Luonto on ihmeellinen

  • 35 622
  • 206

Czescku

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Vähän yli viikko sitten satuin onneksi huomaamaan kun herhiläinen (niitä riittää rajan pinnassa) päätti vetää lärvit. Eli juuri avattuun tölkkiini sisään. Kaadoin pois ja rupesi kroolaamaan kahvikupissa. Kuvasin noista videot, mutta kun tänne ei sellaisia mahdu niin screenshotit saa kelvata. Teki muuten varmaan kivan harakirin kun lopulta kuoli uituaan kaljassa tarpeeksi kauan. Pari vuotta sitten Krakovassa kavereiden kanssa naureskeltiin oluttuoppiin ja sieltä päästetylle kaltaiselleen kun hoiperteli humalassa ja tippui pöydässä olleesta raosta ja monien yritysten jälkeen pääsi sieltä pois.
 

Liitteet

  • herhi2.jpg
    herhi2.jpg
    43 KB · kertaa luettu: 163
  • herhi1.jpg
    herhi1.jpg
    32,8 KB · kertaa luettu: 162

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Härkäpäitä on ollut tänä kesänä ilmeisesti poikkeuksellisen paljon. Noiden toukat tosiaan elävät yhdessä nipussa, joten jo yhden bongaa, bongaa helposti kymmeniä muitakin. Meillä töissä on yksi lehmus noita täynnä ja kuluvalla viikolla siirtelin ainakin parikymmentä kotelopaikkaa etsivää pois asvaltilta. Enpä ole minäkään ainakaan muistaakseni koskaan ennen noita bongannut. Muutaman noiden syömään puuhun kylläkin, mutta joka kerta liian myöhään.

Mitä tulee aikuisiin perhosiin, niin ilmeisesti nyt on liikkeellä etelästä vaeltaneita kiertokiitäjiä. Tuleva yö kulunee tupakoiden ympärillä kameran kanssa väijyessä. Koskaan en ole kiertokiitäjää luonnossa nähnyt.

Noin muuten kesä on ollut aikuisten perhosten osalta suhteellisen hyvä. Isoja päiväperhosia on lentänyt keväästä saakka ajoittain hyvinkin runsaasti. Lisäksi olen vuosien tauon jälkeen bongannut aikuisia kiitäjiä yhteen kesään enemmän kuin koko aiemmassa elämässäni. Tästä lienee kiittäminen tupakkaa, jota kasvatin ensimmäistä kertaa. Kukka on varsinkin kiitäjille vastustamaton. Bongattuna on yöllä lentävistä nyt mänty-, syreeni-, horsma- ja matarakiitäjä. Bonuksena vielä päiväaktiivinen kuusamakiitäjä, joka myöhempien havaintojen mukaan (toukkia useammassakin kuusamassa) olikin munintalennolla. Lisäksi jo parisen viikkoa sitten pihassa kävi siniritariyökkönen kahtena iltana. Toukkia olen bongannut aiempia vuosia vähemmän, mutta joukossa on sentään useampikin ritari, joita en ollut nähnyt yli kahteen vuosikymmeneen.
Minä näin lapsena kaksi pääkallokiitäjää. Yksi vanha ukko oli poiminut ne talteen Uotilassa jostain ihmeen ratapölkkykasasta, ja jotain kautta sana kiiri minulle ja veljelleni. Mentiin katsomaan, ja siellä ne olivat terraariossa. Äijä oli myymässä niitä jollekin.
Noiden muiden kiitäjien toukkia meillä oli, lisäksi oli sellaisen kuin pikkukiitäjä toukka kerran ja sinisilmäkiitäjän myös.

Haarukkakehrääjän toukka oli kaikista jännin, tai ehkä tasoissa puuntuhoajan kanssa. Puuntuhoajaa ei ikinä saatu kasvatettua, monta kertaa yritettiin. Siinä oli jännä haju.

Siniritariyökkösiä on Vantaan Korsossa ollut työpaikkani seinällä myöhään syksyllä useampana vuotena. Olen vienyt sisälle näytille oppilaille ja muille opettajille.

Tänä kesänä täälläpäin on ollut runsaasti isoja päiväperhosia. Yöperhosia on näkynyt vähemmän ainakin omalla pihalla.
 

redpecka

Jäsen
Voi että perhoset on kauniita kun ne siinä pörräävät. Ainakin isommat perhoset ovat reviiritietoisia ja on ollut ilo lenkeilläni nähdä samat kaksi tanssimassa aina siinä tietyssä mestassa - jopa vuoden jälkeenkin. Kerran niitä oli kolme.. - Oliko joku kukkopoika baanalla kenties?

Ja kuinka kaunista tätä luonnon terraariota onkaan katsoa ja kuinka surullista onkaan muistaa vaikka itseni pikkupoikana kun nämä ihmeet piti saada vitriiniin vailla mitään kunnioitusta lajikirjoa kohtaan. Lapsi on tietty lapsi ja annan itselleni anteeksi. Aikuiset olisivat voineet opastaa, mutta eivät ehtineet ja/tai osanneet/välittäneet.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team, Pale Knuckles - EASHL
Turha siitä vitriiniin laittamisesta on huonoa omaatuntoa potea. Jollei kyseessä ole joku erityisen uhanalainen laji, ei keräily noiden kantoihin vaikuta käytännössä mitenkään. Lisäksi keräilyllä on myös oikein toteutettuna puhtaasti tieteellistä arvoakin. Suurempi uhka käytännössä kaikille pörriäisille on niiden elinympäristöjen tuhoutuminen, mikä tapahtuu pääsääntöisesti ihmisen toimesta.
 

Vahva tunne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Täällä saarella on tänä kesänä näkynyt paljon suruvaippoja, kaunis on tuo perhonen. Merikotka vähän väliä lentelee yllä ja kalalokit ja selkälokit hyökkäilee sen kimppuun. Mää luulin, että selkälokki on uhanalainen, vaan paljonhan noita täällä näkee. Iso perkele on lokki tuo.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Täällä saarella on tänä kesänä näkynyt paljon suruvaippoja, kaunis on tuo perhonen. Merikotka vähän väliä lentelee yllä ja kalalokit ja selkälokit hyökkäilee sen kimppuun. Mää luulin, että selkälokki on uhanalainen, vaan paljonhan noita täällä näkee. Iso perkele on lokki tuo.

Suruvaippoja on tosiaan tuntunut tänä vuonna olevan paljon. Usein fillarilenkeillä on noita näkynyt lepäilessä tiellä, ja lähtevän lentoon, kun pääsee kohdille.

Selkälokkihan on maailman suomalaisin lintu jonkun määritelmän mukaan. Eli maailman populaatiosta suurin osa elää Suomessa.

Onko muuten mainitsemasi saari järvellä vai merellä? Jos jälkimmäinen, niin kyseessähän voisi olla myös merilokki. Samanlainen väritys, mutta vielä isompi koko.
 

redpecka

Jäsen
Turha siitä vitriiniin laittamisesta on huonoa omaatuntoa potea. Jollei kyseessä ole joku erityisen uhanalainen laji, ei keräily noiden kantoihin vaikuta käytännössä mitenkään. Lisäksi keräilyllä on myös oikein toteutettuna puhtaasti tieteellistä arvoakin. Suurempi uhka käytännössä kaikille pörriäisille on niiden elinympäristöjen tuhoutuminen, mikä tapahtuu pääsääntöisesti ihmisen toimesta.
Toki näin. Liioitellun sentimentaalista oli. Tieteen nimissä tehdään totta kai ja tarkoituksella ja jostain tietystä syystä sitten kun tehdään. Mutta se vaan harmitti omalla kohdallani kun ei ole penska tajunnut mitä tekee ja kuvitellut, että joku hyönteinen on muka jotenkin hieno kun se on valolta suojattuna jossain kenkälaatikossa komerossa kun voisi ihan kävellessä niityllä vain katsellakin niitä. Nättejä ovat perhoset ja linnut sun muut, jotka tarvii niitä enemmän kun peroksiidin hajuinen kenkälaatikkoni. Mutta se niistä ja tästä.
 

Vahva tunne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Suruvaippoja on tosiaan tuntunut tänä vuonna olevan paljon. Usein fillarilenkeillä on noita näkynyt lepäilessä tiellä, ja lähtevän lentoon, kun pääsee kohdille.

Selkälokkihan on maailman suomalaisin lintu jonkun määritelmän mukaan. Eli maailman populaatiosta suurin osa elää Suomessa.

Onko muuten mainitsemasi saari järvellä vai merellä? Jos jälkimmäinen, niin kyseessähän voisi olla myös merilokki. Samanlainen väritys, mutta vielä isompi koko.
No perkule, muistelin, että merilokki olisi kokovalkoinen. Eli suattaapi olla. Merellä siis ollaan, ja noita tulee välillä ruokittua kalanperkeillä. Onkiessa ei lokkeja näy, mutta kun perkaaminen alkaa, tulevat jostain kauempaa siivuille.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
No perkule, muistelin, että merilokki olisi kokovalkoinen. Eli suattaapi olla. Merellä siis ollaan, ja noita tulee välillä ruokittua kalanperkeillä. Onkiessa ei lokkeja näy, mutta kun perkaaminen alkaa, tulevat jostain kauempaa siivuille.

Selkälokki on suunnilleen saman kokoinen kuin harmaalokki, merilokki on vielä tästä isompi. Merilokki on näemmä Wikipedian mukaan isoin lokkilaji maailmassa. Tämä oli minullekin uutta tietoa.


Olin muuten osin väärässä, kun väitin maailman selkälokkikannasta suurimman osan pesivän Suomessa. Tuo koski vain nimialalajia, ja siitäkin vain noin puolet pesii meillä.

 
Viimeksi muokattu:

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hallitseva
Suosikkijoukkue
Susanna Pöykiö

Tästä tuli mieleen, että onko sorsalla tähän aikaan vuodesta noin pieniä poikasia? Eikö sinisorsan metsästyskin alkanut just?
Ei sillä sorsalla ole kalenteriin mitään merkittynä. Jos aiempi pesintä on epäonnistunut saattaa nuori emo vielä kokeilla myöhäänkin uusintaa, kun on virtaa ja viriliteettiä.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hallitseva
Ei sillä sorsalla ole kalenteriin mitään merkittynä. Jos aiempi pesintä on epäonnistunut saattaa nuori emo vielä kokeilla myöhäänkin uusintaa, kun on virtaa ja viriliteettiä.
Ok kiitos. Voisi sanoa, että ei tämäkään pesintä ihan tuubiin mennyt emolla.
Lähinnä mietin tosiaan tuon metsästyksen kannalta ja sitten että ehtiikö noin pienet poikaset syksyksi muuttokuntoon. Vissiin eivät välttämättä edes muuta.
En ole tosiaan mikään ornitologi.
 
Suosikkijoukkue
Susanna Pöykiö
Ok kiitos. Voisi sanoa, että ei tämäkään pesintä ihan tuubiin mennyt emolla.
Lähinnä mietin tosiaan tuon metsästyksen kannalta ja sitten että ehtiikö noin pienet poikaset syksyksi muuttokuntoon. Vissiin eivät välttämättä edes muuta.
En ole tosiaan mikään ornitologi.
Eipä noilla ole metsästyksen kannalta oikeastaan mitään merkitystä. Eivät luonnossa olisi ehtineet varmaan päivääkään enää vanheta, kun varikset tms. riutat olisivat jo vetäneet nuo kitusiinsa.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hallitseva
Eipä noilla ole metsästyksen kannalta oikeastaan mitään merkitystä. Eivät luonnossa olisi ehtineet varmaan päivääkään enää vanheta, kun varikset tms. riutat olisivat jo vetäneet nuo kitusiinsa.
Ok. Tässä varmaan kysymykset tyhmenee koko ajan, mutta eikö yleensä metsästysajat ole ajoitettu jotenkin niin, että emoja, joilla on pieniä poikasia, ei ammuttaisi? Vai jääkö asia tässä tapauksessa vaan pyssymiehen harkintaan?
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Ok. Tässä varmaan kysymykset tyhmenee koko ajan, mutta eikö yleensä metsästysajat ole ajoitettu jotenkin niin, että emoja, joilla on pieniä poikasia, ei ammuttaisi? Vai jääkö asia tässä tapauksessa vaan pyssymiehen harkintaan?
Sitenhän tuo käytännössä on ajoitettu että poikaset olisivat riittävän isoja jo. Joskus aiemmin oli myös asetuksia siihen ja tutkinnassa saatoit olla jos ylipäänsä ammuit poikaselta/vasalta emän. Nykyisin tuo on enempi sitten pyssymiehen etiikasta kiinni eikä käräjille joudu. Poislukien tietysti esim. karhun luvat joissa suoraan kielletään naaraan ampuminen, jota alle vuoden ikäinen jälkeläinen seuraa sekä myös alle vuoden ikäisen karhun ampuminen.
 
Suosikkijoukkue
Susanna Pöykiö
Ok. Tässä varmaan kysymykset tyhmenee koko ajan, mutta eikö yleensä metsästysajat ole ajoitettu jotenkin niin, että emoja, joilla on pieniä poikasia, ei ammuttaisi? Vai jääkö asia tässä tapauksessa vaan pyssymiehen harkintaan?
Ei tyhmiä kysymyksiä olekaan. Kyllä, metsästysajat ja rauhoitukset ovat nimenomaan tuolla tavalla ajoitettu. Kuten jo mainitsinkin, että tuo oli 99% varmuudella jo toinen pesintä samalta emolta tälle kesää. Sorsathan aloittavat pesinnän jo melkein jäille innokkaimmillaan, eikä lentokyvyttömien poikasten tapaaminen metsästysaikana ole mikään harvinaisuus. Eikä niihin kukaan patruunoita tuhlaa, vaan jättävät luonnon hoidettavaksi.

Sivuhuomiona sinisorsan kosiomenot ovat kyllä melkoista touhua. Hauskaa seurattavaa, kun kaikki menee kuten pitääkin. Sitten toisinaan onkin todella ketjun otsikkoa: parittomat urossorsat ovat kovin raiskaavaista sorttia, kun aina toisinaan jo parinsa valinneen naaraan käyvät joukolla astumassa ja nämä sitten kuolevat hukkumalla toimituksessa tai rasituksesta.

Sitenhän tuo käytännössä on ajoitettu että poikaset olisivat riittävän isoja jo. Joskus aiemmin oli myös asetuksia siihen ja tutkinnassa saatoit olla jos ylipäänsä ammuit poikaselta/vasalta emän. Nykyisin tuo on enempi sitten pyssymiehen etiikasta kiinni eikä käräjille joudu. Poislukien tietysti esim. karhun luvat joissa suoraan kielletään naaraan ampuminen, jota alle vuoden ikäinen jälkeläinen seuraa sekä myös alle vuoden ikäisen karhun ampuminen.
Eihän vesilintujen osalta ole mitään emo+poikaset -asetuksia koskaan ollut, vaan vain suuremmalla riistalla (hirvi nyt ainakin). Vai olenko vuosikymmenet metsästellyt autuaan tietämättömänä tuollaisesta? Eikä hirvien osalta edelleenkään suuressa osassa seuroja ja seurueita saa ampua emää, jota vasat seuraavat. Ainakin täällä Pohjois-Pohjanmaalla, Koillismaalla ja Etelä-Lapissa mitä olen asiaa sivukorvalla kuullut. En toki varmaksi osaa sanoa, kun en ole vuosikymmeneen kaurista isompaa itse metsästellyt.
 
Viimeksi muokattu:

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Sorsathan aloittavat pesinnän jo melkein jäille innokkaimmillaan, eikä lentokyvyttömien poikasten tapaaminen metsästysaikana ole mikään harvinaisuus. Eikä niihin kukaan patruunoita tuhlaa, vaan jättävät luonnon hoidettavaksi.
Luonnon hoidettavaksi nimenomaan, ei näillä syyspoikasilla ole mitään mahdollisuuksia selvitä syksystä ja talvesta. Joku kauhistelee, että eihän vaan pahat metsästäjät ammu suloisia poikasia mutta niiden kohtalo on sitäkin karumpi. Ne jäävät petojen suuhun, ja tässä pedoiksi lasketaan myös varislinnut, tai sitten nääntyvät ja paleltuvat hengiltä.
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Eihän vesilintujen osalta ole mitään emo+poikaset -asetuksia koskaan ollut, vaan vain suuremmalla riistalla (hirvi nyt ainakin). Vai olenko vuosikymmenet metsästellyt autuaan tietämättömänä tuollaisesta? Eikä hirvien osalta edelleenkään suuressa osassa seuroja ja seurueita saa ampua emää, jota vasat seuraavat. Ainakin täällä Pohjois-Pohjanmaalla, Koillismaalla ja Etelä-Lapissa mitä olen asiaa sivukorvalla kuullut. En toki varmaksi osaa sanoa, kun en ole vuosikymmeneen kaurista isompaa itse metsästellyt.
Joo sitä juuri tarkoitin että eläinlajikohtaista tuo on ollut, mutta esim juuri hirvellä siitä säädettiin ennen luvissa, nykyisin se on enemmän kiinni seuran ja ennen kaikkea ampujan etiikasta koska lakiseuraamuksia ei enää ole. Karhun kohdalla on kuten edelliseen kirjoitinkin.
 

Pottakameli

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Isäni sanoi joku aika sitten, että täällä mökillä käyttämättömänä olleen kasvihuoneen katossa on iso ampiaispesä. Tänään katselin pesää ja huomasin, että ne ovat paljon suurempia kuin normaalit ampiaiset. Menin lähemmäksi ja jo pörinöstä kuuli, että kokoa on.

Ensin mietin voisiko ne olla herhiläisiä, mutta kun yksi sitten laskeutui viereeni, niin eivät ne olleet yhtään herhiläisen näköisiä.

Tiheää mustaa raitaa koko kroppa täynnä. Hetken selvittelin ja ne olivatkin pensasampiaisia. Toiseksi suurimpia ampiaisia mitä täällä on. Tekevät usein pesänsä juuri ns. Esille ja kasvihuoneessa pesä saa roikkua katossa esillä, ollen myös hyvin suojassa luonnonvoimilta.

Jännää. Isoja ovat kuitenkin...
 
Suosikkijoukkue
Susanna Pöykiö
Isäni sanoi joku aika sitten, että täällä mökillä käyttämättömänä olleen kasvihuoneen katossa on iso ampiaispesä. Tänään katselin pesää ja huomasin, että ne ovat paljon suurempia kuin normaalit ampiaiset. Menin lähemmäksi ja jo pörinöstä kuuli, että kokoa on.

Ensin mietin voisiko ne olla herhiläisiä, mutta kun yksi sitten laskeutui viereeni, niin eivät ne olleet yhtään herhiläisen näköisiä.

Tiheää mustaa raitaa koko kroppa täynnä. Hetken selvittelin ja ne olivatkin pensasampiaisia.
Vittumainen naapuri, kun tuppaavat olemaan agressiivisempaa sorttia.

Suomessa tavattavista ampiaisista ottaisin naapuriksi vain puna-ampiaisen. Ainoa ampiainen, joka on laskeutunut kädelle useastikin, vain todetakseen ettei keksi mitään syytä sohia piikillään sitä. Meren rannoilla noihin törmää tosi usein.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Meidän hyönteishotellin otti haltuun tänä kesänä erakkoampiainen. Se oli ihan harmiton kaveri. Hoiti muniaan ja toukkiaan jatkuvasti. Ei ollut ollenkaan aggressiivinen eikä pyrkinyt sisälle taloon.
 

Keskiviiva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuopion KalPa
Näin tänään kun varis nokki kituvan pulun (kesykyyhky) hengiltä. Pulun kaulasta suihkusi veri kaaressa ja pulu sätki rajun näköisesti. On se variksen nokka vaan melkoinen tikari. Jäi arvoitukseksi millainen oli lähtötilanne, sillä tuskin varis tappaisi aikuista elinvoimaista pulua, vaikka muiden lintulajien poikasia syökin. Ehkei mahdotonta että olisi tappanutkin, mutta oletettavasti pulu oli aiemmin vahingoittunut muusta syystä ja varis lopetti.
 

redpecka

Jäsen
Näin tänään kun varis nokki kituvan pulun (kesykyyhky) hengiltä. Pulun kaulasta suihkusi veri kaaressa ja pulu sätki rajun näköisesti. On se variksen nokka vaan melkoinen tikari. Jäi arvoitukseksi millainen oli lähtötilanne, sillä tuskin varis tappaisi aikuista elinvoimaista pulua, vaikka muiden lintulajien poikasia syökin. Ehkei mahdotonta että olisi tappanutkin, mutta oletettavasti pulu oli aiemmin vahingoittunut muusta syystä ja varis lopetti.
Nää on aina pahoja tilanteita. Odotellaan kunnes tulee stillkuvia tai videokuvaa. Luultavasti pulu ollut huonossa asennossa katse pullapalasessa ja varis jyrännyt puolen reviirin vauhdilla käyttäen jalkojaan ikään kuin pumppuna ja aiheuttanut näin pululle potentiaalisen aivovaurion vähintään. Tuo, että verta roiskunut kentälle kaaressa ei lupaa kyllä hyvää. Ajatukseni ovat pulun perheen luona.

Itte antaisin 10 peliä bannia + mahdolliset uusijalisät. Sen verran törkee kumminkin. Nyt mitataan bongarikurinpidon ballseja.
 

redpecka

Jäsen
Noista ylläolevista eläimienvälisistä: Seurasin kerran (ikkunasta) umpinaisella sisäpihalla tapahtunutta näytelmää (ei Suomessa), joka oli rujo. Ensinnäkin siellä oli kissa (satunnainen tai kalustoonkuuluva). Sitten siellä oli vanha varis, joko kuolemansairas tai osumaaottanut ja siten täysin puolustuskyvytön ja lentotaidoton. Kissa sitä tietty kiusas.

Sitten oli nuorempi varis joka parhaan käsityskykyni mukaan yritti ottaa sen vanhuksen/loukkaantuneen reppuselkään ja liihottaa muurin yli muttei siitä ikinä mitään tullut - tippui aina se kyyditettävä selästä.

Jos täällä on Sale tai PPP niin mielelläni kuulisin teidän kommenttia onko tällainen käyttäytyminen varislintujen piireissä normaaliakin? Itse näin nisäkkäänä on vaikea tuntea liskoihin ja lintuihin yhteenkuuluvuudentunnetta. Nisäkkäisiin tunnen saavani kontaktia enemmän.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tärkeää asiaa siileistä.
Möksällä on yleensä pihapiirissä aina yksi taikka kaksi siiltä pyörinyt. Mutta viime vuonna ei yhtään siiltä näkynyt kuten ei myöskään eikä tänä kesänä. Kyllä sille ja muille elukoille oli aina vesiasitia laitettu ja pientä purtavaakin jätettiin iltasella siihen kohtaan missä siitä näköhavaintoja on.

Tuli vietettyä korona-aikana todella paljon aikaa kesämökillä. Tuli huomattua että miten sitä tavallaan kiintyy niihin pihapiirissä pyöriviin elukoihin kun niistä tuli melkeen ainoot naapurit. Esim. möksän seudulla on peruoja vaivaksi asti ja niitä saa varoa kun ajaa mökkitietä. Mutta sitten siinä möksän lähsitöllä pyörii muutama peura, joista on selkeesti tullu jotain naapureita ja jotenkin toivoo että metsästäjät ei nyt niitä sitten kaataisi tai ne hyppää auton alle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös