Kyseinen yksilö on yksityisellä myynnissä ja hinta on tiukka. Kunto on mun silmiin kuitenkin todella hyvä ja se on juuri huollettu. Alunperin meinasin ostaa jonkun 200-300 euron 90-luvun maantiepyörän, jolla pääsisi treenaamisen alkuun. Nyt tuli kuitenkin hyvin houkutteleva tarjous ja siinä olisi pyörä pitkäksi aikaa. No täytyy vielä funtsia asiaa. Kiitos kuitenkin jo näistä näkemyksistä!
Sen verran pitää sanoa, että vaikka noilla kuvauksilla ei ihan pysty tarkkaa arviota sanomaan, mutta Cube on kyllä tuttu monille maantiepyöräilijöille siitä, että niitä saa varsin hyvällä hinta/laatusuhteella. Merkki taasen ei ole kovimpien pyöräilyfriikkien puolella kovinkaan suuressa suosiossa, mutta ketäpä se kiinnostaa jos pyörä toimii.
Ultegran osat ovat Shimpan kärkipäätä, mutta muutaman vuoden vanhat aina vähän vievät arvoa pois, ellei niistä ole pitänyt hyvää huolta. Kiekot ihan ok - niitä voi myös myöhemmin vaihtaa, ellei sitten samalla lähde halvempi pyörä kokonaan vaihtoon uuden tilalle ja kiekot saman tein. Näin kävi minulla, aloitin alurunkoisella ja eihän sitä kestänyt kuin kolme kesää sillä ajella, pakko oli hankkia hiilikuitu-unelma itselleni.
Ja jos haluat tosiaan aloittaa harrastamisen asfalteilla, jätä ehkä kuitenkin suosiolla aivan liian halvat pois kuvioista. Pyörissä se vaan aika monesti menee siten, että mitä kalliimpi, sen parempi.
Cubeja saa aika hyvin tilattua Saksanmaalta uutenakin, ihan noinniinku tiedoksi,
linkki sivulle mistä voisi Cubeja tilata ja tässä tapauksessa tehdä ainakin vertailua, jos ei muuta. Eli vie fun-corner.de-sivustolle, joka ei ole saksalainen pornosivusto nimestä huolimatta.
Ilmeisesti sama malli, mutta jokusen vuoden vanhempi?
Lisäksi esim. fillaritori.comista saattaa joskus löytää hyviäkin pyöriä varsin edullisesti.
Tärkeintä pyörässä on kuitenkin ehdottomasti se, että se on oikeankokoinen. Muuten menee vain järki tähän hommaan, kun saa kurkotella kahvoille ja selkä/kädet/perse/kaikki puutuu. Kannattaa siis mitata omat strategiset mitat, ja taaskaan en puhu mistään lekan pituudesta, vaan esimerkiksi
täältä taasen löytyy sellainen suuntaa-antava mittari. Tuo linkki vie competitive cyclist-sivustolle, josta itsekin mittailin ekoja kertoja näihin hommiin tutustuessa omat ruumiinosien pituudet. Aika yksinkertainen, siitä vaan mittanauhaa käteen ja mittailemaan.
Ja tietysti se pitää vielä sanoa, että tosiaan fillarifoorumilta kannattaa kysellä, siellä on ihan lajiin kunnolla vihkiytyneillä huomattavasti parempi tietämys näistä kuin minulla, mutta toisaalta siellä taas on pienimuotoinen dissaus-kulttuuri päällä, jos se nyt sattuisi haittaamaan. Eli varaudu siihen, että säärikarvat pitää ajaa, Shimanon osat ovat käytännössä aina perseestä (Dura-Acet menee juuri ja juuri kun kerran ammattilaisetkin niitä käyttävät, mutta myös ammattilaiset voivat olla väärässä), pyöräilysukat pitää olla valkoiset, muilla kuin italialaisilla pyörillä ei ole sielua (ellei joku ole itse tehnyt pyörää rungosta lähtien malmit kaivaen muttereita varten - silloinkin sen pitää olla näyttävän näköinen, toimia täydellisesti ja painaa korkeintaan 5kg), venttiilien muovikorkit heitetty mäkeen, satulan ja tangon teippien tulee olla samanväriset, ainoastaan sukkapuvuilla saa maantiepyörää ulkoiluttaa ja maailmanmestari/ympäriajojen pistepaitoja ei saa missään tapauksessa käyttää ellei ole niitä voittanut (sama pätee esim. ammattilais- mutta myös amatööritallien, joissa ei itse aja/ole ajanut, pukuihin), mitään muita kuin lukkopolkimia ei ole olemassa maantiepyörissä ja juomapullot eivät voi missään tapauksessa olla läpinäkyviä - noin aluksi ennen kuin pyörällä voi lähteä pyöräilemään (edes sisällä pyörä traineriin kiinnitettynä).