Maastohiihtokausi 2022–2023

[IceWalker]

Iivo ottaa aivan varmasti mitalin 50 km pertsalla Planicassa. Kisan malli on Iivo vs mukaan mahtuvat Norskit. Top 20 parhaista jää suurin osa pois, koska maakiintiö (Norjalaiset)

Tourin jälkeen varmaan voidaan jotain jo asiasta lausua. Toivottavasti Iivo pääsee kovaan kuntoon, mutta epävarmuustekijöitä on paljon, mukaan luettuna Erkun mainitsemat olosuhteet.

 

[L. Paraske]

Iivo ottaa aivan varmasti mitalin 50 km pertsalla Planicassa.

Et kyllä ole oppinut mitään Oberstdorfin kisoista. Silloin tosin julistit varmaa kultaa että nyt sitten vain mitalia, mutta että varmaa?

Ei ole Iivon viisikymppiset olleet herkkua Pyoengchangin jälkeen. Sen kisan lisäksi onnistumiseksi kansainvälisissä kisoissa voi nostaa vain Holmenkollenin v. 2017 jolloin oli kakkonen Sundbyn jälkeen. Ja toki Sotshissa vapaalla hiihti myös hyvin.

 

[Hagi]

Et kyllä ole oppinut mitään Oberstdorfin kisoista. Silloin tosin julistit varmaa kultaa että nyt sitten vain mitalia, mutta että varmaa?

Ei ole Iivon viisikymppiset olleet herkkua Pyoengchangin jälkeen. Sen kisan lisäksi onnistumiseksi kansainvälisissä kisoissa voi nostaa vain Holmenkollenin v. 2017 jolloin oli kakkonen Sundbyn jälkeen. Ja toki Sotshissa vapaalla hiihti myös hyvin.

Bolsu ei ole ladulla ja Suomen huoltorekka pukkaa nykyään vain priimaa.

 

[Barnes]

Ei ole Iivon viisikymppiset olleet herkkua Pyoengchangin jälkeen. Sen kisan lisäksi onnistumiseksi kansainvälisissä kisoissa voi nostaa vain Holmenkollenin v. 2017 jolloin oli kakkonen Sundbyn jälkeen. Ja toki Sotshissa vapaalla hiihti myös hyvin.

Pointista en toki ole eri mieltä, mutta kyllä myös Iivon nelossija Holmenkollenilta 2014 pitää muistaa varsinkin kun mies oli Sotshin kisoista huolimatta melkoinen raakile. Matkavauhti oli hurjaa - kuten kaikissa Niskasen onnistuneissa kisoissa. Sen se mitali vaatii, viime vuosina Niskasesta ei erinäisistä syistä ole ollut sellaiseen ollut.

Mielenkiintoista nähdä, missä mies menee. Siinä kun puhutaan miehestä joka voi napata MM-kisoissa kolmekin mitalia huippukunnossaan.

 

[Huppu]

Bolsu ei ole ladulla ja Suomen huoltorekka pukkaa nykyään vain priimaa.

Joo mutta on siellä Kläbosta ja Iversenistä lähtien kovaa porukkaa silti, norskit on aina vahvoja. Bile-Calle voi myös yllättää mitalikunnolla tai jäädä sijalle 20, viiskymppiä on niin oma matkansa.

Huoltorekka on tehnyt kyllä ihan vahvaa työtä ja olympiakauteen panostettiin paljon ja oltiin tosi isolla porukalla liikenteessä. Siellähän veti Hukkaa ja Haavistoa rivivoitelijoina ja tehtiin yhteistyötä mm. yhdistetyn porukan kanssa testeissä että käytiin kavereille testailemassa. MM-kisoissa aikataulu on kireämpi että siihen kaikkeen ei ehditä. Olympialaisissa panostukset näkyi ja kilpailukykyistä suksea tulikin kisasta toiseen. Tosin olosuhdekin oli sellainen ettei suksilla juuri eroja tehty pl. Saksan laittomaksi huhutut voiteet ja Ruotsin pummailu. Muutenhan erot näkyi lähinnä suksimerkkien välillä.

Tälle kaudelle ei taideta olla menossa ihan yhtä isolla porukalla.

 

[Hagi]

Olympialaisissa olosuhde on myös spesiaali. Raju pakkanen ja kova tuuli. Normaalisti arvokisat kisataan lämmössä ja usein vesikelillä. Planicassa vesikeli on todennäköinen ja silloin tietysti varsinkin pertsalla ratkaisut tehdään huoltorekalla. Siinä etu on Suomella ja Norjalla. Pienet maat kärsivät eniten, kun resurssia ei ole, eikä sataa paria suksia nipussa.

Hiukan silloin Olympialaisten aikaan jopa nauratti millaista välineurheilua kilpahiihto on. Ladut ja lumi analysoidaan ennakkoon ja testataan yötä myöden sadoittain suksipareja. Siinä on pienemmän hiihtomaan edustaja ihmeissään, kun siitä omasta pienestä pakasta valitsee suksen ja voitelee ne itse.

 

[Hagi]

Iivo oli tänään kuitenkin osuusajoissa 8. nopein ja otti Kläboa 22 sek kiinni. Tietysti Iivo hyötyi peeseistä, mutta kuitenkin.

Haiskahtaa helposti mitalivauhdilta 50 km pertsalla Planicassa.

Kepan ylivoima oli samaa luokkaa Theresellä aiemmin. Aivan eri tason menijä pertsalla kuin muut. Planican 30 km on vain yksi suosikki.

Kristan ura on ollut pienessä laskusuunnassa koko ajan, eikä muutosta ole tullut. Kokenut hiihtäjä ajoittaa kuntonsa MM-kisoihin, mutta mitalivauhtiin ei viestiä lukuunottamatta ole enää asiaa. Näissä takaa-ajoissa ja massalähdöissä Krista "joutuu" usein aloittamaan liian kovaa, mikä näkyy hiihtoajoissa. Väliaikalähtöihin hitaasti käynnistyvä koneisto sopii paremmin.

 

[Huppu]

Kepan ylivoima oli samaa luokkaa Theresellä aiemmin. Aivan eri tason menijä pertsalla kuin muut. Planican 30 km on vain yksi suosikki.

No ei sentään: Johaug olisi ottanut kiinni, mennyt heti ohi ja karannut maisemaan eikä kellään olisi ollut siihen sanomista. Etenkään tämän radan pitkällä nousulla.

 

[Rektor]

Kerttu jätti tänään 10 miestä taakseen osuusajoissa ja esim. ero Lepiin sekä Ahoseen oli minuutin luokkaa. Mairittelee yhtä näistä kolmesta. Ero miesten parhaaseen 2.50 korkealla hiihdetyllä ja melko pitkäkestoisella lenkillä. Johaug primessaan veteli n. 2.30-eroja miesten kärkeen ajallisesti lyhyemmissä kisoissa, silloin harvoin, kun eroja oli mahdollista verrata. Luonnollisesti näissä aikaeroissa on hajontaa, monista syistä johtuen.

Iivoa hatutti kyllä, kun ei kestänyt täysin omaa alkuvauhtiaan. Sen suhteen Iivon tilanteessa on ero sisareen verrattuna, tunnettuihin syihin perustuen.

Pärmä tuli ensimmäisellä kierroksella laskuosuuden hieman nopeammin kuin Kerttu. Toisen kierroksen alussa pitävällä suksella jäi kuitenkin nousuosuudella 15 sekuntia. Ja kisan lopussa tuli viimeisen laskupätkän taas Kerttua nopeammin, kymmenyksen kisan voittanutta Wengiä hitaammin. Em. Pärmä moitti kuitenkin huonoa luistoa. Nähdäkseni kisan kärki ei myöskään ns. kyttäillyt lopussa.

Välikierroksilla Krista jäi Kertulle 30 sek/kierros. Varmaan sitten laskuissa. Kommentit kannattaa kuunnella sopivan suodattimen läpi.

 

[koukku]

Pärmä tuli ensimmäisellä kierroksella laskuosuuden hieman nopeammin kuin Kerttu. Toisen kierroksen alussa pitävällä suksella jäi kuitenkin nousuosuudella 15 sekuntia. Ja kisan lopussa tuli viimeisen laskupätkän taas Kerttua nopeammin, kymmenyksen kisan voittanutta Wengiä hitaammin. Em. Pärmä moitti kuitenkin huonoa luistoa. Nähdäkseni kisan kärki ei myöskään ns. kyttäillyt lopussa.

Välikierroksilla Krista jäi Kertulle 30 sek/kierros. Varmaan sitten laskuissa. Kommentit kannattaa kuunnella sopivan suodattimen läpi.

Tämä on kyllä hieman huvittavaa, oliko kuinka mones kisa Kristalla, kun oma hieman vaisumpi suoritus laitetaan kaluston (luiston) piikkiin, tänäkin kautena on ollut muistaakseni jo yksi vastaava kisa? Kai ne tuntemukset kisan jälkeen vain on semmoisia. Ja Lauran haastattelussakin sanoi, että tekisi edelleen saman valinnan suksen suhteen.

 

[Harzan]

Frida Karlsson täräytti Maikkarin asiantuntijalle Jari Isometsälle: ”Idiootti”

Frida Karlsson uskoo, että nykyinen Isometsän kritisoima kisataktiikka on hänelle paras mahdollinen.

www.iltalehti.fi

Frida Karlsson Iltalehdessä:
– Otan mieluummin kaksi voittoa ja seitsemän kahdeksatta sijaa kuin yhdeksän kolmossijaa.

Siinä uusi suosikkihiihtäjäni. Urheilija, joka tavoittelee rohkeasti voittoa, vaikka sitten välillä tulisi kunnolla turpaan. Mieluummin niin, kuin sitä Pärmäkoski-tyylistä hopeiden ja pronssien varmistelua.

 

[Surukuku]

...
Pärmä tuli ensimmäisellä kierroksella laskuosuuden hieman nopeammin kuin Kerttu. Toisen kierroksen alussa pitävällä suksella jäi kuitenkin nousuosuudella 15 sekuntia. Ja kisan lopussa tuli viimeisen laskupätkän taas Kerttua nopeammin, kymmenyksen kisan voittanutta Wengiä hitaammin. Em. Pärmä moitti kuitenkin huonoa luistoa. Nähdäkseni kisan kärki ei myöskään ns. kyttäillyt lopussa.

Välikierroksilla Krista jäi Kertulle 30 sek/kierros. Varmaan sitten laskuissa. Kommentit kannattaa kuunnella sopivan suodattimen läpi.

Tämä on kyllä hieman huvittavaa, oliko kuinka mones kisa Kristalla, kun oma hieman vaisumpi suoritus laitetaan kaluston (luiston) piikkiin, tänäkin kautena on ollut muistaakseni jo yksi vastaava kisa? Kai ne tuntemukset kisan jälkeen vain on semmoisia. Ja Lauran haastattelussakin sanoi, että tekisi edelleen saman valinnan suksen suhteen.

Tuon tyyppinen käytös Kristalla, syiden hakeminen ja "löytäminen" aina muualta kuin itsestä, on ollut näkyvissä jo vuosia ja koko ajan pahenee...
Yksi huvittavimpia esimerkkejä oli Rukan sprintti viime kaudella, siis v. -21, kun Krista putosi heti alkuerässään. Syyksi hän kylmästi kertoi, että Diggins aloitti liian kovaa ja ettei hänelläkään lopussa ollut enää paukkuja kirissä.
Erä meni niin, Diggins karkasi alussa muilta kymmenien metrien kaulalle ja Krista koohotti perään yhtä hullun lailla. Muut maltillisesti hiihtäneet ottivat karkulaiset pikkuhiljaa kiinni ja jättivät parivaljakin peränpitäjiksi loppusuoralla => Jessican vika koko homma!

Ylipäätään Krista on mokaillut useita kisoja yltiökovilla aloituksilla, mitkä eivät ole kantaneet juuri koskaan loppuun asti hyville sijoituksille. Silloin, kun Johaug oli samlaa viivalla, olisi olettanut Kristankin ymmärtävän, ettei hänen tarvitsisi vetää metriäkään, kyllä sitä vauhtia pikkuhiljaa alkaisi löytyä, mutta ei se vain näyttänyt olevan hänelle niin itsestään selvää....

 

[benicio]

Frida Karlsson Iltalehdessä:
– Otan mieluummin kaksi voittoa ja seitsemän kahdeksatta sijaa kuin yhdeksän kolmossijaa.

Siinä uusi suosikkihiihtäjäni. Urheilija, joka tavoittelee rohkeasti voittoa, vaikka sitten välillä tulisi kunnolla turpaan. Mieluummin niin, kuin sitä Pärmäkoski-tyylistä hopeiden ja pronssien varmistelua.

Arvostettava asenne toki, mutta myös osa ongelmaa. Eli minusta Fridalta on jäänyt voittoja ottamatta koska on lähtenyt typerän kovaa. Varmaan hän tämän itsekin - ainakin toivottavasti - tiedostaa, mutta on kääntänyt sen tuollaiseksi voimaannuttavaksi ajatukseksi. Kläbo lähtee nykyään väliaikalähdöissä rauhallisesti liikkeelle, tuskin hän ajattelee varmistelevansa sillä kolmossijaa vaan hakee maksimaalista lopputulosta, ts parasta mahdollista loppuaikaa.

Edellämainituista Kertun laskuajoista tuli mieleen, että on se vähän kummallista, että montakohan kymmentä tuhatta tuntia Kerttukin on mahtanut treenata ja varmaan ne kunnon tai tekniikan puolelta otettavat lisäsekunnit on todella tiukassa, mutta silti laskuihin Kerttu jättää normaalimatkan kisoissa varmaan hatusta heitettynä keskimäärin 1sek/kilometri, versus kärkihiihtäjät keskimäärin.
Eikä ole pelkästään uskalluksesta tms kiinni, vaan siitä että tulee aivan typerillä ajolinjoilla. Eilisessä radassa ja siinä tv-kurvissa oli toki suurta vaihtelua muutenkin ajolinjoissa, eli Kläbo ja muutamat muut tuli sielä aivan ulkoreunasta, mutta todella harva tuli niin sisäkurvia kuin Kerttu. Ja osittain kyse kyllä myös uskalluksesta, luulisi että sekin olisi treenattavissa.
Mäkäräisellä taisi olla vähän sama aikoinaan. Hän tietysti otti sitten ylämäessä tuplaten kiinni, mutta ei ne silti toisiaan poissulje.

 

[Sambody]

Tuo Kristalle tyypillinen tapa hakea syytä heikommille tuloksille kannoille hiihtäjistä, kalustosta yms varmaan on myös osa omaa psykologista peliäkin millä pyrkii pitämään luottamusta omaan suorituskykyyn yllä. Kestävyysurheilussa voi tehdä isojakin eroja sillä miten paljon pahaa oloa ja hapokkuuden aiheuttamaa kipua sietää suorituksen aikana. Jos lähtökohtaisesti ajatuksissa on ettei kunto anna myöden suorittaa parhaiden tasolla päästää yleensä itsensäkin vähän helpommalla. Mikäli siis ei ole tässä asiassa täysi luupää tyyliin Matti Heikkinen joka vielä viitsi ajaa itsensä hämärän rajamaille taistellessaan sm-kisojen pronssista. Aika harva noin meritoitunut itsensä kiusaamisen ammattilainen(joita jokainen menestyvä hiihtäjä on) olisi noinkin merkityksettömässä kilpailussa itseään viittinyt noin koville pistää.

Typerältähän tuo haastatteluissa kuulostaa kieltämättä, mutta mikäli tuon avulla saa tsempattua itseään parhaaseen mahdolliseen tulokseen niin valittakoot. Kunhan vain huolto ei vedä kalusto kommenteista hernettä venttiiliin.

 

[El Gordo]

Frida Karlsson täräytti Maikkarin asiantuntijalle Jari Isometsälle: ”Idiootti”

Frida Karlsson uskoo, että nykyinen Isometsän kritisoima kisataktiikka on hänelle paras mahdollinen.

www.iltalehti.fi

Frida Karlsson Iltalehdessä:
– Otan mieluummin kaksi voittoa ja seitsemän kahdeksatta sijaa kuin yhdeksän kolmossijaa.

Siinä uusi suosikkihiihtäjäni. Urheilija, joka tavoittelee rohkeasti voittoa, vaikka sitten välillä tulisi kunnolla turpaan. Mieluummin niin, kuin sitä Pärmäkoski-tyylistä hopeiden ja pronssien varmistelua.

Henkilökohtaisilla matkoilla arvokisoissa muuten Pärmäkosken mitalisaldo 0-2-3, Frida Karlssonin 0-3-2.

Karlsson tietysti on paljon kovempi talentti, ja Björgenit ja Johaugit on jo poissa tieltä, joten tulee kultiakin napsimaan. Jos ei sorru liian kovaan alkuvauhtiin. (Joka on virhe, vaikka Karlsson miten perustelisi sitä rohkealla voiton hakemisella.)

Pärmäkosken kullat ei jäänyt saamatta liian varmistelun vuoksi, vaan koska em. norjalaiskaksikko (ja Kalla parhaimmillaan) oli liian kovia. Ja yhden kerran se kulta meni taktiseen kömmähdykseen olympiaviestin viimeisessä kaarteessa.

 

[Huppu]

Kristan menoon on aina kuulunut vähän taktista tötöilyä, etenkin sprinteissä kun yrittää vetää niitä samalla tapaa kuin silloin noin 2018 kun paineli finaaliin lähes jokaisessa kisassa. Nykyominaisuudet ei riitä siihen mutta ei oikein ole osannut sopeutua tähän.

Sen sijaan kun joku sanoi että kaluston on täytynyt olla hyvä koska Kertun kanssa laskivat samaa vauhtia niin Krista on tosiaan aika paljon taitavampi ja rohkeampi laskija kuin Kerttu. Eli periaatteessa eroa pitäisi samalla kalustolla jonkin verran tulla. Mutta oikeasti tätä ei voi ihan suoraan toki verrata, paitsi että peesit niin sohjoisissa laskuissa myös yksittäiset tapahtumat vaikuttaa.

Mutta se Madshus ei kyllä ole aina parhaaksi paljastunut vehje...

 

[Surukuku]

...
Eikä ole pelkästään uskalluksesta tms kiinni, vaan siitä että tulee aivan typerillä ajolinjoilla. Eilisessä radassa ja siinä tv-kurvissa oli toki suurta vaihtelua muutenkin ajolinjoissa, eli Kläbo ja muutamat muut tuli sielä aivan ulkoreunasta, mutta todella harva tuli niin sisäkurvia kuin Kerttu. Ja osittain kyse kyllä myös uskalluksesta, luulisi että sekin olisi treenattavissa.
Mäkäräisellä taisi olla vähän sama aikoinaan. Hän tietysti otti sitten ylämäessä tuplaten kiinni, mutta ei ne silti toisiaan poissulje.

Nää on niitä pään sisäisiä juttuja, jotka voidaan kuitata sanalla "ominaisuus", niin Kaisalla kuin Kertullakin. On toki kummallista, että noin yksinkertaiselta vaikuttavia juttuja ei "osattaisi" korjata vuosien kuluessa, mutta siltä se vaan näyttää. Kaisan kohdalla tuo hyvän laskutaidon puuttuminen ärsytti aivan pirusti välillä, mutta ei se siitä parantunut mihinkään yli kymmenessä vuodessa. Itse asiassa, kun ikää tuli, niin vain heikkeni.
Sama ilmiö on nähtävissä maantiepyöräilyssä, jossa laskutaito, tai sen puuttuminen, näkyy vieläkin selvemmin vauhtieroina, kun joku tulee heikommasta ohi ja häipyy kaukaisuuteen hetkessä, vaikka nk. kalustoerojakaan ei tuomoisessa pitäisi juuri olla. Toki, laskuvauhdit ovat aika hurjia vuoristossa, mutta ovat ne suksillakin hetkittäin, joten laskutaito on ominaisuus, joka on vain toisilla parempi...

 

[Harzan]

Henkilökohtaisilla matkoilla arvokisoissa muuten Pärmäkosken mitalisaldo 0-2-3, Frida Karlssonin 0-3-2.

Karlsson tietysti on paljon kovempi talentti, ja Björgenit ja Johaugit on jo poissa tieltä, joten tulee kultiakin napsimaan. Jos ei sorru liian kovaan alkuvauhtiin. (Joka on virhe, vaikka Karlsson miten perustelisi sitä rohkealla voiton hakemisella.)

Pärmäkosken kullat ei jäänyt saamatta liian varmistelun vuoksi, vaan koska em. norjalaiskaksikko (ja Kalla parhaimmillaan) oli liian kovia. Ja yhden kerran se kulta meni taktiseen kömmähdykseen olympiaviestin viimeisessä kaarteessa.

Joo, toki Fridaltakin se henkilökohtainen arvokisakulta vielä puuttuu, mutta ikää on vasta 23, kun Pärmäkoskella on "jo" 32.

Enemmän kuin mitalien määrää tarkoitin kuitenkin nimenomaan sitä, että lähdetään edes yrittämään voittoa, oli lopputuloksena sitten kulta, hopea tai sija 15. Mulle tulee Kristasta vähän samat vibat kuin aikoinaan Mikaela Ingbergistä, eli että menestysnälkä tuntuu olevan tyydytetty, jos hopea tai pronssi killuu kaulassa eikä ole sellaista järjetöntä voitonkiimaa. Tai ehkä se Sotshin tasajalkahyppely viestihopean jälkeen on sitten vaan palanut liian syvälle verkkokalvoilleni.

 

[Hagi]

Mutta se Madshus ei kyllä ole aina parhaaksi paljastunut vehje...

Onko Krista edelleen Madshusin ykkösratsu, eli saa tehtaalta parhaat sukset alle?

Tourin seuraava kisa meneekin vesikelissä ja tutusti lumipula vaivaa. Uskoisin Suomen huoltorekan olevan vahvoilla ja suksella tehdään isoja eroja. Hyvää valmistautumista myös Planicaan, jossa hyvin voi vesikeli myös olla.

 

[benicio]

Nää on niitä pään sisäisiä juttuja, jotka voidaan kuitata sanalla "ominaisuus", niin Kaisalla kuin Kertullakin. On toki kummallista, että noin yksinkertaiselta vaikuttavia juttuja ei "osattaisi" korjata vuosien kuluessa, mutta siltä se vaan näyttää. Kaisan kohdalla tuo hyvän laskutaidon puuttuminen ärsytti aivan pirusti välillä, mutta ei se siitä parantunut mihinkään yli kymmenessä vuodessa. Itse asiassa, kun ikää tuli, niin vain heikkeni.

Tuli mieleeni, hiihtääkö likinäköiset huiput piilolinssien kanssa, vai onko ne tosissaan hiihtäessä vaan tiellä eli jäätyvät/kuivuvat tms? Tuo voisi vaikuttaa laskutaitoon, jos ei vaan näe. Toki se nyt vasta helposti korjattavissa olisikin.

 

[Barnes]

Mulle tulee Kristasta vähän samat vibat kuin aikoinaan Mikaela Ingbergistä, eli että menestysnälkä tuntuu olevan tyydytetty, jos hopea tai pronssi killuu kaulassa eikä ole sellaista järjetöntä voitonkiimaa.

Mikaela Ingberg taisi kuitenkin olla yksi kovimmista suomalaisista arvokisavenyjistä ja kaksi kolmesta mitalista tuli kauden parhaallaan. Eli kyllä siellä jonkinlaista efforttia on ollut taustalla. Tanja Poutiaisestahan usein sanottiin, ettei ole voittajatyyppiä, kun julkisuudessa aina oli tyytyväinen kaikkeen. Noh, Kalle Palander totesi että eihän Poutiainen oikeasti sellainen ollut, hän vaan ei halunnut julkisuuteen kaikkea kertoa vrt. esim. juuri Palander itse. Kumpikin pärjäsi tyylillään loistavasti, se on tärkeintä.

 

[Huppu]

Mikaela Ingberg taisi kuitenkin olla yksi kovimmista suomalaisista arvokisavenyjistä ja kaksi kolmesta mitalista tuli kauden parhaallaan. Eli kyllä siellä jonkinlaista efforttia on ollut taustalla. Tanja Poutiaisestahan usein sanottiin, ettei ole voittajatyyppiä, kun julkisuudessa aina oli tyytyväinen kaikkeen. Noh, Kalle Palander totesi että eihän Poutiainen oikeasti sellainen ollut, hän vaan ei halunnut julkisuuteen kaikkea kertoa vrt. esim. juuri Palander itse. Kumpikin pärjäsi tyylillään loistavasti, se on tärkeintä.

Juu, se on ihmeellistä miten moni edelleen kuvittelee että se mitä haastatteluissa sanotaan on totta. Osa toki puhuu mutta osa vetää roolia.

 

[Surukuku]

Tuli mieleeni, hiihtääkö likinäköiset huiput piilolinssien kanssa, vai onko ne tosissaan hiihtäessä vaan tiellä eli jäätyvät/kuivuvat tms? Tuo voisi vaikuttaa laskutaitoon, jos ei vaan näe. Toki se nyt vasta helposti korjattavissa olisikin.

Voisin kuvitella, että piilarit ovat silmälaseja tarvitsevien vakiokalustoa lajissa kuin lajissa. Nykyisin, kun on noita suojalasejakin vähän joka lähtöön, ei tarvinne pelätä ulkoilmaurheilusssakaan silmien (piilareiden) jäätymistä, niinkuin joskus muinoin. Muistakseni mm. Marja-Liisa Kirvesniemi hiihti joskus laskettelulasit päässä pahassa kelissä, kun ei silloin muuta käyttökelpoista löytynyt.

Omalta hiihtouraltani muistan hyvin, kun kovissa laskuissa mm. Koillismaan laduilla tuli vesi silmiin ja ripset jäätyivät toisiinsa kiinni kunnon pakkasilla. Siinä oli sitten pikkuisen hätä hieroa silmät auki, kun olisi pitänyt alamäessä jotakin nähdäkin...

 

[Sambody]

Tuli mieleeni, hiihtääkö likinäköiset huiput piilolinssien kanssa, vai onko ne tosissaan hiihtäessä vaan tiellä eli jäätyvät/kuivuvat tms? Tuo voisi vaikuttaa laskutaitoon, jos ei vaan näe. Toki se nyt vasta helposti korjattavissa olisikin.

En osaa kyllä sanoa muuta kuin, että Davosissa Digginsillä jäätyi piilolinssit silmiin kisan lopulla.

 

[El Gordo]

Enemmän kuin mitalien määrää tarkoitin kuitenkin nimenomaan sitä, että lähdetään edes yrittämään voittoa, oli lopputuloksena sitten kulta, hopea tai sija 15. Mulle tulee Kristasta vähän samat vibat kuin aikoinaan Mikaela Ingbergistä, eli että menestysnälkä tuntuu olevan tyydytetty, jos hopea tai pronssi killuu kaulassa eikä ole sellaista järjetöntä voitonkiimaa. Tai ehkä se Sotshin tasajalkahyppely viestihopean jälkeen on sitten vaan palanut liian syvälle verkkokalvoilleni.

Mä en lähtisi tohon arveluun. Saattoihan jollain Oona Sormusella olla kovempi voitonkiima kuin Tom Bradylla konsanaan, mutta mitäpä se hyödyttää jos ei ole yhtä kova lahjakkuus.

Sotshin kullan häviämisestä iloitseminen toki on outo asia, mutta vaikka voitontahdossa olisi puutteita niin ei se liene ykkösselitys miksi kaulassa killuu vain hopeoita. Björgen on.