Wikipedia tarjoilee toisaalta varsin mielenkiintoista tietoa, joskin - erityisesti tässä tapauksessa - tähän kannattaa suhtautua varsin kriittisesti. Ohessa lainaus maanjäristyksiin liittyvästä artikkelista:
-clip-
Myös Suomessa on suuren järistyksen riski, mutta se on hyvin pieni. Suomessa tilastollinen järistyksen maksimisuuruusluokka on 5,02 richteriä, mutta suurempia ja tuhoisampia järistyksiä voi silti maassamme esiintyä, vaikka ne ovat hyvin harvinaisia[8]. Suomesta on löydetty jääkauden jälkeisiä siirroksia, joiden syntyjäristysten on täytynyt olla suuri.[9]
-clip-
Artikkeli on siis tämä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maanjäristykset
Jos tuota 9:ttä viitettä tarkastelee, huomaa, että kyseessä on (ymmärtääkseni) lukiossa tehty, joskin maallikon silmin katsottuna, varsin ansiokas tutkielma:
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Tutkielmat&luokka=Lukio&sivu=GE3_-_Endogeeniset_hasardit#s5
tuolta löytyy taas seuraava katkelma:
-clip-
Suuren maanjäristyksen todennäköisyys Suomessa on silti olemassa, tosin se on vähäinen. Tämä riski perustuu siihen, että Suomen kallioperästä on löydetty merkkejä jääkauden jälkeisistä kallioperän siirroksista. Esimerkiksi Suomen rajan ja Äänisjärven välillä on parinkymmenen metrin korkuinen jääkauden jälkeinen kallioperän siirros. Jos siirros on tapahtunut nopeasti, kuten oletetaan, on järistys ollut valtava. Järistysriski on siis aina olemassa, vaikka se onkin pieni. (2, s. 16)
-clip-
Ja tuo lopullinen lähdeteos lienee siis seuraava:
Kakko, Kenno, Tyrväinen: Koulun Maantieto: Lukio 3, Otava, Keuruu 2001, s. 4–26, 177
Ihan mielenkiintosita tarinaa, jos pitää paikkaansa. Itse suhtaudun noin monen mutkan kautta lainattuun tietoon melkoisella varauksella. Mutta joka tapauksessa ihan kiinnostavasta tiedosta on silti kyse.
Muistelen lukeneeni, että tuossa Chilen järistyksessä kallioperä olisi siirtynyt 11 metriä. En kuitenkaan löydä nyt tuota linkkiä, ja toisaalta, eivät kai Suomen ja Chilen kallioperätkään aivan vertailukelpoisia ole? Joku geologi voinee tarkentaa.