergian kanssa. Mielestäni kannattaisi pitää kiinni nykyisistä vahvuuksista ja maksimoida nykyisen hiihdon näkyvyyttä. Jos heitetään lapsi pesuveden mukana, ollaan menty ojasta allikkoon. Myönnän, että sulkisin itsekin tv:n hiihdolta, jos suomalaiset eivät lainkaan menestyisi hiihdossa tai menestys olisi hasardia ampumahiihdon tyyliin.
 
Viimeksi muokattu:

Potku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Kivikova
maastohiihdossa edelleen harrastajamäärät ovat globaalisti moninkertaiset ampumahiihtoon verrattuna

Onko näin? Vai lasketaanko maastohiihdon "leirin" harrastajaksi minä mukaanlukien kaikki ne arki-iltaisin ja viikonloppuaamuisin lähipururadalle lähtevät kuntohiihtäjät, jotka vähemmän yllättäen eivät pyssyä lenkkipolulle ota mukaan. Jos laskukaava on tämä, niin toki maastohiihdolla tulee aina olemaan enemmän harrastajia kuin ampumahiihdolla, koska näin on luonnollista. Jos taas pohdintaa viedään syvemmälle, niin ehkä ampumahiihto tuon ampumisominaisuuden vuoksi on huomattavasti haastavampi laji harrastuksena kuin myös kilpalajina, jolloin luonnollisesti sen pariin hakeutuu vähemmän yrittäjiä, kuin yksinkertaisemman ja enemmän kaikille sopivamman maastohiihdon.

Globaalisti kilpalajeina näitä tarkastellessa kuitenkin voittajaehdokkaita tulee ampumahiihdossa huomattavasti useammasta maasta kuin maastohiihdossa per kisa. Sen vuoksi pohdin tuota, että onko maastohiihto globaalisti harrastetumpaa, jos toinen laji on tuloslistojen mukaan selkeästi globaalimpi. Näkökulma toki ratkaissee.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Maastohiihdon luonne on suurelle osalle pohjoisen pallonpuoliskonkin ihmisille huomattavan epäselvä. Miksi katsoa jotakin hiihtämistä, eihän siinä ole mitään pointtia? Jos yrittää viestitellä väliaikalähtöjen hermojaraastavasta jännityksestä arvokisoissa, joissa kultakin voidaan ratkaista kymmenysosien marginaalilla, ei saa osakseen järin suurta ymmärrystä, saati kiinnostusta.

Ampumahiihtoa on objektiivisesti katsoen helpompaa ymmärtää ja siinä kieltämättä tapahtuu enemmän. Ampumapaikka voi kääntää tilanteen täydellisesti ja ensimmäisenä maalintullut on monessa lajissa voittaja. Ampumahiihdossa ei ole samaa tautia kuin hiihdon yhteislähdöissä, jotka ovat usein laturetkiä vailla orastavaa mielenkiintoa kovaan menoon. Tämä korostuu Johaugin lopetettua.
Ampumahiihdossa henkilökohtaisilla matkoilla kuitenkin vedetään väliaikalähtöä enemmän kuin maastohiihdossa. Ja toki sitä takaa-ajoa sitten aika paljon mikä on maastohiihdosta aikalailla kuollut. Että en osta juttuja ettei väliaikalähtöjä ymmärrettäisi euroopassakain.

Hiihto on nyt tehnyt kaikkensa mielenkiinnon lisäämiseksi. Sprintitkin tulivat jäädäkseen aikoinaan. Antaisin kernaasti yhden vapaan lisää poistamalla typerän skiathlonin. Eli olisi kaksi henkilökohtaista vapaan matkaa. Tämä olisi kiintoisa kokeilu, lisäisiköhän mielenkiintoa maastohiihtoon?
Jos kokeillaan sitä takaa-ajoa ensin? Ampumahiihdossakin neljän henkilökohtaisen matkan kaikkien brändi on eri. Ei kahta samaa matkaa. Tai jos tehtäisiin siitä yhteislähdöstä juttu? No miten? No siten että 50 on väliaikalähtö ja 30 yhteislähtö.

On toinen asia se, että poistamalla kokonaan yhden monia pohjoismaalaisia kiinnostavan elementin hiihdosta muka saataisiin lisää kiinnostusta hiihtoon? Tällöinhän ainakin Suomessa kiinnostus vähenisi huomattavasti, mutta täyttäisikö Saksa nyt tämän vajeen? Jospa siellä ampumahiihto nähdään vain kiinnostavampana vaihtoehtona. Toisaalta, perinteistä kuitenkin harrastetaan yleisesti ja on itse asiassa vähemmän raskasta kuin vapaa, joten kuntohiihtäjälle vertailukohdan poistuminen vähentäisi kiinnostusta hiihtoon.
Ei todellakaan saataisi. Se kuvitelma että jostain löytyy uusi katsojaporukka tyhjästä sillä että romutetaan jotain keskeisyä lajista - ei sellaista ole. Mä haluaisin nähdä jonkun ehdottavan että juoksun suosion nostamiseksi poistettaisiin aidat ja esteet. Tai uinnin suosiota parannettaisiin poistamalla perhosuinti. Ei, ei, ei se toimi niin.

Onko näin? Vai lasketaanko maastohiihdon "leirin" harrastajaksi minä mukaanlukien kaikki ne arki-iltaisin ja viikonloppuaamuisin lähipururadalle lähtevät kuntohiihtäjät, jotka vähemmän yllättäen eivät pyssyä lenkkipolulle ota mukaan. Jos laskukaava on tämä, niin toki maastohiihdolla tulee aina olemaan enemmän harrastajia kuin ampumahiihdolla, koska näin on luonnollista. Jos taas pohdintaa viedään syvemmälle, niin ehkä ampumahiihto tuon ampumisominaisuuden vuoksi on huomattavasti haastavampi laji harrastuksena kuin myös kilpalajina, jolloin luonnollisesti sen pariin hakeutuu vähemmän yrittäjiä, kuin yksinkertaisemman ja enemmän kaikille sopivamman maastohiihdon.

Globaalisti kilpalajeina näitä tarkastellessa kuitenkin voittajaehdokkaita tulee ampumahiihdossa huomattavasti useammasta maasta kuin maastohiihdossa per kisa. Sen vuoksi pohdin tuota, että onko maastohiihto globaalisti harrastetumpaa, jos toinen laji on tuloslistojen mukaan selkeästi globaalimpi. Näkökulma toki ratkaissee.
No kun norjalaisetkin voi ampua ohi. Hiihtokisassa ne tuskin koskaan kaatuu kaikki samassa kisassa.

Mutta siis jos puhutaan vakavissaan niin maastohiihdossa kuitenkin kansallisillakin kisoilla on varsin hyvä skene ympärillä muutamissa maissa. Että ei maastohiihto mihinkään ole katoamassa. Jossain Suomen mäkihypyn kuolemassa voi esittää taustakysymyksen että mikä on mäkihypyn suomen cup?
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Onko näin? Vai lasketaanko maastohiihdon "leirin" harrastajaksi minä mukaanlukien kaikki ne arki-iltaisin ja viikonloppuaamuisin lähipururadalle lähtevät kuntohiihtäjät, jotka vähemmän yllättäen eivät pyssyä lenkkipolulle ota mukaan. Jos laskukaava on tämä, niin toki maastohiihdolla tulee aina olemaan enemmän harrastajia kuin ampumahiihdolla, koska näin on luonnollista. Jos taas pohdintaa viedään syvemmälle, niin ehkä ampumahiihto tuon ampumisominaisuuden vuoksi on huomattavasti haastavampi laji harrastuksena kuin myös kilpalajina, jolloin luonnollisesti sen pariin hakeutuu vähemmän yrittäjiä, kuin yksinkertaisemman ja enemmän kaikille sopivamman maastohiihdon.

Globaalisti kilpalajeina näitä tarkastellessa kuitenkin voittajaehdokkaita tulee ampumahiihdossa huomattavasti useammasta maasta kuin maastohiihdossa per kisa. Sen vuoksi pohdin tuota, että onko maastohiihto globaalisti harrastetumpaa, jos toinen laji on tuloslistojen mukaan selkeästi globaalimpi. Näkökulma toki ratkaissee.

Maastohiihto on valtavasti suurempi laji, kyllä. Luonnollisesti harrastajapohjaltaan, mutta myös kilpalajina. Ah on lopulta hyvin pienen piirin kisalaji erityisesti, koska on hyvin kallis (mitä muuten maastohiihtokin on), ja maastohiihdon puolelta ne huiput tulevat siihenkin. Huippu on toki terävä, ja siihen rahoitusta tulee kohtalaisen hyvin ah:ssa.

Kuten ketjussa on aika moneen kertaan todettu, ne ”muut maat” ovat mukana muutaman ison maan tuella, mikä on ollut IBUlta erittäin hyvä lähestymistapa. Aitoja itsensä kantavia maajoukkueita siinäkään lajissa ei ole kuin puolenkymmentä.
 

N^Miksu

Jäsen
Maastohiihto on valtavasti suurempi laji, kyllä. Luonnollisesti harrastajapohjaltaan, mutta myös kilpalajina.
Onko vertailtavissa olevia lukumääriä saatavilla, esim. lisenssiurheilijoiden osalta Euroopassa? Itse olen elänyt väärässä käsityksessä, että ampumahiihto on lajeista suurempi, joten mikään ei korjaisi paremmin väärää tietoani kuin kovat numerot.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Onko vertailtavissa olevia lukumääriä saatavilla, esim. lisenssiurheilijoiden osalta Euroopassa? Itse olen elänyt väärässä käsityksessä, että ampumahiihto on lajeista suurempi, joten mikään ei korjaisi paremmin väärää tietoani kuin kovat numerot.
Katsotumpi ampumahiihto on ja rahamäärät on kovemmat. Niin kuin myös mäkihyppy on tässä suurempi. Silti mäkihypyn harrastajamäärät on aika mitättömiä hiihtoon verrattuna, kaikki varmasti ymmärtää miksi. Suuruus ei aina tarkoita harrastajamääriä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: DAF

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Onko vertailtavissa olevia lukumääriä saatavilla, esim. lisenssiurheilijoiden osalta Euroopassa? Itse olen elänyt väärässä käsityksessä, että ampumahiihto on lajeista suurempi, joten mikään ei korjaisi paremmin väärää tietoani kuin kovat numerot.

Lisenssimääristä en tarkalleen osaa sanoa, mutta jos vaikkapa Saksan hiihtoliiton lukuja katsoo, aktiivisia ampumahiihtäjiä on muutama kymmenen aikuisissa ja saman kokoluokan juniorisarjoja. Hiihdon puolella Saksan mestaruuskilpailuissa osallistujia on moninkertainen määrä.

Ah on pienen piirin tähtien seurattu laji, johon käytännössä aina varsinkin Keski-Euroopassa vaihdetaan maastohiihdon puolelta. Pikkumaista ”harrastajamäärä” on aika lailla se muiden rahoilla kiertävä maajoukkue. Tämä ei ole mitenkään tietenkään lajilta pois.
 

Rektor

Jäsen
Kuten riittävän moneen kertaan täälläkin jo todettu, on maastohiihto kuitenkin se eräänlainen ampumahiihdon kantamuoto. Siirto hiihdosta ah:n puolelle on mahdollista, mutta esim. ampumisen kautta pyssyhiihtoon äärimmäisen harvinaista ja epätodennäköistä. Ah:ssakin vaaditaan joka tapauksessa sellaista hiihtovauhtia, että käytännössä oltava vähintään nuorissa valtakunnan kärkeä sileällä, jos mieli taistella aikuisissa isommissa kisoissa. Ampumahiihto tarvitsee maastohiihtoa.

Norja, Ruotsi, Saksa, Ranska, Italia, Itävalta, Tsekki, Sveitsi ja Slovenia. Siihen en pysty tarkasti sanomaan, kuinka paljon mikäkin maa näistä elää ah:ssa muiden käden avulla (vai pärjäävätkö kuitenkin aika hyvin omillaan), mutta ainakin 4-5 viimeisenä luetellun maan panos maastohiihdon puolella on valitettavan paljon pienempi kuin se voisi olla tai on melko lähiaikoina ollutkin. Esimerkkimaita löytyisi toki lisääkin ja näitä näkisi mielellään kyllä jatkossa myös maastohiihdossa. Myös maita Euroopan ulkopuolelta.

Onneksi Tour alkaa kohta.

Tapaninpäivänä Suomessa järjestettiin yhdet kansalliset hiihtokilpailut. Kauas on tultu. Aktiivisen ja tosissaan harrastavien määrän kanssa ollaan vielä oikeasti pulassa.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Positiivista on se, että Tourilla palkintorahat ovat kasvaneet. Kokonaiskisan voittaja saa n 80 000 euroa, toinen 60 k ja kolmas 40 k. 20. sijoittunut palkitaan vielä 1000 eurolla.

Kokonaiskisassa jaettavat rahat alkavat siis olla lähellä sitä, mitä kiertueen alkuaikoina jaettiin.

Mikähän on pienemmän hiihtomaan budjetti Tourille? Eli millä sijoituksella hiihtäjä saisi ns omat matkarahat pois?

Tourilla osakilpailun voitosta saa n 3000 euroa, kakkonen 2000 ja kolmas tonnin.
 

Sambody

Jäsen
Tourilla ohjelmamuutos. Val Müstairissa piti hiihtää perinteisen 10km takaa-ajo sunnuntaina. FIS tiedotti että lumitilanteen takia hiihdetäänkin 10km perinteisen yhteislähtönä. En tiedä kyllä miten se rataan vaikuttaa lähdetäänkö koko konkkaronkka samaa aikaa vai 1,5 minuutin sisään.

Ja heti perään myös suomalaisittain paskoja uutisia, kun Arsi Ruuskanen flunssan takia sivuun Tourilta. Näinköhän vielä tuosta kaivaa itsensä kuntoon. Edellisen sairastumisen jälkeen kesti varsin pitkään ennen kuin alkoi kulkemaan. Sinänsä myös surkeaa tuuria Ruuskasen kannalta, että viime vuonnakin jäi kesken ensimmäisen sprinttipäivän jälkeen sairastumisen vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:

Potku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Kivikova
Niskanen katsoo tourilla kolme ensimmäistä kisaa, ja päättää loppuihin osallistumisen osalta sen jälkeen. (YLE)
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tourilla ohjelmamuutos. Val Müstairissa piti hiihtää perinteisen 10km takaa-ajo sunnuntaina. FIS tiedotti että lumitilanteen takia hiihdetäänkin 10km perinteisen yhteislähtönä. En tiedä kyllä miten se rataan vaikuttaa lähdetäänkö koko konkkaronkka samaa aikaa vai 1,5 minuutin sisään.
No ei tiedä kukaan. Ei se nyt takaa-ajo sprintin tuloksilla varmaan mikään kovin kisa ikinä missään olisi ollut mutta tässä mentiin taas sellaiseen laturetkeilyyn että ei taida tarvita katsoa kisaa.
 

Sambody

Jäsen
No ei tiedä kukaan. Ei se nyt takaa-ajo sprintin tuloksilla varmaan mikään kovin kisa ikinä missään olisi ollut mutta tässä mentiin taas sellaiseen laturetkeilyyn että ei taida tarvita katsoa kisaa.
Kaksi vuotta sitten Bolsu hevosteli karkuun alamäki pätkällä 15km pertsan yhteislähdössä Val Müstairissa. Tosin silloin ei norjalaisia viivalla ollut. Tuolloin hiihdetty latu oli samaan aikaan sekä hyvä että painajainen yhteislähtöön. Hyvää on alun pitkä hiihdettävä nousupätkä missä kyllä parhaat pystyy eroja tekemään. Huonoa on tuo pitkä laskupätkä takaisin stadikalle ja varsinkin sen loppuosa missä on kovavauhtisia mutkia pari peräjälkeen joissa vain ihmeen kaupalla kaatumiset vältetään varsinkin yhteislähdössä.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kaksi vuotta sitten Bolsu hevosteli karkuun alamäki pätkällä 15km pertsan yhteislähdössä Val Müstairissa. Tosin silloin ei norjalaisia viivalla ollut. Tuolloin hiihdetty latu oli samaan aikaan sekä hyvä että painajainen yhteislähtöön. Hyvää on alun pitkä hiihdettävä nousupätkä missä kyllä parhaat pystyy eroja tekemään. Huonoa on tuo pitkä laskupätkä takaisin stadikalle ja varsinkin sen loppuosa missä on kovavauhtisia mutkia pari peräjälkeen joissa vain ihmeen kaupalla kaatumiset vältetään varsinkin yhteislähdössä.
Juu on näitä muutamia kertoja onneksi nähty mutta nyt on lenkistä vielä nappastu vitonen pois, alkaa olla aika lyhyt matka. Bolshunov oli kyllä silloin aika lyömättömässä kondiksessa.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Tuli katsottua Oberin mäkikisa ja paikalla n 30 000 ihmistä ja Keski-Euroopan maat juhlivat. Top10 hyppääjiä Norjasta, Puolasta, Saksasta, Itävallasta ja Sloveniasta.

Tuohon pitäisi myös maastohiihdossa pyrkiä, jotta kisoihin saadaan enemmän sponsorirahaa ja kiinnostusta.
 

Sambody

Jäsen
Paikkakunnalla on 20km retkilatuja, mutta eivät pysty mukamas tekemään 3,3 km kilpailulenkkiä. Kiitollinen paikka Iivolla, Holundilla, Krugerillä yms lähteä ohittelemaan sieltä sijoilta 30-40. Hirveän kauaa ei saisi kestää, että pääsee letkan kärkipäähän, koska matka on niin onnettoman lyhyt.
 

Rektor

Jäsen
Äkillinen sääolosuhteiden parantuminen näköjään Val Mustairissa, kun sunnuntain yhteislähtö vaihdettiin takaisin pursuitiksi. Selkeää päätöksentekoa FIS:ltä. Maastohiihto uuteen nousuun jne.

Häntä joutuu hiihtämään, ettei Tour jää kesken varvauksen takia. Tämähän taisi olla FIS:n alkuperäinen selitys kisamuutokselle.

Erittäin mielenkiintoista nähdä Iivon kisavauhti hyvinkin poikkeuksellisen marras-joulukuun jälkeen. Toivottavasti on vahvasti pelissä mukana.
 

Sambody

Jäsen
Erittäin mielenkiintoista nähdä Iivon kisavauhti hyvinkin poikkeuksellisen marras-joulukuun jälkeen. Toivottavasti on vahvasti pelissä mukana.
Huomenna rintissä paikkoja auki aika-ajossa. Takaa-ajossa ei varmaan ole tehtävissä muuta kuin ajaa kärki kiinni ja katsoa kuinka paljon häviää kirin alkaessa kärjelle. Jotenkin helpoin nähdä, että tuo takaa-ajo kasaa miehissä porukan ja Oberiin mentäessä ei eroja ole syntynyt. Naisissa varmaan tärkeintä olisi Digginsin saada hieman hyvää sprintissä takaa-ajoa silmällä pitäen. Mikäli siellä sprintissä onnistuu joku normaalimatkan jyrä(Kerttu, Krista, Frida, yms.) voi eroja olla jo ennen Oberia kokonaistilanteessa.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Nostan Tourilta suomalaisittain seuraavat asiat:

1) Naisilla valinta perinteisen sprinttiin kruunataan. Matintalo on itsestään selvä valinta, mutta muut mahdolliset sprintterit ovat paikalla.
2) Anne Kyllösen kunto. Kyllönen on varmaan se täyteurheilija tiettyihin lajeihin, joten tsekataan, miten Annella kulkee. Mitään todellisia kilpailijoita hänelle ei kuitenkaan ole rooliinsa.

Naisten valinnoissa distanssiin ei ole mitään erityisen kiinnostavaa. Kun vielä Piippo ja Matintalo ovat poissa, niin häipyy aika paljon kiinnostavuutta. Joensuun distanssikunto on kiinnostavinta tässä suhteessa.

Miehissä tilanne on käänteinen, melkein kaikki asiat ovat levällään. Nostot ovat seuraavia:

1) Iivon kunto. Oikeastaan kaikkein olennaisin asia ajatellen MM-kisojakin. Onko toipuminen hyvällä mallilla, ehtiikö päästä taas podiumkuntoon kisoihin mennessä?

2) Kakkosketjun näytöt. Miehissä on todella suuri joukko poissa Tourilta, viimeisimpänä Ruuskanen. Jäljellä olevilla on, ehkä Hyväristä lukuun ottamatta, näytön paikka. Kisapaikkoihin distanssilla saattavat tarrata Vuorela, Lepistö tai Ahonen.

Sprintterien poissaolo tekee sprinttien seuraamisesta mielenkiinnotonta. Sprinttivalinnat toisaalta näyttävät melko yksinkertaisilta. Ville Ahosen pitäisi varmaan voittaa perinteisen sprintti tullakseen valituksi. Les Roussesissa (27.-29.1.) sitten kaikki valittavat sprintterit ovat paikalla.
 
Viimeksi muokattu:

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
1) Iivon kunto. Oikeastaan kaikkein olennaisin asia ajatellen MM-kisojakin. Onko toipuminen hyvällä mallilla, ehtiikö päästä taas podiumkuntoon kisoihin mennessä?

Iivo ottaa aivan varmasti mitalin 50 km pertsalla Planicassa. Kisan malli on Iivo vs mukaan mahtuvat Norskit. Top 20 parhaista jää suurin osa pois, koska maakiintiö (Norjalaiset)
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Iivo ottaa aivan varmasti mitalin 50 km pertsalla Planicassa. Kisan malli on Iivo vs mukaan mahtuvat Norskit. Top 20 parhaista jää suurin osa pois, koska maakiintiö (Norjalaiset)
Muistaakseni neljässä edellisessä kansainvälisessä 50 km perinteisen kisassa Niskanen on jäänyt podiumsijojen ulkopuolelle. Tässä mielessä varmasta mitalista puhuminen tuntuu erikoiselta.

Ensinnäkin Iivon oma kunto on vähän arvoitus sairastelujen jälkeen ja toisaalta ei tarvita kuin lumi- tai räntäsäde, joka tekee karkaamisen mahdottomaksi, jolloin Iivo on auttamatta altavastaaja kirihommissa Kläboa, Golbergiä, Iverseniä, Halfvarssonia ja kumppaneita vastaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös