Ässät ansaitsi voittonsa vaikka ei mikään vääryys olisi ollut jos jostain Tapparan tilanteesta olisi pomppinut sisään..
Näinhän se menee, etenkin kun Ässät omalla hölmöillyllään kasasi vaikeuksia kriittisille hetkille, antaen Tapparalle oivan mahdollisuuden. Ässät kuitenkin käänsi tuskaiset hetket voitoksi ja teki maalin enemmän, eli voitto kai ansaittiin.
Tapparan hyökkäyspeliä on aika vaikea arvioida, koska omasta mielestäni Tappara pelasi eilen(kin) melko passiivisesti pelatakseen kotikaukalossa. Jonkun mielestä Tappara hallitsi kiekollista peliä, vaikka omaan silmään Ässät pyrki tekemään enemmän aloitetta ja hakkasi päätään siihen Tapparan puolustualueen viivojen väliseen sumppuun. Toki silloin kun Ässät hukkaa kiekkoa väärässä kohtaa kenttää, saa Tappara hyökkäystä pyörimään ja syöttöpelin laatu hyökkäysalueella on selvästi Ässiä parempaa ja pidempiä hyökkäyksiä saadaan pyörimään. Ässät pyrkii kuitenkin useimmiten suoraviivaisemmin maalille ja siten hyökkääminen on melko erilaista. Ässät kuitenkin karvaa paljon enemmän mitä Tappara, eilen Niemistä juoksutettiin pakki-pakilla monet kerrat kun ainoana painoi kiekon perässä kieli vyön alla.
Karvaus avaa Ässille joitakin maalipaikkoja, mutta etenkin eilen syöttöjen laatu oli melko vaatimatonta.
Tapparan parhaimmistoa oli eilen Mäntylä, jonka oivalluksesta Koskiranta sai nauttia avausmaalia, ja Mäntylän hyvä peli avasi ruostuneen maaliruiskun, Umicevicin avopaikan. On taito odotella ylivoimatilannetta maalille ja laittaa sen jälkeen juuri sopiva kiekko sinne.
Roikkumisesta puhutaan aina loputtomiin, itse näin etenkin toisen jatkoerän tuomaroinnin outona, kun Ässien Brodin ja Armia saatiin repiä milloin milläkin keinolla nurin, nämä kun kun jaksoivat haastaa ja pyrkiä maalia kohti jatkuvasti. Missä kohtaa kenttää Ässät sitten tapparalaisittain nähtynä "roikkuu", kun mielestäni Tapparan hyökkäys ajautui ja ajoi jatkuvasti kulmiin pyörimään? Kulmissahan äijät viedään ja liimataan seinälle puolin ja toisin. Maalinedustalla mailat sidotaan ja maalinedusta pidetään tiiviinä, mutta sehän puolustuksen tehtävä on. Tästä edellämainitun Ässäkaksikon rikkomisesta oli samaa mieltä myös Tapparan mies katsomossa, joten ihan pelkkää värisilmää tämä ei ole.
Ässistä mieleen jäi alkuun pieni jännitys, vai onko se jää jotenkin vaan outo? Näitä ihme huispatihutaa vetoja yms. tuli etenkin ottelun alkupuolella, joten vaikea yhdistää huonoon jäähän. Kuudennessa erässä se olisi helppo selitys.. Etenkin Marttisen kiekolliset ratkaisut ylivoimalla olivat järjestään surkeita.
Ässät oli kuitenkin avauserässä taas rohkea, kunnon maalipaikat oli kuitenkin melko harvassa. Savinainen-Niemi vaikutti hivenen väsyneeltä, Armian jatkaessa hyvää kevättään. Joppe kyllä kantoi ketjua ainakin ekat 60 minuuttia. Savinainen saikin jostain vara-akusta virtaa jatkoeriin eikä lopulta ollut suurikaan ihme, että juuri Sati ratkaisi homman kotiin. Muista hyökkääjistä etenkin Ryan ja Brodin jaksoivat painaa loppuun saakka uskomattoman hyvin, Brodin varmaan kutsuttiin doping -testiin pelin jälkeen, sen verran ylivertainen kestävyys jätkällä oli kaikkiin muihin verrattuna.
Ässät ei päässyt Tapparan maalilla kovinkaan paljon rällästämään ja irtopalat jäi pääosin sutaisuiksi, tai vähintään luistimeen tai väärälle puolelle tulleiksi pompuiksi. Hyvin pelannut Elokin oli monasti maalin edessä laittamassa lapaa väliin, mutta onnistui lopulta "vain" sen yhden kerran. Kaikkineen Ässien kakkonen on ykkönen tällä hetkellä ja Brodin vetää kolmosta lähes yksin. Mutanen on ollut hiukan pettymys pokaalia kohti mentäessä. Pelityyli on silti erittäin kuluttava. Juusela ja Pihlman runnovat hyvin ja Pile pääsikin pari kertaa laukomaan ihan ok, saattaa se maali vielä tulla.
Kaikkineen aika tasainen peli, jatkoeristä viimeisessä pelästyin kun Tappara oli kaivanut jostain lisävaihteen ja tuli todella lujaa kohti Raantaa. Ässät kuitenkin selvitti maalinedustan kerta toisensa jälkeen ja lopulta se yksi kunnon paikka saatiin, riittävän kylmäpäiselle pelaajalle. Jos peli kestää 109min, niin ei kai se muuta voi olla kuin helvetin tasainen;)
Omat fiilikset katsomossa vaihtelivat lähes täydellisestä epätoivosta erikoiseen tyhjyyteen, joka iski ottelun ratkettua. Vaikka olin suunnattoman onnellinen, ei minusta irronnut mitenkään suurta riehumista voiton hetkellä. Voiko katsojanakin olla vaan niin puhki? Ei muuten mikään köykäinen setti seisoa ahtaasti viitisen tuntia, huutaa paljon ja huitoa käsillä, vieläpä kohtalaisen paksussa ilmassa koko ajan hikoillen. Iso käsi Ässäfaneille ainakin seisomassa, (se osa katsomoa kuuluu ja tuntuu kun on osana sitä, muuta ei voi arvioida), eläintarha veti porukan aina vaan uudestaan Queenin tahtiin mukaan. Kaikki siellä annettiin ja koettiin ja paljon enempää ei kyllä kannattajasta irtoa, kun ei pääse välillä virkistäytymään tai mitään.
Kohti kuudetta peliä, jännä nähdä Tapparan vastaus nyt kun se katkera tappio osui omalle kohdalle. Väitän että tuon maratoonin häviäminen kirpaisee melko paljon myös, verrattuna Ässien viimeisten sekuntien kiroukseen.
Jaksaminen tulee näyttelemään suurta roolia keskiviikkona Isomäessä, kotiyleisö antaa taatusti kaikkensa omilleen ja Tappara on kovan haasteen edessä. Todella tiukat ajat on vielä edessä, mitään ei ole ratkaistu vielä, paitsi jännimmät finaalit miesmuistiin.