On totta, että Suomessa ollaan vielä matkan päässä ruotsalaisista ja varsinkin englantilaisista vastaavista julkaisuista, mutta kuten todettua, välimatkaa kurotaan umpeen vauhdilla.
Tiedonvälityksellä ja iltapäivälehdistöllä on hyvin vähän tekemistä keskenään. Irtonumeromyynti pakottaa joka päivä liiottelemaan, värittämään tai jättämään osia totuudesta kertomatta, jotta lööppiin saadaan myyvä teksti. Usein huomaa, kuinka iltapäivälehtien revittelemä etusivun juttu löytyy Hesarin ja Turkkarin sivulta 13 yhden palstan uutisena. Kaikkein älyttömintä iltapäivälehdistön jutuissa on jatkuva sensaation ja skandaalin hakeminen. Viime aikoina etenkin Iltalehti on pyrkinyt masinoimaan kansassa tyytymättömyyttä ja suoranaista vihaa viranomaisia ja poliitikkoja kohtaan. Eivät nämä tahot mitään omiakaan suosikkeja ole, mutta rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että tiettyä tarkoitushakuisuutta näissä otsikoissa on.
Esimerkiksi Mönkäreen lomamatkasta Thaimaahan annettiin vaikutelma, että ministeri siellä golffaa veronmaksajien rahoilla samaan aikaan, kun ihmiset tekevät samalla seudulla kuolemaa tai ainakaan sellaisen kuvan syntymistä ei pyritty välttämään. Samaan aikaan seudulla lomailee myös Jyrki Katainen, mutta tämä seikka sivuutettiin pienellä maininnalla. Miksi? Toisaalla lehdessä taas kannustetaan matkustamaan edelleenkin Thaimaahan, ollen se parasta tukea maan taloudelle. Ministerin raha ei sitten ilmeisesti kelpaa.
Viranomaisten pelastustoimia kohtaan tuntuu joka päivälle löytyvän uusi asiantuntija, joka kritisoi, moittii, hämmästelee tai paheksuu tehtyjä ratkaisuja. Urheilussa sama juttu. Kaikki näkökulmat ovat kuin Linnanmäen peilitalosta reväistyt.