Maastohiihtokausi 2021–2022

[peksa]

Itselläkin on jäänyt taka-alalle, millaisia nuoria lupauksia Suomella on. Onko taustalta nousemassa uusia Iivoja Kristoja 2026 Olympialaisiin?

Kepa on nyt 33-v, Krista 31-v ja Iivo 30-v. Selvää on se, että ei tuossa huippuvuosia ole välttämättä enää montaa tankissa jäljellä. Paljon riippuu motivaatiosta sekä siitä, kestääkö kroppa edelleen kovaa treeniä, kun ikää kertyy.

Iivo ei ole neljän vuoden päästä vasta kuin 34 ja silloin on 50km pertsalla. Jatko riippunee pitkälti motivaatiosta, ohitse voi tulla käytännössä vain Bolsu ja varauksin muut Venäläiset ja Norjalaiset.

Kepan ja Kristan suhteen alkaa oleen siinä ja tossa. Jos perheenlisäystä haaveilevat niin veikkaan että molemmat eivät jatka Milanoon asti. Matintalo ja Joensuu ovat silloin hyvässä iskussa ikänsä puolesta.

 

[Huppu]

Varmaan kaikki allekirjoittavat sen, että kukaan urheilija ei ole velvollinen tavoittelemaan maailman huippua tai ylipäätään velvollinen tekemään yhtään mitään maamme urheilun eteen. Ihan sama mitä ns. suuri yleisö ajattelee.

Näistä tapauksista en ole ihan samaa mieltä, koska ko. urheilijat ovat itse tulleet esiin valintoineen ja pyrkineet medianäkyvyyteen. He pyrkivät, näin tämä ulkopuoliselta näyttää, käyttämään huippu-urheilijan statusta somessa vaikuttamiseen ilman että he kuitenkaan olisivat sitoutuneet huippu-urheilijana olemiseen. Voi olla, että tässä somesukupolvi näkee asiat toisin kuin vanhemmat sukupolvet tai toisenlaisen arvomaailman omaavat. Siksi ymmärrän, että hiihtoväessä monta nyppii se, että urheilija tuntuu enemmän olevan kotonaan somessa kuin ladulla. Kaikki oikeus toki näin on menetellä, mutta näin menetellen tietysti täytyy urheilijan ymmärtää, että kritiikkiä tulee. Kaikilla on oikeus mielipiteisiinsä.

Arvomaailman ero tulee siinä, että urheilijan status tulee joidenkin mielestä ansaita saavutuksilla, eikä vaikkapa kauneudella. Iivokin varmaan tekee aikamoisia turhuuksia somessa, mutta hän on julkisuutensa ansainnut, joten ihan sama mitä hän siellä höpöttelee.

Meni vähän asian sivuun, huipulle pääseminen on aina vapaaehtoisuuteen perustuvaa, joten tärkeää olisi se, että nuori saisi mahdollisimman realistista kuvaa siitä, mitä menestyminen vaatii. Tällöin ei kukaan lähtisi vaihtoehtoisten totuuksien etsintään tietämättä sitä, että sillä tavalla ei päästä huipulle. Jos niin tekee, ei ole ihan niin fiksu kuin ehkä luulee olevansa. Mutta kansallisen kärjen tavoittelu on ihan jees sekin. Kukaan ei voi määrätä sitä, mihin yksilö asettaa tavoitteensa. Jos haluaa todella tietää, mitä huipulle pääseminen vaatii, siitä vaan soittelemaan Ohtoselle ja kysymään harjoitusmääristä. Mutta pakko sanoa, että jos joku luulee huipulle johtavan harjoitusmäärän itse voivansa fiilispohjalla päättää, niin onhan se aika naurettavaa.

Lisätietoja Piipon somesta?

Musta on rehellisesti aika väsynyttä kun vanhukset tulee kertomaan että jos on joskus urheillut ei ihminen saisi käyttää somea koska se niin ärsyttää. Mä en myöskään usko että kenelläkään on ongelma ettei tietäisi mitä ne harjoitusmäärät pitää olla, tämäkin kaksikko on kyllä ainakin jossain vaiheessa niillä määrillä mennyt. Sekin on vähän väsynyttä puhua naurettavuudesta jos ihmisen valinta on mennä yliopistoon mutta olla lopettamatta urheilemista.

 

[IceWalker]

Lisätietoja Piipon somesta?

Musta on rehellisesti aika väsynyttä kun vanhukset tulee kertomaan että jos on joskus urheillut ei ihminen saisi käyttää somea koska se niin ärsyttää. Mä en myöskään usko että kenelläkään on ongelma ettei tietäisi mitä ne harjoitusmäärät pitää olla, tämäkin kaksikko on kyllä ainakin jossain vaiheessa niillä määrillä mennyt. Sekin on vähän väsynyttä puhua naurettavuudesta jos ihmisen valinta on mennä yliopistoon mutta olla lopettamatta urheilemista.

Lisätietoa vanhuksista? Pitäisi kai joka juniorinkin tietää, että ihmisiä ei nykyisin kutsuta vanhuksiksi, koska tähän ikäryhmään kuuluvat eivät halua itseään kutsuttavan vanhuksiksi. Missä on sinun somesi, etkö tiedä, että moinen sananvalinta on loukkaavaa? Toisin sanoen, loukkaannut toisesta asiasta, mutta itse kuitenkin loukkaat toisella tavalla. Et toki minua.

Kukaan ei tässä ole väittänyt mitään sellaista, ettei joku urheillut saisi esiintyä somessa. Jokaisella on vapaus tehdä niin. Mutta toisaalta olen havainnut sen, että jotkut olettavat, että julkisuuden pitäisi automaattisesti tuottaa positiivisia fiiliksiä julkisuudessa olijoille riippumatta siitä, millä tavalla julkisuudessa ollaan. Ei se niin mene, kaikella reaktiolla on myös vastareaktionsa.

Ja edelleen, yliopistoon meneminen on ihan hyvä valinta. Mutta luin toki Piipon teesit sitä aiemminkin. Kantavana ajatuksena oli vaihtoehtoinen tie huipulle. Sitä ei vain näin kovassa lajissa ole. Opiskelu on mahdollista eli riittävän kova urheilija tekee sekä hiihto- että hyllykilometrit ja pääsee tavoitteisiinsa. Esimerkkinä vaikkapa Matti Heikkinen. Kenenkään ei ole pakko olla maajoukkuetasoa, edes piirikunnallista. Voi hiihdellä ihan omaksi ilokseen. Tästä tähän.

 

[Huppu]

Kukaan ei tässä ole väittänyt mitään sellaista, ettei joku urheillut saisi esiintyä somessa. Jokaisella on vapaus tehdä niin. Mutta toisaalta olen havainnut sen, että jotkut olettavat, että julkisuuden pitäisi automaattisesti tuottaa positiivisia fiiliksiä julkisuudessa olijoille riippumatta siitä, millä tavalla julkisuudessa ollaan. Ei se niin mene, kaikella reaktiolla on myös vastareaktionsa.

Oliko tähän jotain muuta pohjaa kuin että ottaa päähän että joku viitsii olla somessa positiivinen? Vai mihin tämä perustuu? Siitä ei toki kenenkään tarvitse tykätä että jengi tulee lässyttämään kuinka heidät on petetty kun ei ryhdyttykään huippu-urheilijoiksi. Ja että oikein vastareaktiot? No totta helvetissä, mutta suurin osa tämän aihepiirin vastareaktioista on juurikin sitä osastoa "aika naurettavaa"...

Viestisi kyllä myös aika suoraan kertoi kuinka heidän some-esiintymisensä on väärin, siellä se lukee.

Ja edelleen, yliopistoon meneminen on ihan hyvä valinta. Mutta luin toki Piipon teesit sitä aiemminkin. Kantavana ajatuksena oli vaihtoehtoinen tie huipulle. Sitä ei vain näin kovassa lajissa ole. Opiskelu on mahdollista eli riittävän kova urheilija tekee sekä hiihto- että hyllykilometrit ja pääsee tavoitteisiinsa. Esimerkkinä vaikkapa Matti Heikkinen. Kenenkään ei ole pakko olla maajoukkuetasoa, edes piirikunnallista. Voi hiihdellä ihan omaksi ilokseen. Tästä tähän.

Se vaihtoehtoinen tie nyt ei tainnut tarkoittaa että löysäilemällä huipulle vaan että jenkkiyliopiston kautta... Toisaalta varmasti motivaatiosta ja prioriteeteistä kertoo poistuminen maajoukkuetoiminnasta tai nettisivujen katoaminen. Mun on itse vaan vaikea hyväksyä hyökkäävää suhtautumista näihin valintoihin mutta siihenkin on toki yleensä syynsä...

 

[IceWalker]

Mitä sitten todella tarvitaan, jos aikoo hiihdossa tai kestävyyslajeissa huipulle? Tämä on varmaan se kysymys, johon kannattaa kiinnittää huomiota yhtäältä kovan hiihtomenestyksen, toisaalta tulevaisuuden haasteiden kanssa.
Harri Kirvesniemen mielipide löytyy tästä: Norjalaislegenda oli täysin epäuskoinen, kun kuuli suomalaishiihtäjien harjoittelusta Harri Kirvesniemeltä: ”Kyseli useamman kerran, että onko varmasti noin”
Nuoret suomalaiset eivät harjoittele tarpeeksi ja siksi siirtyminen aikuisten sarjaan on niin vaikeaa.

Syvempää tietoa löytyy puolestaan tästä: https://1566299.167.directo.fi/@Bin...pdf/166579/Jyrki Uotilan intervalleja (1).pdf

Harjoittelun määrässä on yksilöllisiä piirteitä ja varmasti myös harjoitusmetodit poikkeavat hieman toisistaan. Kaas tiivistää harjoittelun kahteen teesiin: pitää harjoitella järkevästi ja paljon. Paljon tarkoittaa huippuhiihtäjälle tuollaista runsasta 900 tuntia vuodessa, eli noin 17 tuntia viikossa. Ja päälle luonnollisesti tulevat erityyppiset kilpailut. Lisäksi urheilijat pitävät jonkin ajan vuodessa harjoitustaukoa.

Harjoitusmäärät nousevat tasaisesti vuosien kuluessa, joku Björgen harjoitteli 20-vuotiaana runsaat 500 tuntia kun taas uransa huipulla 900 tuntia. Tämä määrä tuntuu olevan yleisin harjoitusmäärä huipuilla, mutta määrän lisäksi harjoittelun tulee olla oikeanlaatuista. Harjoittelu noudattaa 80/20-jakaumaa siten, että suurin osa harjoittelusta on kevyttä, kun anaerobisen määrä on noin viideosa harjoittelusta.

Tähän tutkimukseen on koottu myös tietoa harjoittelusta: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/57533/Moilanen Elina.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tiivistyksenä: Harjoittelun perusperiaatteet ovat yksinkertaisia. Ehkä tärkeintä harjoitusperiaatteissa on pitkäjänteinen harjoittelu erityisesti harjoitusmäärää nostaen.

Huipulle nouseminen vaatii kovaa työtä ja on ymmärrettävää, ettei siihen juuri kukaan ole valmis. Voisi olla armeliaampaa myös itseään kohtaan, että urheilija suostuisi myöntämään tämän. Sekin tulee muistaa, että vain pieni osa nuorten MM-mitalisteista nousee top10 aikuisissa, vaikka huipuista monet ovatkin jo nuorissa saavuttaneet mitaleita.

17 tuntia viikossa tekee 2-3 tuntia päivässä, mutta kaikkina päivinä ei harjoitella. Urheilun ja muun elämän sovittaminen yhteen on varmasti haastavaa ja se edellyttää ammattimaista otetta kaikkeen tekemiseen. Jos tähän hakee jotain keventävää, se on kuitenkin se, että ura huipulla ei onneksi kestä loputtomiin. Kilpailu ja voittaminen on lopultakin se, miksi tällaistä rääkkiä jotkut itseään kohtaan harjoittavat. Malja sille!

 

[Backis]

Mitä sitten todella tarvitaan, jos aikoo hiihdossa tai kestävyyslajeissa huipulle? Tämä on varmaan se kysymys, johon kannattaa kiinnittää huomiota yhtäältä kovan hiihtomenestyksen, toisaalta tulevaisuuden haasteiden kanssa.
Harri Kirvesniemen mielipide löytyy tästä: Norjalaislegenda oli täysin epäuskoinen, kun kuuli suomalaishiihtäjien harjoittelusta Harri Kirvesniemeltä: ”Kyseli useamman kerran, että onko varmasti noin”
Nuoret suomalaiset eivät harjoittele tarpeeksi ja siksi siirtyminen aikuisten sarjaan on niin vaikeaa.

Syvempää tietoa löytyy puolestaan tästä: https://1566299.167.directo.fi/@Bin/ed0c984eb8774145eb8ab0872a47b590/1644893082/application/pdf/166579/Jyrki Uotilan intervalleja (1).pdf

Harjoittelun määrässä on yksilöllisiä piirteitä ja varmasti myös harjoitusmetodit poikkeavat hieman toisistaan. Kaas tiivistää harjoittelun kahteen teesiin: pitää harjoitella järkevästi ja paljon. Paljon tarkoittaa huippuhiihtäjälle tuollaista runsasta 900 tuntia vuodessa, eli noin 17 tuntia viikossa. Ja päälle luonnollisesti tulevat erityyppiset kilpailut. Lisäksi urheilijat pitävät jonkin ajan vuodessa harjoitustaukoa.

Harjoitusmäärät nousevat tasaisesti vuosien kuluessa, joku Björgen harjoitteli 20-vuotiaana runsaat 500 tuntia kun taas uransa huipulla 900 tuntia. Tämä määrä tuntuu olevan yleisin harjoitusmäärä huipuilla, mutta määrän lisäksi harjoittelun tulee olla oikeanlaatuista. Harjoittelu noudattaa 80/20-jakaumaa siten, että suurin osa harjoittelusta on kevyttä, kun anaerobisen määrä on noin viideosa harjoittelusta.

Tähän tutkimukseen on koottu myös tietoa harjoittelusta: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/57533/Moilanen Elina.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tiivistyksenä: Harjoittelun perusperiaatteet ovat yksinkertaisia. Ehkä tärkeintä harjoitusperiaatteissa on pitkäjänteinen harjoittelu erityisesti harjoitusmäärää nostaen.

Huipulle nouseminen vaatii kovaa työtä ja on ymmärrettävää, ettei siihen juuri kukaan ole valmis. Voisi olla armeliaampaa myös itseään kohtaan, että urheilija suostuisi myöntämään tämän. Sekin tulee muistaa, että vain pieni osa nuorten MM-mitalisteista nousee top10 aikuisissa, vaikka huipuista monet ovatkin jo nuorissa saavuttaneet mitaleita.

17 tuntia viikossa tekee 2-3 tuntia päivässä, mutta kaikkina päivinä ei harjoitella. Urheilun ja muun elämän sovittaminen yhteen on varmasti haastavaa ja se edellyttää ammattimaista otetta kaikkeen tekemiseen. Jos tähän hakee jotain keventävää, se on kuitenkin se, että ura huipulla ei onneksi kestä loputtomiin. Kilpailu ja voittaminen on lopultakin se, miksi tällaistä rääkkiä jotkut itseään kohtaan harjoittavat. Malja sille!

Loistava kirjoitus. Varhaislapsuuden liikkumisella luodaan taas hyvä pohja tuohon tavoitteelliselle vaiheelle, jotta jaksaa kovempiakin määriä.

Todella tärkeässä roolissa on muuten se, löytääkö itselleen sopivan systeemin harjoitella. Eli mitä treenaa, miten ja kuinka paljon +lepo ja ravinto. Iivohan on löytänyt selkeästi hyvän systeemin, kun kaikki menestysvuodet ovat tulleet samankaltaisella treeniohjelmalla. Muun muassa tälle kaudelle palasi vanhaan systeemiin, olikohan viime kausi kun panostus oli luistelussa ja myös tehoharjoittelussa.

Frida Karlsson on ehkä taas esimerkki siitä, kun itselle sopivaa treenin/ravinnon/levon tasapainoa ei ole löytynyt. Potentiaalia on aivan hurjasti haastaa kenet tahansa todella usealla eri matkalla, mutta taso heittelee ja väliin tulee totaalisia romahduksia kuten nyt Olympialaisissa. Nyt on tainnut useassa kisassa olla maalissa taju kankaalla puolikuolleena. Olikohan Fridan kohdalla jossain vaiheessa puhe myös liian vähäisestä ravinnosta, en ihmettelisi yhtään kun katsoo ruumiinrakennetta. Mutta eiköhän tuo jossain vaiheessa löydä itselleen toimivammat tavat harjoitteluun, jolloin tulee olemaan vaikea voitettava.

 

[IceWalker]

Loistava kirjoitus. Varhaislapsuuden liikkumisella luodaan taas hyvä pohja tuohon tavoitteelliselle vaiheelle, jotta jaksaa kovempiakin määriä.

Todella tärkeässä roolissa on muuten se, löytääkö itselleen sopivan systeemin harjoitella. Eli mitä treenaa, miten ja kuinka paljon +lepo ja ravinto. Iivohan on löytänyt selkeästi hyvän systeemin, kun kaikki menestysvuodet ovat tulleet samankaltaisella treeniohjelmalla. Muun muassa tälle kaudelle palasi vanhaan systeemiin, olikohan viime kausi kun panostus oli luistelussa ja myös tehoharjoittelussa.

Frida Karlsson on ehkä taas esimerkki siitä, kun itselle sopivaa treenin/ravinnon/levon tasapainoa ei ole löytynyt. Potentiaalia on aivan hurjasti haastaa kenet tahansa todella usealla eri matkalla, mutta taso heittelee ja väliin tulee totaalisia romahduksia kuten nyt Olympialaisissa. Nyt on tainnut useassa kisassa olla maalissa taju kankaalla puolikuolleena. Olikohan Fridan kohdalla jossain vaiheessa puhe myös liian vähäisestä ravinnosta, en ihmettelisi yhtään kun katsoo ruumiinrakennetta. Mutta eiköhän tuo jossain vaiheessa löydä itselleen toimivammat tavat harjoitteluun, jolloin tulee olemaan vaikea voitettava.

Tosi hyviä huomioita sinulta. Iivo on tosiaan vähentänyt harjoitusmääriään parin vuoden takaisesta: Iivo Niskanen lyö tiskiin yhden Suomen historian kovimmista harjoitustuloksista: ”Pystyn nauramatta sanomaan”. Nyt siis harjoitteli runsaat 900 tuntia.
Oikea balanssi tuntuu hänellä löytyneen. Kestävyysurheilussa, kuten mainitset, ei tärkeää välttämättä olekaan se, millä keinoin harjoitellaan. Ääriesimerkkinä on tästä Ruotsin Nils van der Poel, joka ei käytännössä juuri lainkaan tee luisteluharjoitteita, vaan keskittyy lajia tukeviin harjoitteisiin.

Harjoittelumääristä puhuminen saattaa tavoitteellisilla urheilijoilla luoda tietynlaisen machokulttuurin, jossa tavoitellaan määriä ja tehoja ja unohdetaan kehon huolto. Harrinkin puheet ovat jo sellaisia, että harjoittelu vaikuttaa olleen hänelle kuin huumetta. Piti, valmentajan ollessa yhtä kahjo, tehdä pari 10 km lenkkiä ennen kilpailuja: tällaisen hyöty ei enää sitten palvelut ainakaan menestymistä. Maajoukkueessammekin taitaa olla useita urheilijoita, joilla harjoittelu on jonakin vuonna mennyt ylitse. Tällaisen korjaamiseen tarvitaan valmentajaa.

Varmaan Fridakin löytää keinot olla maailman paras, helpottaa tietysti, kun Johaug ei kai enää pitkään ole edessä vetämässä uskomatonta vauhtiaan. Voi hiihtää taktisestikin järkevämmin. Ensi olympialaisista voi tulla jo Fridan kisat, sillä Johaug on silloin jo 37-vuotias. Björgen lopetti saman ikäisenä, mutta oli tosin maailman huipulla silloin. Saa nähdä.

 

[Backis]

Tosi hyviä huomioita sinulta. Iivo on tosiaan vähentänyt harjoitusmääriään parin vuoden takaisesta: Iivo Niskanen lyö tiskiin yhden Suomen historian kovimmista harjoitustuloksista: ”Pystyn nauramatta sanomaan”. Nyt siis harjoitteli runsaat 900 tuntia.
Oikea balanssi tuntuu hänellä löytyneen. Kestävyysurheilussa, kuten mainitset, ei tärkeää välttämättä olekaan se, millä keinoin harjoitellaan. Ääriesimerkkinä on tästä Ruotsin Nils van der Poel, joka ei käytännössä juuri lainkaan tee luisteluharjoitteita, vaan keskittyy lajia tukeviin harjoitteisiin.

Harjoittelumääristä puhuminen saattaa tavoitteellisilla urheilijoilla luoda tietynlaisen machokulttuurin, jossa tavoitellaan määriä ja tehoja ja unohdetaan kehon huolto. Harrinkin puheet ovat jo sellaisia, että harjoittelu vaikuttaa olleen hänelle kuin huumetta. Piti, valmentajan ollessa yhtä kahjo, tehdä pari 10 km lenkkiä ennen kilpailuja: tällaisen hyöty ei enää sitten palvelut ainakaan menestymistä. Maajoukkueessammekin taitaa olla useita urheilijoita, joilla harjoittelu on jonakin vuonna mennyt ylitse. Tällaisen korjaamiseen tarvitaan valmentajaa.

Varmaan Fridakin löytää keinot olla maailman paras, helpottaa tietysti, kun Johaug ei kai enää pitkään ole edessä vetämässä uskomatonta vauhtiaan. Voi hiihtää taktisestikin järkevämmin. Ensi olympialaisista voi tulla jo Fridan kisat, sillä Johaug on silloin jo 37-vuotias. Björgen lopetti saman ikäisenä, mutta oli tosin maailman huipulla silloin. Saa nähdä.

Juuri näin ja varmaan monesti tehdään ja keskitytään monesti turhan paljon määrään, kun pitäisi panostaa harjoitusten laatuun.

Psyykkinen puolikin varmaan vaikuttaa asiaan. Klaebo mainitsi muistaakseni vasta että on helppoa kun on toimiva harjoittelurutiini ja menestystä tulee niin voi muun ajan ottaa rennosti eikä tarvitse stressata treenaako tarpeeksi ja oikein. Voi vain luottaa että nykyinen treeni puree ja homma pelittää. Sama tuntuu olevan Iivolla.

Sitten taas on urheilijoita, jotka eivät kerkeä uransa aikana löytämään optimaalista treeniohjelmaa itselleen. En muista tarkalleen miten asia meni, mutta Malvalehto mainitsi kirjassaan että häneltä meni pilalle huippuvuosia kun treenattiin liikaa. Muistaakseni erityisesti maju-leireillä oli todella kova kuormitus, kun hän olisi tarvinnut enemmän lepoa.

 

[IceWalker]

Olympialaiset ohitse, mutta hiihtokausi ei tähän lopu. Jo huomenna alkavat nuorten MM-kisat Norjassa:

Hiihto

Hiihto (Maastohiihto) - Etusuora.com: katso uusimmat hiihto-uutiset, -tulokset tänään ja kaikki muu aiheesta maastohiihto & murtomaahiihto.

etusuora.com

Ensi viikonloppuna vuorossa Lahti ja Salpausselkä. Ja siellä hiihdetään distanssin pertsaa. Odotettu Suomen Cup jatkuu kuukauden päästä. Ja kun lumista on enää vain muisto etelässä, Rovaniemelle kokoontuu Suomen hiihtokerma ratkomaan Suomen mestaruuksia.

Kauden päättää tavallaan se, kun jälleen saadaan lukea kuka on sisällä, kuka ulkona eli julkaistaan maajoukkueryhmät kaudelle 2022-23. Tämä pistää kärjen takana olevia hiihtäjiä yrittämään vielä näin olympialaisten jälkeenkin. A-maajoukkueeseen ei varmaan suuria muutoksia tule: ensi vuoden MM-kisat kiinnostanevat vielä kaikkia.

Toki tässä Kristan, joka melko selväsanaisesti on vihjaissut perhe-elämän idyllistä, kohdalla voisi ajatella jopa marjaliisojen tekemistä. Siis ensin vauvalomalle, sitten takaisin huipulle. Tuotanto pitäisi aloittaa heti, koska olympiadikin on lyhyt aika. Mutta ajatusleikkinä se, että kausi 2022-23 olisi vauvalomaa, välikaudella harjoiteltaisiin taas totutusti ja niin olisi hän valmis taistoon vuoden 2025 MM-kisoihin. Porkkanana sekin, että Therese ei enää olisi Henkilökohtaisen Kultamitalin tiellä. Toivottavasti.

 

[Potku]

Jo huomenna alkavat nuorten MM-kisat Norjassa:
Ensi viikonloppuna vuorossa Lahti ja Salpausselkä.

Ja jo torstaina ennen Salpausselkää Helsingissä on kutsukilpailu sprinttinä, jos sen kisaksi saa laskea. Tosin, laskin jo.

Nettisivujensa mukaan Helsingin kisassa on mukana muutamia sekä kansallisia että kansainvälisiä huippuja, jotka ottavat normaaliin kaavaan karsinnan, erähiihdot, välierät ja finaalin. Näiden välissä sitten jotain musiikki- ja seremoniapuolen ohjelmaa. Lippuja näyttää menneen kaupaksi jo kohtalaisesti, saa nähdä millaisen tunnelman tuonne yleisö saa.

Ilmeisesti kisaamassa mukana myös jotain Masked hahmoja, joiden henkilöllisyys paljastuu vasta maalissa. Mutta kai heidänkin on oltava jotain hiihtoa osaavia, koska melkoinen vitsi olisi, jos maalissa odotettaisiin toista minuuttia, että maskin kanssa maaliin tulisi joku Jethro Rostedt.

 

[Huppu]

Ilmeisesti kisaamassa mukana myös jotain Masked hahmoja, joiden henkilöllisyys paljastuu vasta maalissa. Mutta kai heidänkin on oltava jotain hiihtoa osaavia, koska melkoinen vitsi olisi, jos maalissa odotettaisiin toista minuuttia, että maskin kanssa maaliin tulisi joku Jethro Rostedt.

Toisaalta kyl mä tavallaan tänkin haluisin nähdä. Jethro maskin takaa haastamassa Kläboa, ainakaan mitään älyttömämpää on kenenkään vaikea keksiä.

 

[Rektor]

Nuorten MM-kisoissa huomenna viivalla mm. Ståhlberg. Ylellä kisojen oikeudet, mutta ei ainakaan ohjelmatiedoissa näy, että olisi Areenassakaan tarjolla. Onko muilla tietoa, näkyykö missä?

Lätkässähän ei vastaavaa ongelmaa tulisi vaan nuorten kisat on prime-tuote. Varmasti laji (lätkä) ihan omasta ansiostaan on esillä, mutta jotain voisi veroraharadiokin panostaa myös hiihtojunnuihin. Mukavasti vetävät hiihtolähetykset yleensä katsojia ja onhan laji nyt myös trendikäs, ihme kyllä.

 

[Majoneesi]

Nuorten MM-kisoissa huomenna viivalla mm. Ståhlberg. Ylellä kisojen oikeudet, mutta ei ainakaan ohjelmatiedoissa näy, että olisi Areenassakaan tarjolla. Onko muilla tietoa, näkyykö missä?

Kovasti tosiaan kisojen sivuilla luvataan, että näkyisi Ylellä, mutta Areenassa lähinnä eduskunnan täysistuntoja vain tiedossa.

Tuotanto ilmeisesti saa pelit ja meisselit pystyyn vasta torstaiksi ”The competition schedule has been set by FIS and the Norwegian Ski Federation and in cooperation wtih NRK and EBU, the TV production ensured. The competitions from Thursday to Sunday will be produced by NRK and shown on NRK 1.”

Jos ei Yle jaksa ja viitsi, hc-faneille vaihtoehtona JWSC & U23 WSC hintaan 24,90€. Tuo varmasti ilman Roposta!

 

[Sambody]

Lahdessa hiihdetään siis viikonloppuna maailmancupia. Ohjelmassa vapaan sprinttiä lauantaina ja meidän ikioma kansallismatka 15 kilometriä perinteisemmällä hiihtotyylillä sunnuntaina.

Sprintissä Suomea edustaa

Miehissä: Juuso Haarala, Miro Karppanen, Lauri Lepistö, Lauri Mannila, Joni Mäki, Lauri Vuorinen, Niko Husu, Verneri Poikonen, Elmeri Toivanen, Juuso Tossavainen, Eero Iso-Tryykäri ja Tino Stenman

Naisissa: Anni Alakoski, Julia Häger, Jasmi Joensuu, Katri Lylynperä, Maaret Pajunoja, Krista Pärmäkoski, Roosa Juuska, Vilma Jylhä, Emmi Lämsä, Johanna Ukkola, Rebecca Ehrnrooth ja Tiia Olkkonen.

Normaalimatkoille lähtee tähän tietoon

Miehissä: Ville Ahonen, Ristomatti Hakola, Perttu Hyvärinen, Lauri Lepistö, Joni Mäki, Iivo Niskanen, Miro Karppanen, Juuso Mäkelä, Markus Vuorela, Lauri Vuorinen, Niko Anttola ja Alexander Ståhlberg

Naisissa: Jasmi Joensuu, Anne Kyllönen, Johanna Matintalo, Kerttu Niskanen, Vilma Nissinen, Krista Pärmäkoski, Anni Kainulainen, Katri Lylynperä, Emmi Lämsä, Eveliina Piippo, Tiia Olkkonen ja Amanda Saari

Lihavoidut urheilijat myös ilmoitettu tänään starttaaviin nuorten mm-kilpailuihin. Noiden nuorten kisojen johdosta uskoisin Lahdesta puuttuvan viivalta ainakin Niilo Moilasen, Emil Liekarin, Jasmin Kähärän, Josefiina Böökin ja Arsi Ruuskasen.

Nuorten kilpailuissa Anttola ja Ståhlberg hiihtävät u20 sarjassa jonka ohjelmassa on tänään tiistaina 30km vapaan yhteislähtö, keskiviikkona viesti, perjantaina 10km pertsaa väliaikalähtönä ja sunnuntaina vapaan sprintti. Kuvittelisin 10km pertsan olevan kummankin päämatka noissa kisoissa joten tulevat ilmeisesti tuon startin jälkeen vielä Lahteen hiihtämään. Aika paljon tulee nuorille miehille kilpailukilometrejä tällä viikolla. Oma pieni Tour de Ski, joten odotukset ei häävit enää sunnuntaina jaksamiselle ole.

Yllättävin poisjäänti on muniaan ilmeisesti vieläkin sulatteleva Remi Lindholm.

Lähtökohtaisesti sprintissä ikävä kyllä niin sanotusti kilvanhiihtämään lähtevät lähinnä Lylynperä, Joensuu, Mäki ja Vuorinen. Muille on jo erävaiheeseen pääsy hyvä saavutus.

Kansallismatkalla vihdoin spekuloijat saa potentiaalisesti lisää kierroksia koneeseen aiheesta "olisiko sittenkin Joensuun pitänyt hiihtää viestissä". Vakavammin naisissa voi kaiken mennessä niin sanotusti putkeen jopa 3-4 hiihtää kympin joukkoon. Kaksi nyt pitäisi sinne keretä ainakin.

Miehissä Iivo on varmaan vieläkin suosikkinumero 1 voittamaan koko otatuksen. Hyväriseltä toivotaan että olympialaisten hyvä vire jatkuu nyt ja miksei keväthangillekin. Olympialaisten vireessä olisi tunkemassa suksen kärkiään top10 sakkiin, mutta luultavasti top20 sijoitus on todennäköisempi. Sitten tuleekin arpakortit Hakola, Mäki, Vuorela ja Ståhlberg joille ei ole oikein mitään odotuksia, mutta toiveissa olisi enemmän onnistumisia kuin epäonnistumisia.

 

[L. Paraske]

Tuolla alle 20-vuotiaiden mm-kisoissa naisten 15 km vapaalla menossa. Kaksi mukana olevaa suomalaista sijoilla 38. ja 39. 8 kilometrin kohdalla n. puolitoista minuuttia kärkeä jäljessä. Tuo riittänee jo kertomaan riittävästi missä mennään suomalaisittain.

 

[TAM]

Tuolla alle 20-vuotiaiden mm-kisoissa naisten 15 km vapaalla menossa. Kaksi mukana olevaa suomalaista sijoilla 38. ja 39. 8 kilometrin kohdalla n. puolitoista minuuttia kärkeä jäljessä. Tuo riittänee jo kertomaan riittävästi missä mennään suomalaisittain.

Heistä Leppälä on syntynyt 2005 ja Kukonlehto 2003. Eli Leppälä voi olla samassa sarjassa mukana vielä kolme vuotta ja Kukonlehto vielä ensi vuonna.
Eikä nyt ainakaan tuon ikäisiä urheilijoita sitten aleta syyttelemään heikosta menestyksestä, eihän. Se on toinen kysymys että missä ovat 20-vuotiaat? Ovatko jo 23-sarjoissa? Ja jos ovat, niin miksi.

EDIT: Leppälä maalissa 37. ja Kukonlehto 43:s. Erot kärkeen molemmin puolin neljää minuuttia. Lähtiköhän tuo Tossavainen lainkaan? On merkattu DNF, muttei ensimmäisestäkään väliaikapaikasta aikaa... ja sillä listalla ei edes DNF.

 

[L. Paraske]

EI kai tässä nyt itse hiihtäjiä olla syyttämässä tietenkään, tekevät varmasti parhaansa. Enkä tiennyt että noin nuoret hiihtäjät ovat kyseessä. Kukonlehdon muistan olleen jo viime vuonna Vuokatin kisoissa mukana. Muuten viimevuotinen Suomen naisjoukkue näyttää tulleen yli-ikäisiksi ja osa on mukana nyt alle 23-vuotiaiden sarjassa. Eli aikamoinen tyhjiö siellä on, mikä ei tietenkään ole kovin positiivinen juttu. Miesten puolella tilanne on varmasti aika paljon parempi, kun mukana on Ståhlbergin ja Anttolan tasoisia lahjakkuuksia.

Saksaan, Ruotsiin ja Norjaan menivät mitalit tuossa naisten kisassa. Suomalaisten loppusijoitukset 37. (Leppälä) ja 43. (Kukonlehto) n. 4 minuuttia kärjestä. Suomalaisista mukana oli myös Tossavainen, mutta keskeytti jo alkumatkasta.

 

[Hagi]

Saksaan, Ruotsiin ja Norjaan menivät mitalit tuossa naisten kisassa. Suomalaisten loppusijoitukset 37. (Leppälä) ja 43. (Kukonlehto) n. 4 minuuttia kärjestä. Suomalaisista mukana oli myös Tossavainen, mutta keskeytti jo alkumatkasta.

Ainakin näkivät tason. Tuo 4 minuuttia on aivan valtava ero 15 km hiihdossa, saavat vielä lenkkiä tehdä, jotta kärkivauhti lähestyy.

 

[Surukuku]

...
Saksaan, Ruotsiin ja Norjaan menivät mitalit tuossa naisten kisassa. Suomalaisten loppusijoitukset 37. (Leppälä) ja 43. (Kukonlehto) n. 4 minuuttia kärjestä. Suomalaisista mukana oli myös Tossavainen, mutta keskeytti jo alkumatkasta.

Kovat (maat) on kovia! Kymppisakkiin pääsi vain yksi usalainen ja saksalainen, joka tosin voitti, muuten porukka oli Norjasta, Ruotsista ja ryss... Venäjältä.

 

[TAM]

EI kai tässä nyt itse hiihtäjiä olla syyttämässä tietenkään, tekevät varmasti parhaansa. Enkä tiennyt että noin nuoret hiihtäjät ovat kyseessä. Kukonlehdon muistan olleen jo viime vuonna Vuokatin kisoissa mukana. Muuten viimevuotinen Suomen naisjoukkue näyttää tulleen yli-ikäisiksi ja osa on mukana nyt alle 23-vuotiaiden sarjassa. Eli aikamoinen tyhjiö siellä on, mikä ei tietenkään ole kovin positiivinen juttu. Miesten puolella tilanne on varmasti aika paljon parempi, kun mukana on Ståhlbergin ja Anttolan tasoisia lahjakkuuksia.

Saksaan, Ruotsiin ja Norjaan menivät mitalit tuossa naisten kisassa. Suomalaisten loppusijoitukset 37. (Leppälä) ja 43. (Kukonlehto) n. 4 minuuttia kärjestä. Suomalaisista mukana oli myös Tossavainen, mutta keskeytti jo alkumatkasta.

Joo, katselin että on kisoihin valittu ainakin Tuuli Raunio joka on syntynyt 2002. Sitten kolme 2003 syntynyttä ja yksi 2005 syntynyt. Siis 20-vuotiaisiin naisiin. Että on sentään joku 20-vuotiaskin joukkueessa.

 

[L. Paraske]

Miesten kolmenkympin kisa on puolivälissään. Suomalaisista Niko Anttola on kärkiryhmässä mukana, mutta Veeti Pyykkö ja valitettavasti myös Alexander Ståhlberg ovat hieman joutuneet antamaan periksi ja tulevat kahdenkymmenen sijan paikkeilla n. 20 sekuntia kärjestä.

 

[Rektor]

Anttola pysyy nuorten miesten kärkiporukassa puolimatkan krouvissa, mutta Tjalle on valitettavasti Roposen sanoin köysissä ja pudonnut. Vaikea kausi ja erittäin toivottavaa, että noususuunta vielä löytyy. Potentiaalia on, mutta tämähän on varsin tuttua suomalaisessa maastohiihdossa viimekin vuosina.

Rocin neloisvoitolta haiskahtaa. Siellä on pullat paremmassa uunissa.

 

[L. Paraske]

Joo...venäläisille neloisvoitto tuossa miesten kisassa. Seurannan perusteella tuli mieleen Stuttgartin yleisurheilun mm-kisat 90-luvulla ja kiinalaiset naisjuoksijat, jotka lähtivät valmentajan kädenheilautuksesta omille teilleen eikä muilla ollut mitään saumaa. Varsinkin mitalikolmikko repi eroa viimeisellä kympillä ihan huolella kaikkiin muihin.

Anttola lopputuloksissa 8. Hän on ainakin aiemmin ollut parempi perinteisellä, joten sanoisin että todella hyvä hiihto Nikolta. Ståhlberg napsi muutamia selkiä loppupuolella ja nousi sijalle 13. Se nyt on tietysti lähtökohtiin nähden pettymys, koska vapaalla pystyi viime talvena jo ali-ikäisenä mitaliin.

edit. Pyykkö lopputuloksissa 19.

 

[Sambody]

Voi tulla aika laihat nuorten kisat tänä vuonna. Ståhlbergilla ollut haasteita koko kauden. Moilanen oli hyvässä iskussa alku kaudesta, mutta taisi tuo maailmancup rupeama vähän lisätä rasitusta turhan paljon nuorella miehellä. Viime aikoina ei ole tulokset puhuneet puolestaan. Tosin nuorissa voi pärjätä vaikkei Niilolla mono ihan herkimmällä syönnillä olisikaan.

Kähärä sentään näytti vielä Kiinassa ihan hyvää kuntoa, joten lienee ennakkosuosikkeja sprintissä.

 

[Rektor]

Kolme kaveria 20:n joukossa sinällään ok, kuten nuo lopussa napsitut sijat (pl. Anttola), mutta järkyttävästi vetivät kyllä viimeisellä kympillä tosiaan eroa nuo naapurin pojat. Toivottavasti suomipoika jaksaa huomenna viestissä ja perjantaina pertsalla lyödä vielä tiukempaa kiilaa. Viesti voi olla aina viesti, mutta huomenna vaatii jo jonkinlaista miraakkelia kivuta korkeimmalle. Pomminvarma ykkössuosikki löytyy.

U23 Sprintissä mitali(t) olisi kova juttu. Josko Jaska jaksaisi.