Oma kokemukseni työmaailmasta on se, että vaikka kielitaito olisi ryhmässä varsin hyväkin, aika usein ei-äidinkielellä operoiminen kaventaa, pelkistää ja jopa latistaa kommunikaatiota. Hiukan ongelmallista ja joskus jopa hieman koomistakin on myös, kun vaikkapa äidinkieleltään suomenkieliset keskustelevat keskenään englanninkielellä. Itse en ole siksi niin haltioissani, kun jotkut kertovat operoivansa Suomessa vain englanninkielellä. Joissain tilanteissa (ulkolainen päävalmentaja, ei-suomenkielisten määrä erittäin suuri) se on varsin perusteltua ja joskus välttämätöntä, mutta ei se mikään itseisarvo ole.
On selvää, että tämän päivän liigajoukkueen päävalmentajalta odotetaan englanninkielen taitoa ja on perin ongelmallista, jos valmentaja ei voi esim. kahden kesken pelaajien kanssa jutella tai ohjeita jakaa. Silti sanoisin, että jokaisen joukkueen ja erityisesti päävalmentajan on pyrittävä löytämään viestinnälle kulloinkin luontevat tavat, sellaiset millä viesti parhaiten joukkueen tavoittaa. Se on pääasia - ei se paljonko lontoota eri tilanteissa puhutaan.