Pitkämäki on otteillaan ajanut IFK:hon kyllä vaikeaan tilanteeseen: Kaverin pätevyydestä pitäisi päästä selvyyteen tarpeeksi isolla "otoksella" (pelimäärällä), mutta toisaalta niitä pisteitäkin pitäisi alkaa ropisemaan IFK:n kirstuun. Itse peluuttaisin Pitkistä raa'asti seuraavat 10 matsia, ja tekisin johtopäätökset sen jälkeen.
Tässäpä omat ajatukseni kiteytettynä. Nyt pitäisi Pitkämäenkin löytää ilo tekemiseensä, jotta saa otteisiinsa tarvittavaa rentoutta. Voin lyödä vaikka vetoa, että Pitkämäki tiedostaa omat heikkoutensa ja ruoskii itseään helpoista maaleistaan. Hyvä niin, mutta johtaako se sitten entistäkin suurempiin paineisiin? Ja paineethan Pitkämäellä on varmasti aivan huikeat. On pakko onnistua monestakin syystä. Toistaiseksi on ollut heikkoja pelejä, eikä kovinkaan moni IFK-fani näytä uskovan herran kykyihin lainkaan. Monia jopa vituttaa koko Pitkämäki. Ole siinä sitten rento ja hoida omat hommasi kunnialla.
Toisaalta vaakakupissa painaa koko joukkueen ja organisaation menestyspaineet. Jos ekassa matsissa Jokereilta olisi tullut pataan, mutta SaiPa olisi hoidettu, vaikkapa sitten rankkareilla, moni olisi aiheellisestikin pettynyt, mutta ei ehkä ihan näin maansa myyneitä.
Aake ansaitsisi näyttöpaikan toki, mutta ensisijaisesti pitäisi kyllä löytää Pitkämäelle jostain se kadonnut itseluottamus ja peli-ilo. Kriittisempää mielestäni on nyt se, että Pitkämäki saadaan pelaamaan hyvällä tasolla kuin se, että Ahlqvist on jo pari kautta seissyt tumput suorina vaihtoaitiossa. Kun Pitkämäki saa pari hyvää peliä alle, Ahlqvistin voi sitten heittää vaikka muutamaksi peliksi putkeen maalille.
Vaikeita juttuja. Pisteitä pitäisi tulla, mutta pitkässä juoksussa on tärkeämpää saada Pitkämäelle hyviä pelejä. Ja mä jaksan uskoa, että kyllä sekin vielä nähdään. Mitään takeita ei tietenkään ole, mutta kyllä mä omiini nyt sen verran luotan, että tämä veskariasiakin saadaan balansiin.