Maastohiihtokausi 2014–2015

[Ahar]

Ahti Toivanen väittää harjoittelevansa fysiikkaa yli 700 tuntia vuodessa. Jos Ahti siihen kykenee, niin kykenee Kaisakin.

Yleensä miehet harjoittelevat enemmän kuin naiset, ja jos Toivanen harjoittelee 700 tuntia, niin täytyy ihmetellä, ettei tuon kovempaa kulje, vaikka tuo määrä ei miehille vielä kova olekaan. Onkohan siinä poikaparan ammunnat mukana, kun ei tunnu oikein osuvankaan?

 

[Mängimies]

Vapaan kisoissa on kovempi taso kuin perinteisillä matkoilla ja mitalin saaminen on paljon vaikeampaa. Henk koht. mitaliin on kyennyt vain sprintissä Muranen ja tämä Kati Venäläinen joka edelleen hiihtelee sm-hiihdoissa jaa jää Roposelle minuuttitolkulla, jolloin taso oli lajin alkuvaiheessa surkea ja kerran Matikainen siis vapaalla naisista.

Riitta-Liisa Roponen on hyvin poikkeuksellinen urheilija. Täysin vastakohta, mitä yleensä Suomessa nähdään. Roponen on hyvin erikoistunut hiihtäjä ja tästä syystä potentiaalisia mitalimatkoja hänellä on ollut kovin vähän, käytännössä vapaan 10km ja 30kmt. Äkkiä laskettuna hänellä näitä mahdollisuuksia on ollut urallaan vain 8 tai 10. Kaisa Mäkäräisellä on kahdessa vuodessa ollut samanlaiset mahdollisuudet.

Samasta syystä hän ei ole mc:ssa parhaimmillaan. Tosin hän on ollut parhaimmillaan mc:ssa 5. ja myös 7. Ihan hyviä sijoituksia.

Mc:ssa pärjää sellaiset tasapaksut sarjajyrät tyyliin Sundby siis sellainen tyypillinen suomalaisella sisulla koulittu monipuolinen uurastaja. Esim. perinteisellä Roponen on huono ja sprintissäkään hän ei vahvimmillaan ole ja näitä kisoja mc:ssa riittää, mutta vapaan tekniikka, motoristiset kyvyt, rytmitaju ja myös kyky hiihtää uskomattoman korkealla sykkeellä on parasta, mitä minä olen ikinä nähnyt kenelläkään hiihtäjällä miehet mukaan lukien. En tunne Roposta niin hyvin, mutta jotenkin tuntuu, että hän on myös jonkinlainen taitelija- ja mielialaluonne. Hän pystyy tekemään asioita, mistä muut kykenee vain uneksimaan, mutta sitten jos kaikki palaset eivät ole kohdallaan, häntä ei huvita taistella ja hän vihaa perinteistä hiihtotyyliä.

Nostan hattua tuolle sinnikkyydellesi puolustaa Roposta. Sinulla on paljon hyviä argumentteja ja monesta olen ihan samaa mieltä kanssasi. Lisäksi jo lähtökohtaisesti on mielestäni erinomaista, että nämä ns. kansan silmissä hieman vähemmälle huomiolle jääneet urheilijamme saavat huomiota tällaisen hieman keinotekoisenkin vastakkainasettelun kautta.

Muutamaan kohtaan lainatussa viestissä pitää silti palata. Ensinnäkin mihin unohdit vaikkapa Myllylän henkilökohtaiset mitalit kun mainitsit nyt vain Murasen ja Venäläisen? Ja toisaalta, mitä tekemistä Kati Venäläisen nykykunnolla on tuon asian kanssa. Hänellä on silti enemmän henkilökohtaisia arvokisamitaleja kuin Roposella. Ja toisaalta, miten on mahdollista että vapaan tyylin valtias Roponen ei ole sprinteissä pärjännyt edes lajin alkuaikoina, jolloin taso oli surkea? Ja muuten, eikös Matikaisella ole kaksi arvokisamitalia vapaalta.

Maailmancupin kokonaiskilpailua noin yksipuolinen hiihtäjä ei tietenkään voi voittaa, mutta onhan niitä osakilpailuja vapaallakin kaudessa useampia ja Roposen uran aikana ollut useita kymmeniä. Kuitenkin vain yksi voitto. Ja vielä tuohon yksipuolisuuteen (tai erikoistumiseen kuten asian ilmaiset) liittyen, niin eihän se ole esimerkiksi Mäkäräiseltä mitenkään pois, että hän taitaa lajinsa kaikki matkat eikä ole erikoistunut toisin kuin Roponen. Mäkäräisellä on enemmän mahdollisuuksia voittaa paitsi sen vuoksi, että arvokisoja on tiheämmin niin myös siksi, koska hän on monipuolinen lajissaan toisin kuin RLR.

Ja vielä tuohon viimeiseen kappaleeseen. Jopa sinä Roposen selvästi paremmin tuntevana olet huomannut, että hän on mielialaluonne ja taso heittelee rajustikin jos kaikki palaset eivät ole kohdallaan. Miten sitten kuitenkin laittaisit juuri hänet tosipaikan tullen viemään aputarvikkeita sodassa avaruusolioita vastaan? Minusta tuossa piilee iso riski koko ihmiskuntaa ajatellen jos vaikka Roposelle sattuisikin se huono päivä tai ei oikein kiinnostaisi. Itse laittaisin noin kriittiseen tehtävään jonkun varmemman kortin.

 

[TomiP]

Minkälainen on Roposen hapenottokyky tai Mäkäräisen? Tuollaiset terävin veitsi heittelyt alkavat sitten olla jo melko naurettavia.

En tiedä Ritun hapenottokyvystä Kaisaan verrattuna, mutta hiihtojoukkueessa Ritun hapenottokyky ei ole ollut parhaita. Käyttäytyminen haastatteluissa kertoo jotakin älynlahjoista. Toki voi tietenkin mennä hermostumisen piikkiin.

 

[Ahar]

En tiedä Ritun hapenottokyvystä Kaisaan verrattuna, mutta hiihtojoukkueessa Ritun hapenottokyky ei ole ollut parhaita. Käyttäytyminen haastatteluissa kertoo jotakin älynlahjoista. Toki voi tietenkin mennä hermostumisen piikkiin.

Eli et tiedä heidän hapenottokykyjään? Vaikeapa tuosta on sitten enenpää tältä pohjalta keskustella. Minäkin olen yrittänyt noita hapenottokyky -lukemia silloin tällöin kaivella, mutta eipä niitä mistään selviä. Olisi mukava verrata 80-90 -luvun taitteeseen, jonka aikaisista mooleista olen suhteellisen hyvin perillä, mutta eipä noista löydy kuin epämääräisiä heittoja keskustelupalstoilla. Ja asianosaiset eivät niistä varmasti ulkopuolisille kerro.

 

[erku]

Tuohon et varmasti usko itsekään. Jos lonkalta heittäisin, että Mäkäräinen harjoittelee tällä hetkellä n. 300-400 tuntia vuodessa ammuntaa niin ei siinä sen jälkeen mitenkään aika riitä 7-800 tunnin fyysiseen harjoitteluun, mikäli tosissaan haluaa treeneihin panostaa. Onhan se ampuminen tietenkin helppoa kun ei tarvitse kuin liipasinta painaa, mutta keskitypä jokaiseen laukaukseen huolella, niin asia muuttuukin erilaiseksi.

http://www.kestavyysurheilu.fi/muut...stys-tuonut-itseluottamusta-kaisan-tekemisiin

"Jarmo Punkkinen laskeskelee, että viime vuosina Mäkäräisen harjoitusmäärät ovat olleet noin 700–750 tunnin luokkaa".

" Nämä ovat siis pelkästään fyysisen puolen harjoitustunteja. Tähän kun lisätään vielä pitkälti toistakymmentä tuhatta laukausta, niin reilusti yli tuhannen tunnin mennään kokonaisharjoittelumäärissä".

Eli kyllä se nyt taidat olla sinä tässä ihan kassalla.

 

[Beltran]

Maailmancupin kokonaiskilpailua noin yksipuolinen hiihtäjä ei tietenkään voi voittaa, mutta onhan niitä osakilpailuja vapaallakin kaudessa useampia ja Roposen uran aikana ollut useita kymmeniä. Kuitenkin vain yksi voitto. Ja vielä tuohon yksipuolisuuteen (tai erikoistumiseen kuten asian ilmaiset) liittyen, niin eihän se ole esimerkiksi Mäkäräiseltä mitenkään pois, että hän taitaa lajinsa kaikki matkat eikä ole erikoistunut toisin kuin Roponen. Mäkäräisellä on enemmän mahdollisuuksia voittaa paitsi sen vuoksi, että arvokisoja on tiheämmin niin myös siksi, koska hän on monipuolinen lajissaan toisin kuin RLR.

Siinä olen kanssasi samaa mieltä että Mäkäräinen on urheilijana parempi kuin Roponen (mutta on mielestäni parempi myös kuin kukaan maajoukkueemme naishiihtäjä) mutta tuo "monipuolisuus" perustelusi on mielestäni epäonnistunut. Ei ampumahiihdon kisamatkat poikkea toisistaan niin paljon kuin maastohiihdossa että voitaisiin vertailla lajien urheilijoita lajien välillä erikoistumis-perusteella.

 

[Ahar]

http://www.kestavyysurheilu.fi/muut...stys-tuonut-itseluottamusta-kaisan-tekemisiin

"Jarmo Punkkinen laskeskelee, että viime vuosina Mäkäräisen harjoitusmäärät ovat olleet noin 700–750 tunnin luokkaa".

" Nämä ovat siis pelkästään fyysisen puolen harjoitustunteja. Tähän kun lisätään vielä pitkälti toistakymmentä tuhatta laukausta, niin reilusti yli tuhannen tunnin mennään kokonaisharjoittelumäärissä".

Eli kyllä se nyt taidat olla sinä tässä ihan kassalla.

En välttämättä, vaikka Mäkäräisen määrissä huti tulikin, sillä mieshuiput harjoittelevat 1100-1200 tuntia ja naistenkin huiput varmuudella 8-900 tuntia, joten kyllä tuossa Mäkäräisellä prosentuaalisesti lisättävää olisi vaikka kuinka, jos sileälle vaihtaa. Epäilen jopa Björgenin ja kumppaneiden harjoittelevan hyvinkin lähelle mieshuippujen määriä. Toivasen 700 tuntia on pelleilyä. Mites muuten ne huonot hapenotot?

 

[Mängimies]

Siinä olen kanssasi samaa mieltä että Mäkäräinen on urheilijana parempi kuin Roponen (mutta on mielestäni parempi myös kuin kukaan maajoukkueemme naishiihtäjä) mutta tuo "monipuolisuus" perustelusi on mielestäni epäonnistunut. Ei ampumahiihdon kisamatkat poikkea toisistaan niin paljon kuin maastohiihdossa että voitaisiin vertailla lajien urheilijoita lajien välillä erikoistumis-perusteella.

Kyllä ja ei. Tietenkään vaihtelevuus ei ole ah:ssa lähelläkään maastohiihdon luokkaa, mutta onhan silti pikamatkan ja normaalimatkan luonne ihan erilainen ja suosii erityyppisiä urheilijoita. Mutta myönnän, että perustelu ei ollut onnistunut.

 

[Mängimies]

En välttämättä, vaikka Mäkäräisen määrissä huti tulikin, sillä mieshuiput harjoittelevat 1100-1200 tuntia ja naistenkin huiput varmuudella 8-900 tuntia, joten kyllä tuossa Mäkäräisellä prosentuaalisesti lisättävää olisi vaikka kuinka, jos sileälle vaihtaa. Epäilen jopa Björgenin ja kumppaneiden harjoittelevan hyvinkin lähelle mieshuippujen määriä. Toivasen 700 tuntia on pelleilyä. Mites muuten ne huonot hapenotot?

Maastohiihdon puolelta tulee heti mieleen esimerkiksi Martin Jonsrud Sunbdy, joka kertoi nostaneensa täksi kaudeksi harjoittelumääriään peräti 15 prosenttia aiemmasta ja harjoittelevansa nyt 1100 tuntia vuodessa. Ruotsin Calle Halfvarsson puolestaan kertoo harjoitelevansa 750-800 tuntia ja hänkin on nostanut harjoitusmääriään aiemmista kausista. Ja ymmärsin rivien välistä Halfvarssonin puheista, että Sundbyn harjoitusmäärät ovat liioiteltuja eikä mies todellisuudessa noin paljoa treenaa. On jopa esitetty, että todellisuudessa tuskin kukaan treenaa yli 800 tuntia vuodessa. Sitä taustaa vasten Mäkäräisen 700-750 tuntia hiihtoa plus vielä ampumaharjoittelu päälle kuulostaa varsin kovalta jopa maailman huipulla oleviin miesmaastohiihtäjiin verrattaessa.

 

[Japi]

Maastohiihdon puolelta tulee heti mieleen esimerkiksi Martin Jonsrud Sunbdy, joka kertoi nostaneensa täksi kaudeksi harjoittelumääriään peräti 15 prosenttia aiemmasta ja harjoittelevansa nyt 1100 tuntia vuodessa. Ruotsin Calle Halfvarsson puolestaan kertoo harjoitelevansa 750-800 tuntia ja hänkin on nostanut harjoitusmääriään aiemmista kausista. Ja ymmärsin rivien välistä Halfvarssonin puheista, että Sundbyn harjoitusmäärät ovat liioiteltuja eikä mies todellisuudessa noin paljoa treenaa. On jopa esitetty, että todellisuudessa tuskin kukaan treenaa yli 800 tuntia vuodessa. Sitä taustaa vasten Mäkäräisen 700-750 tuntia hiihtoa plus vielä ampumaharjoittelu päälle kuulostaa varsin kovalta jopa maailman huipulla oleviin miesmaastohiihtäjiin verrattaessa.

Sami Jauhojärvi ainakin uskoo Martin Jonsrud Sundbyn lukuihin ja toteaa Urheilusanomissa 7/2015 sivulla 27 seuraavaa: "Treenasin toukokuusta syyskuuhun 2009 580 tuntia eli olin 30 tuntia Martinin tahtia edellä. Saa kokeilla". Sen jälkeen iskivät ylikunnosta johtuneet sairastelut. Ei ainakaan minulla ole syytä epäillä Jauhojärven lukuja.

 

[TomiP]

Norjalaisnaishuiput harjoittelevat korkeintaan 700-800 tuntia vuodessa. Ja tuossakin on laskettu jo palauttavia harjoitteita.
En usko Sundbyn harjoittelumääriin. Mukana noissa luvuissa täytyy olla jo huoltavaa harjoittelua. Normaalisti tuntimääriin huoltavaa harjoittelua ei lasketa.

 

[Mängimies]

Sami Jauhojärvi ainakin uskoo Martin Jonsrud Sundbyn lukuihin ja toteaa Urheilusanomissa 7/2015 sivulla 27 seuraavaa: "Treenasin toukokuusta syyskuuhun 2009 580 tuntia eli olin 30 tuntia Martinin tahtia edellä. Saa kokeilla". Sen jälkeen iskivät ylikunnosta johtuneet sairastelut. Ei ainakaan minulla ole syytä epäillä Jauhojärven lukuja.

Samin jutuissa on aina Lapin lisää. Niin varmaan nytkin.

Ja toisaalta, on ihan eri asia treenata puolessa vuodessa 580 tuntia kuin vuodessa 1100 tuntia. Varsinkin kun tuo puolen vuoden jakso kohdistuu kilpailukauden ulkopuolelle.

 

[YesSmokingTeam]

Ja toisaalta, on ihan eri asia treenata puolessa vuodessa 580 tuntia kuin vuodessa 1100 tuntia. Varsinkin kun tuo puolen vuoden jakso kohdistuu kilpailukauden ulkopuolelle.

Puhumattakaan siitä miten eri asia on esim. Kaisa Mäkäräisen kohdalla treenata vajaan kymmenen minuutin ampumahiihtointervalleja varten kuin että tähtäisi maastohiihdossa yli puolen tunnin yhtäjaksoisiin huippusuorituksiin. Ei mun käsittääkseni juoksussakaan mailerit ja maratoonarit treenaa läheskään samalla tavalla, ja tuskin tulee kuuloonkaan, että absoluuttisen huippuvalmentaja Jarmo Punkkisen johdolla valmentauduttaisi samalla tavalla kyseisiin eri ominaisuuksia vaativiin huippu-urheilusuorituksiin.

 

[YesSmokingTeam]

Norjalaisnaishuiput harjoittelevat korkeintaan 700-800 tuntia vuodessa. Ja tuossakin on laskettu jo palauttavia harjoitteita.
En usko Sundbyn harjoittelumääriin. Mukana noissa luvuissa täytyy olla jo huoltavaa harjoittelua. Normaalisti tuntimääriin huoltavaa harjoittelua ei lasketa.

Ne harjoittelee enemmän määrää joilta ei löydy nopeusominaisuuksia nimeksikään ja onhan Sundby eräänlainen nykypäivän versio Harri Kirvesniemestä, joka menee kestävyysominaisuudet edellä, vailla luontaisia lihassoluston kautta periytyviä nopeusominaisuuksia.

 

[Mazaa]

Miksi täällä kirjoitellaan, että Roposen tasolla oleminen olisi jotenkin heikko suoritus? Tai, että Roponen on keskinkertaisuus? Roponen oli tällä kaudella (toki parin heikomman kauden jälkeen) maailman top 10 hujakoilla vapaalla hiihtotavalla. Ei Roposen tasolla oleminen ole huono juttu. Ei sillä tosin mitaleille ole asiaa kuin ehkä Falunin kympin kaltaisessa välinelotossa, mutta silti taso on kova.

Siksi, että Roposta ei ole hehkutettu toisin kuin esim. Kaisaa. Ja myös siksi, että Ritu ei ole koskaan ollut lähelläkään henkilökohtaista mitalia.

Repesin täysin. Perna sanoi työsopimuksensa irti.

Juuri edellinen viesti ennen vastaustasi oli Jatkoajan TOP-3 hehkutus aivan kenen tahansa suhteen, ja tällä kertaa se suuntautui juuri Roposeen. Kyseinen viesti on tuossa linkissä nähtävillä.

Jos pitäisi arvata, niin eräs nimimerkki on Roposen puoliso, mutta en lähde tällaisella keskustelupalstalla arvuuttelemaan mitään noin epämääräistä tietenkään.

Ihan uskomatonta.

Tähän keskusteluun voin palata vaikka kauden päätyttyä, mutta nyt tunnetta tuntuu olevan joillain hieman liikaa mukana.

 

[Mazaa]

Muutamaan kohtaan lainatussa viestissä pitää silti palata. Ensinnäkin mihin unohdit vaikkapa Myllylän henkilökohtaiset mitalit kun mainitsit nyt vain Murasen ja Venäläisen? Ja toisaalta, mitä tekemistä Kati Venäläisen nykykunnolla on tuon asian kanssa. Hänellä on silti enemmän henkilökohtaisia arvokisamitaleja kuin Roposella. Ja toisaalta, miten on mahdollista että vapaan tyylin valtias Roponen ei ole sprinteissä pärjännyt edes lajin alkuaikoina, jolloin taso oli surkea? Ja muuten, eikös Matikaisella ole kaksi arvokisamitalia vapaalta.

Tästä ketjusta voisi poimia erilaisia asiavirheitä vaikka kuinka paljon muunmuassa Matikaisen henkilökohtaisten mitalien huomiottajättäminen, sekä hyvin monta muuta. En ehkä juuri nyt lähde tuolle tielle, koska en näe siitä olevan suurta hyötyä juuri kenellekään.

Sami Jauhojärvi ainakin uskoo Martin Jonsrud Sundbyn lukuihin ja toteaa Urheilusanomissa 7/2015 sivulla 27 seuraavaa: "Treenasin toukokuusta syyskuuhun 2009 580 tuntia eli olin 30 tuntia Martinin tahtia edellä. Saa kokeilla". Sen jälkeen iskivät ylikunnosta johtuneet sairastelut. Ei ainakaan minulla ole syytä epäillä Jauhojärven lukuja.

Kovimmat treenaajat ovat vetäneet noin 700 tuntia kilpailukauden ulkopuolella, joten mielestäni ei ole mitään syytä epäillä Jauhojärven sanomista tässä asiassa. Joidenkin on pakko treenata aivan mielettömän paljon, jotta he voivat saavuttaa teoreettisen maksimitasonsa, joka ei välttämättä riitä edes maailmancupissa mitaleille. Ja osa näistä on ylikunnossa koko loppukauden tai sairastelee aivan liian paljon treenaamisesta johtuen.

 

[Ahar]

Norjalaisnaishuiput harjoittelevat korkeintaan 700-800 tuntia vuodessa. Ja tuossakin on laskettu jo palauttavia harjoitteita.
En usko Sundbyn harjoittelumääriin. Mukana noissa luvuissa täytyy olla jo huoltavaa harjoittelua. Normaalisti tuntimääriin huoltavaa harjoittelua ei lasketa.

Onko tämä tieto yhtä varmalla pohjalla, kuin tieto Roposen ja Mäkäräisen huonoista hapenottokyvyistä?

 

[TomiP]

Onko tämä tieto yhtä varmalla pohjalla, kuin tieto Roposen ja Mäkäräisen huonoista hapenottokyvyistä?

Mieshiihtäjillekin 800 tuntia on paljon.

 

[TomiP]

Huomautettakoon, jos doping on käytössä, niin harjoitusmääriä voi lisätä rajusti. Ylikunto-oireista pääsee sitten eroon sopivilla hormonipiikeillä. Toisin sanoen dopingista ei ole niin paljon hyötyä itse harjoitteluun kuin siitä palautumiseen. Luultavasti yksikään suomalaishiihtäjä ei kestäisi Myllylän Mikan harjoittelua ajautumatta vakavaan ylikuntoon. Hormoneista on se hyöty, että ylikunto ei ole pahana uhkana juuri koskaan. Puhtaan urheilijan on tasapainoiltava ylikunnon riskin kanssa.

 

[Barnes]

Laitetaan tämä nyt tähän ketjuun. Martin Fourcade on päättänyt osallistuvansa ensi kauden maastohiihtokisoihin saatuaan luvan Ranskan ampuma-ja maastohiihtoliitoilta. Saas nähdä, miten tässä käy, viime kerralla Fourcaden taktinen osaaminen oli melkoisen heikkoa ja suoritus olikin hyvin vaisu. Jos taktinen puoli on kunnossa, en pitäisi mitenkään mahdottomana sitä, että fransmanni hiihtäisi jopa TOP-10 -sijoista maailmancupissa.

http://www.biathlonews.com/biathlon...etirement-promo-video-for-oslo-2016-and-more/(Linkki Biathlon newsiin, jossa puhetta Fourcaden aikeista)

 

[Hiihtofani]

Muutamaan kohtaan lainatussa viestissä pitää silti palata. Ensinnäkin mihin unohdit vaikkapa Myllylän henkilökohtaiset mitalit kun mainitsit nyt vain Murasen ja Venäläisen?

En ottanut vertauksessa miehiä mukaan, koska vertaus miehiin on vaikeampaa, mutta...
Mika Myllylä hiihti urallaan vapaalla 4 henk. koht . mitalia. Lillehammer 1994 30km, Ramsau 50km ja takaa-ajo ja Trondheim 1997 takaa-ajo. Näistäkin vanhan ajan takaa-ajo mitalit ovat vähän kyseenalaisia vapaan mitaleita, koska pertsalla on pedattu hyvät lähtöasetelmat ja Roposen aikana näitä kisoja ei olla hiihdetty. Olen ne laskenut kuitenkin Myllylän vapaan mitaleihin mukaan... Myös 50km mitalia on vaikea verrata, koska naiset eivät hiihdä 50km. 50km on täysin eri matka kuin 30km.

Voi olla, että jos Myllylä olisi nainen, hän saattaisi olla Roposta kovempi pitemmillä matkoilla, mutta sitten taas Roponen on suhteessa Myllylää parempi 30km ja lyhyemmillä matkoilla aina sprintteihin saakka. Myllylän paremmuus pitemmillä matkoilla perustuu puhtaasti fysiikkaan. Tiedä sitten millä keinoin se fysiikka on hankittu, on toinen tarina.

miten on mahdollista että vapaan tyylin valtias Roponen ei ole sprinteissä pärjännyt edes lajin alkuaikoina, jolloin taso oli surkea?

Roponen mahtui nuorena tyttönä ensimmäisen kerran maajoukkueeseen Salt Laken olympialaisissa 2002, jossa hän ei vielä ollut maailmanluokan kunnossa. Osallistui vapaan sprinttiin, oli 36. Seuraavan kerran, kun sprintit hiihdettiin vapaalla, tämä tapahtui vasta 2009 Liberecissä, jossa Roponen oli 14. Ei ihan huono sijoitus. Ei Roponen sprintissäkään ihan vastaantulija ole, sillä hän on parhaimillaan ollut mc:ssa 2.

Ja muuten, eikös Matikaisella ole kaksi arvokisamitalia vapaalta.

No niinpä tuli Lahdessa 1989 10kmltä ja 30kmltä. Samat kaverit mitaleilla matkalla kuin matkalla. Onneksi laji on kehittynyt näistä ajoista.

Maailmancupin kokonaiskilpailua noin yksipuolinen hiihtäjä ei tietenkään voi voittaa, mutta onhan niitä osakilpailuja vapaallakin kaudessa useampia ja Roposen uran aikana ollut useita kymmeniä. Kuitenkin vain yksi voitto. Ja vielä tuohon yksipuolisuuteen (tai erikoistumiseen kuten asian ilmaiset) liittyen, niin eihän se ole esimerkiksi Mäkäräiseltä mitenkään pois, että hän taitaa lajinsa kaikki matkat eikä ole erikoistunut toisin kuin Roponen. Mäkäräisellä on enemmän mahdollisuuksia voittaa paitsi sen vuoksi, että arvokisoja on tiheämmin niin myös siksi, koska hän on monipuolinen lajissaan toisin kuin RLR.

Maastohiihdossa matkat ovat monipuolisempia kuin ah:ssa. Sprintti ja 30km ovat täysin eri matkoja. Mäkäräinen ei ole sprintissä, eikä 30km:lään vahvimillaan - vaikea olla.

Ja vielä tuohon viimeiseen kappaleeseen. Jopa sinä Roposen selvästi paremmin tuntevana olet huomannut, että hän on mielialaluonne ja taso heittelee rajustikin jos kaikki palaset eivät ole kohdallaan. Miten sitten kuitenkin laittaisit juuri hänet tosipaikan tullen viemään aputarvikkeita sodassa avaruusolioita vastaan? Minusta tuossa piilee iso riski koko ihmiskuntaa ajatellen jos vaikka Roposelle sattuisikin se huono päivä tai ei oikein kiinnostaisi. Itse laittaisin noin
kriittiseen tehtävään jonkun varmemman kortin.

Keskimääräinen sijoitus vapaalla on korkeampi kuin kenellekään muulla ja vapaalla on ollut erittäin varma.

Miksi Roponen ei mahtunut Sotshin viestijoukkueeseen ja syyhän oli se, että Roponen oli riidoissa Dalenin kanssa. Dalen halusi, että Roponen hiihtää perinteisen matkoja ja antaa kovia näyttöjä. Roponen kapinoi ja Dalen laittoi oman valmennettavansa Kyllösen viestiin.

Tällä kaudella Roponen osoitti kuitenkin kuinka Dalen oli väärässä ja Dalen saa nyt juoda katkeraa kalkkia. Roponen päihitti myös Dalenin.

Vielä se, että toisin kuin suomalaiset yleensä, Roponen on ehkä pikkaisen vahvempi massastarteissa, kuin intervalleissa.

mutta se todellinen syy minkä takia Roposta fanitan, ei ole niinkään ne mitalit, vaan se tyyli, jolla Roponen hiihtää. Voisi melkein sanoa, että Roponen on luonut uuden hiihtotyyliin, jota voisi kutsua rytmihiihdoksi. Hän on pitempi hiihtäjä kuin Liz Stephen, mutta kykenee hiihtämään tarvittaessa nopammalla temmolla kuin Stephen.

 

[Hiihtofani]

Miksi täällä kirjoitellaan, että Roposen tasolla oleminen olisi jotenkin heikko suoritus? Tai, että Roponen on keskinkertaisuus? Roponen oli tällä kaudella (toki parin heikomman kauden jälkeen) maailman top 10 hujakoilla vapaalla hiihtotavalla. Ei Roposen tasolla oleminen ole huono juttu. Ei sillä tosin mitaleille ole asiaa kuin ehkä Falunin kympin kaltaisessa välinelotossa, mutta silti taso on kova.

Roponen on maailman about 6. kovin vapaan menijä ainakin 10km:llä.

Hänen edellään on tässä järjestyksessä

1. Charlotte Kalla
2. Therese Johaug
3. Marit Björgen
4. Astrid Jacobsen
5. Heidi Weng
6. Riitta-Liisa Roponen


Näistäkin Heidi Weng on vähän kysymysmerkki sillä Falunissa Riitta-Liisalla oli kovempi aika niin skiathlonin vapaalla ja oli 10km:llä edellä. Aika lähellä on myös Elizabeth Stephen, Nicole Fessel tai Steira, mutta pitkässä juoksussa heidän vertailunsa ei kestä.

Roponen on listalla ensimmäinen ei norjalainen tai ruotsalainen. Ruotsissa ja Norjassa on eri valmennussysteemit ja väitän, että jos Roponen olisi esim. norjalainen ja kasvanut norjalaisessa systeemissä, hän olisi listalla korkeamalla. Suomessa hänen lahjojaan ei välttämättä täydellisesti ymmärretä, koska Suomessa arvostetaan eri asioita esim. perinteistä hiihtoa.

Ei ole mikään häpeä hävitä näin kovalle menijälle. Roponen on Suomen nuorten sm-mestari.

 

[erku]

Roponen on maailman about 6. kovin vapaan menijä ainakin 10km:llä.

Hänen edellään on tässä järjestyksessä

1. Charlotte Kalla
2. Therese Johaug
3. Marit Björgen
4. Astrid Jacobsen
5. Heidi Weng
6. Riitta-Liisa Roponen

Seuraavassa Roposen näytöt vapaan kisoista viime talvelta maailmancupista tai arvokisoista:

Lillehammer 5 km vapaa: 44:s
Davos 10 km vapaa: 7:s
Rybinsk 10 km vapaa: 10:s
Östersund 10 km vapaa: 7:s
Falun 10 km vapaa: 19:s

Ei tuo lista nyt oikein ole linjassa väitteesi kanssa. Ainoastaan kahden kisan perusteella hän kuuluu maailman eliittiin vapaalla. Muissa kisoissa hän on hävinnyt tolkuttomasti maailman valioille. Rybinskistähän maailman parhaat pääosin puuttuivat.

 

[Hiihtofani]

Seuraavassa Roposen näytöt vapaan kisoista viime talvelta maailmancupista tai arvokisoista:

Lillehammer 5 km vapaa: 44:s
Davos 10 km vapaa: 7:s
Rybinsk 10 km vapaa: 10:s
Östersund 10 km vapaa: 7:s
Falun 10 km vapaa: 19:s

Ei tuo lista nyt oikein ole linjassa väitteesi kanssa. Ainoastaan kahden kisan perusteella hän kuuluu maailman eliittiin vapaalla. Muissa kisoissa hän on hävinnyt tolkuttomasti maailman valioille. Rybinskistähän maailman parhaat pääosin puuttuivat.

Marit Björgen 10 vapareissa.

Davos 10 km vapaa: 1:s
Östersund 10 km vapaa: 2:s
Falun 10 km vapaa: 31:s

Keskiarvo 11,11

Riitta-Liisa Roponen 10 vapareissa.

Davos 10 km vapaa: 7:s
Rybinsk 10 km vapaa: 10:s
Östersund 10 km vapaa: 7:s
Falun 10 km vapaa: 19:s

Keskiarvo 10,75

Eli Riitta-Liisa Roposella on parempi keskiarvo, mutta mielelläni katson, mitä arvokisoissa on tehty ja mikä on hiihtäjien TOP suoritus, eikä jossain räkäsissä mc kisoissa. Roposella oli kovempi vapaan aika skiathlonissa, oli 10km vaparilla edellä ja myös hiihti kovemman osuusajan viesteissä vapaalla.

Joku voisi väittää, että Roposen tämän hetken kunto on kovempi mitä Björgenillä. Laitan kuitenkin Björgenin edelle hänen aikaisempien näyttöjen perusteella.


Lillehammerin tourilla Roponen oli hammasvaivan takia hieman puolikuntoinen, Rybinskissä oli huono suksi, mutta seuraavana päivänä skiathlonissa vapaan osuuden nopein ja 3. Falunissa oli täysi kelisuksilottokisa. Maailman valio Caitlin Gregg nappasi pronssia. Tulokset eivät aina ole pelkästä hiihtäjästä kiinni, vaan suksilla on myös suuri merkitys ja tätä kokonaisuutta silmällä pitäen ei kukaan mitään Caitlin Greggiä laita Björgenin edelle.

 

[erku]

Roposen kauden paras sijoitus oli siis seitsemäs. Fessel taas oli Davosissa kakkonen, Stephen oli Rybinskissä kakkonen, Haga oli useamman kerran viiden parhaan joukossa. Nämä nyt ainakin on helppo nostaa Roposen edelle, jos kokonaisuutta katsoo. Se, että Ritulla on jossain kisassa huono suksi ja toisessa hammas vaivaa, niin tuo on taas jonnin joutavaa selittelyä. Emmehän me nyt tiedä Fesselin tai Stepheninkään kohdalla, että miksi he joskus alisuorittavat. Oleellista on katsoa, että mihin se kyyti parhaimmillaan riittää. Roposella se riittää seitsemännen sijan paikkeille, kun Fesselillä tai Stephenillä vastaava on podiumilla.