Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Los Angeles Kings 2022–2023

  • 57 501
  • 201

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Seuraavana vieraaksi saapuu Canucks, jonka nyky Kingsin pitäisi hakata maanrakoon.
Noin periaatteessa kenttätapahtumissa tämä maanrakoon hakkaaminen tapahtuikin, mutta käytännössä tuloksena oli 2-3 tappio voittomaalilaukauskisan jälkeen.

Jokainen Kings-kentällinen hallitsi kaukalossa kiekollista peliään, mutta Canucks-vahti Demko ja Vancouverin alkukaudesta tiivistynyt puolustuspelaaminen pitivät maalieron vain yhdessä maalissa kolmannen erän puoliväliin asti. Sitten Mikey Anderson sai Boeserin kampituksesta kakkosen ja vain kuusi sekuntia jäähyn alkamisesta Elias Petterson tasoitti pelin 2-2:een.

Kolmannen erän loppupuoliskon ja jatkoerän Vancouver hallitsi peliä ja voittomaalikisassa vain Canucks-pelaajat (Kuzmenko, Miller) onnistuivat ja kaksi pistettä rajan pohjoispuolelle.

Tällä kertaa maalinteossa onnistuivat pohjakenttien ruotsalaispelaajat, kun ex-Canucks Edler laukoi kauden toisen maalinsa Vilardin oivaltavasta syötöstä ja Grundström hiukan onnekkaasti onnistui pompottamaan Kuparin syötön Demkon ohi. Grundströmin maalin lisäksi Kuparin johtama nelonen pelasi minusta hyvbän ottelun ja olisi ansainnut jääaikaa enemmänkin kuin vajaat kymmenen minuuttia.

Ottelun avausmaali - Boeserin kaukolaukaus - meni Korpisalolle hiukan helpon näköisesti, mutta Pettersonin yv-maalissa suomalaisvahdin edessä oli paha maski. Rankkarikisassa kanadalaisjoukkueen pelaajien yritykset olivat ihan eri luokkaa kuin kotijoukkueen pelaajien yritykset. Aika mahdotonhan sitä osumaa on tehdä, kun ei laukaus osu edes maalikehikon sisään.

Ontario hävisi viikonlopun molemmat matsinsa Canucksien farmijoukkuetta Abbotsfordia vastaan (4-0 ja 5-2). Tällä hetkellä Reign on kauden pahimmassa slumpissa ja joukkue on hävinnyt yhdeksän ottelua putkeen. En jaksa tarkistaa, mutta veikkaan, että Helenius on ollut näissä otteluissa yksi harvoista - jollei peräti ainoa - Reign-pelaaja, joka ei ole ollut peleissä tehotilastossa miinuksella (viimeisestä 18 ottelusta +/- tilastossa kaksi kertaa +2, kolme kertaa +1 ja loput 13 kertaa +/- 0).

Jordan Spence ylöskutsu ja Frederic Allardin treidaaminen on halvaannuttanut Ontarion vahvimman aseen eli ylivoimapelin. Samoin molemmat maalivahdit - Petersen ja Villalta - ovat torjuneet kehnommin kuin aiemmin. Reign on vieläkin suht turvallisesti (seitsemän pistettä) pudotuspeliviivan yläpuolella, mutta suuntaus ja peli-ilme on huolestuttava. Joukkueella on AHL:n runkosarjassa vielä 12 peliä jäljellä, joista kaksi seuraavaa on pahinta uhkaajaa Tucsonia vastaan.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts



Kings hankki Floridasta yliopisto pakki Cole Krygierin oikeudet. Isohko leftin kätisyydellä varustettu pakki. Sopii meidän organisaatioon, jos sopimus saadaan aikaiseksi. Vaikka en Krygieristä mitään tiedä, niin nostan hattua Blakelle näistä "yliopistopoiminnoista".

Ensi yönä yritetään sammuttaa Calgarysta saapuvien vastustajien pudotuspelihaaveet. Toivottavasti maalijyvä on paremmin kohdalla kuin Canucksin kanssa.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Nyt löyty sopiva hetki näpytellä Flames kamppailusta. Olipahan kylvetys! Kingsin liike oli myrkkyä kankealle Flamesille ja Kings pystyi rokottamaan todella tehokkaasti paikoista. Onko Flames nyt se sama kankea Sutterin näköinen joukkue, jonka peräsimestä hän sai aikanaan Losista lähteä.

Maalitehtailu alkoi Grundströmin toimesta. MacEwan saalisti ensimmäisen Kings pisteen. Syöttö lähti Kuparille, joka ehkä pienellä onnellakin ohjasi Grundylle avopaikan. Toisessa maalissa Byfield laittoi luistinta toisen eteen ja riisti taklaamalla kiekon Tanevilta. Siirto viivaan ja Doughty löysi väylän maalille maltilla. Kolmannessa maalissa Zadorov sekoili kiekon kanssa oman maalin takana ja sähisevä Lizotte aiheutti kiekonriiston, Iafallo siirsi ja Vilardi unohtui maalin eteen iskemään kiekon ohi Markströmin. Neljäs tuli ylivoimalla ykköseen siirretyn Arvidssonin lavasta. Kempe löysi neliön läpi puhkovam syötön ja Arvi latoi vasurista kiekon häkkiin. Täydellinen tyrmäys ekaan erään.

Toinen erä alkoi Flamesin ylivoimalla ja vieraat käyttivät tuon hyväkseen. 4-1 kavennus tuli Doughtym ylimielisen pelaamisen johdosta. Maalin takana turhaa kikkailua, jonka Backlund katkaisi. Sekunnissa kiekko kävi Lindholmin kautta Toffolille ja maaliin. 5-1 maalia sai hieman odotella ottelun trendiin nähden. Edlerin pystysyöttö vapautti vaihdosta hiipineen Kempen läpi ja tuo numero 9 lapa ei näistä erehdy. 6-1 tuli myös Kempen lavasta ja upea veto olikin. Byfield kirjautti tuohon syötön ja sai vihdoin tililleen kahden pisteen illan.

Flamesin 6-2 kavennusta odoteltiin kolmannen erän puoliväliin. Hanifinin vahvaa pelaamista tuo maali. Kings iski vielä kahdesti. Ensin Andersonin toimesta 4vs3 ylivoimalla ja Grundyn toisella.

Odotin enemmän tälläistä näytöstä Canucksin kustannuksella, mutta kelpaa tämä lohdutuspalkintona. Kingsillä on nyt monta kuumaa lapaa, joilta voi odottaa maaleja. Kempe lähestyy 40 maalin rajaa, Vilardi on löytäny tehokkuuden ja Grundy on takonut kolmeen edelliseen otteluun tehot 4+1. Varsinikin Grundströmin tehoilu on ihailtavaa, kun peliaika rajoittuu 10 minuutin kieppeille.

Jos jotain negaa haluaa löytää, niin Gavrikovilla on ollut hieman vaikeampaa edelliset kolme peliä. Puolustuksellisesti ok, mutta ylöspäin on tullut virheitä.

Edler - Walker parin pelaaminen on ollut parempaa, joten tuo pari saa varmasti jatkaa yhdessä. Edler tosin vaatii huilia ajoittain.

Fialan ja Durzin tilanne on edelleen auki. On mahdollista, että kumpaakaan ei nähdä ennen pudotuspelejä kokoonpanossa. Ainakaan mitään tarvetta sille ei ole, koska Losin keväthaaveet näyttävät hyvin varmoilta. Enää taistellaan sijoituksesta.

Copleyn ja Korpisalon rotaatio jatkuu ja se on toiminut ihan hyvin. Jännä nähdä kumpaan valmennus luottaa playoffeissa vai mennäänkö sielläkin rotaatiolla.

Lauantaina tarjolla harvinainen Losin primetime, kun Jets saapuu vieraaksi. Viimeksi Kopitar takoi neljä maalia Hellebuyck taakse. Tällä kertaa viisi?

GKG!
 
Viimeksi muokattu:

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Viikko vierähtänyt. Kingsin pelaaminen on mukavaa katseltavaa tällä hetkellä, joten ei tule sen pahemmin pureuduttua peleihin.

Nukahdin kesken Jets pelin reissuväsymyksen takia, mutta siitä kliininen 4-1 voitto. Lizotten typerä poikkari tuotti yhden ottelun pannan. Bluesia vastaan oli hurlmuhei vääntö. Peli oli ohi ekassa erässä tai niin Losi luuli. Blues kavensi ensin 4-5 ja sen jälkeen vielä 5-6. Voitto tuostakin talteen. Flamesin vieraana olikin sitten pitkästä aikaa vaikea peli. Kings sekoili omissa ihan huolella. Ainoastaan Korpisalon urotyöt pitivät Kingsin pelissä mukana. Flamesilta hylättiin kolme maalia videotarkistuksella. Periaatteessa kaksi noista olisi voinut hyväksyä. Hyvä palautus maanpinnalle voittoputken jäljiltä.

Fiala ja Durzi palasivat kokoonpanoon. Fiala oireili Blues pelissä hieman alavartaloaan, mutta ilmeisesti ei ottanut takapakkia, kun pelasi Flames pelissä. Ei Kevin kuitenkaan aivan täydessä tikissä ole, kun katsoo pelaamista. Ei tule kierrot ja kaartelut luonnostaan. Durzin poissaolon aikan unohdin kuinka surkea pari Edler - Durzi on. Durzin maali oli hieno Flamesia vastaan, mutta muuten pitäisin mieluummin Walkerin kokoonpanossa. Durzi tulee maksamaan meille playoffeissa maalin jos toisenkin. Ylivoimalla olisi tultava tulosta, jos nuo haluaa paikata.

Vilardi on jälleen sivussa. Gaben tilanne on hyvin erikoinen. Jokin selkeästi vaivaa ja Gabe käy välillä kokeilemassa pelaamista. Itse en ainakaan TV kuvasta huomaa mitään outoa. Parempi huilata runkosarjan loppu.

Ensi yönä on luvassa huikea kamppailu, kun Kingsit vierailevat Edmontonissa. Todennäköisestä playoff-vastustajasta on hyvä ottaa mittaa. Copley ja Korpisalo ovat vuorotelleet maalissa, mutta uskon Korpin pelaavan tuon pelin eli toisen putkeen.

Alex Laferrieren kanssa tehtiin ATO eli Alex on Ontarion vahvuudessa kevään ajan tuon sopimuksen turvin. ELC tulee todennäköisesti tuon jatkoksi. Cole Krygierien kanssa tehtiin myös ATO ja päälle kaksi vuotinen ELC alkaen 2023-24. Hän on jo pelannut Reignin mukana pari peliä. Mayor's Manor twiittaili ihan mielenkiintoisia juttuja Krygieristä (kopioin tekstit suoraan tähän):

Notes from first chat w/ newly acquired LA Kings prospect Cole Krygier:

- wants to add 10 lbs of muscle, get to 210

- credits improved mental state and confidence for offensive explosion this season

- didn't talk to anybody from LA until after the trade; asked FLA to be moved

What the Kings told him they were looking for re: why they acquired him...

"They're looking for a strong, big dman, left handed shot that can defend, and be nasty."

Krygier said he was working with Matt Greene earlier this week and described him as all business, didn't pick up on any sarcasm.

[ed. note -- Hmmm. If you spoke with Greene and didn't get any sarcasm, did you really need Matt Greene? ]


Juuri tuon tyylistä pelaajaa Kings tarvitsee, joten toivottavasti tämän kaverin kanssa ei mennä kehityksessä aivan vihkoon.

GKG!
 
Viimeksi muokattu:

Uuhis #97

Jäsen
Suosikkijoukkue
Molomoton TPS, LA Kings, , Newcastle United

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Edmontonista 2-0 kuokkaan. Kovaa vääntöä puolin ja toisin, mutta toinen joukkue oli paikoissa tehokkaampi. Korpisalo oli loistava läpi ottelun. Skinner myös hyvä toisessa päässä, mutta olihan Kingsillä todella hyviä paikkoja iskeä kiekko sisään. Viimeistely oli vain täysin onnetonta. Kings kykeni riistoihin ja sai luotua monta hyvää tilannetta niiden kautta.

Kuten aavistelin, niin Fiala oli sivussa. Se näkyy heti tuossa ylivoimassa, kun Vilardi puuttuu myös. Kings tarvitsee kolmannen tulokseen kykenevän ketjun. Varsinkin Oilersia vastaan, kun Danault ja Kopi joutuvat varjostamaan kahta petoa. Nykyinen kolmonen ei kykene kuin miekkailuun.

Huolestuttavin asia pelissä oli Mikey Andersonin loukkaantuminen. McDavid ajoi hänet selästä laitaan aivan pelin alussa. Vauhti ei ollut kova, mutta Anderson jäi pahasti jyrän alle. Doughty oli hieman hukassa, kun luottopari puuttui ja hän joutui operoimaan hieman kaikkien kanssa. Kingsillä ei tällä hetkellä ole korvaajaa Mikeylle.

Oilers meni pisteellä ohi, mutta yhden pelin enemmän pelanneena. Lännen sijoitukset ovat nyt totaalisen auki ja marginaalit ovat entistäkin pienemmät. Kingsille tärkeintä olisi saada kotietu edes ensimmäiselle kierrokselle. Helpottaa niin pirusti peluutusta.

Kiertue jatkuu Seattlen ja sieltä Vancouveriin. Sen jälkeen kotona odottaa revanssi Oilersista. Toivottavasti siihen saadaan ukkoja takaisin askiin. Huolestuttaa taas tämä trendi, että Kingsin ukot lahoavat viime vuoden tapaan juuri ennen tärkeimpiä pelejä.

GKG!
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Nihkeä 1-3 vierasvoitto Seattlesta, mutta voitto on aina voitto.

Ensimmäinen erä tahkottiin maalittomasti tasatahtiin, mutta toisen erän puolivälin kieppeillä Durzi pääsi onnekkaasti tekaisemaan johto-osuman. Pirteästi esiintyneen Iafallon epäonnistunut laukaus kimposi loistosyötöksi ja vastustajan maalin takana kompuroinut ja siksi aivan vapaaksi tolpalle unohtunut Durzi pääsi sivaltamaan erän ainoan maalin.

Kolmannessa erässä Carl Grunström karvasi kiekon Brandon Tanevilta ja vetäisi yläriman alle pelin toisen maalin. Vain muutamaa minuuttia aiemmin Eeli Tolvasella oli läpiajosta mahdollisuus tasoittaa ottelu, mutta tuurilla ja taidolla torjunut Copley piti siinä vaiheessa nollansa. Pelin avaintorjunta.

Seattle tekaisi maalinsa pelin ainoasta ylivoimastaan ja Fiala varmisti vierasvoiton tyhjiin viimeisellä minuutilla. Kaikkiaan ottelu oli kahden tasapäisen, tarkasti puolustaneen joukkueen varsin tapahtumaköyhä ottelu. Iafallon ja Copleyn lisäksi minusta Doughty pelasi mainion matsin. Dieselmäisestä Kraken-porukasta mieleen jäivät positiivisella tavalla (epäonnistuneesta läpiajostaan huolimatta) Tolvanen, todennäköisesti vuoden tulokkaaksi valittava Beniers (surkea aloituksissa) ja sähikäinen Gourde.

Jos saisin valita jonkun joukkueen Kingsien vastustajaksi avauskierroksella, niin se olisi Seattle. Joukkue kyllä puolustaa kurinalaisesti, mutta kuka tämän ryhmän voittava ratkaisijapelaaja oikein on? Daniel Sprong? Ei ainakaan maalivahti Martin Jones, jonka olemus hohkaa epävarmuutta ympäristöönsä.

Ensi yönä vielä vieraissa Vancouver ja sen jälkeen kaksi isoa peliä divisioonan voiton kannalta - ensin kotona Oilers ja sitten vieraissa Vegas.
 
Viimeksi muokattu:

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Vancouverista haettiin nihkeä voitto. Nuck laittoi tuonne Canucksin ketjuun hyvän päivityksen tuosta pelistä.

Sitten edessä olivat nämä kaksi isoa peliä. Voi ja voi. Kings on tällä hetkellä pahoissa vaikeuksissa maalinteon kanssa. Ongelma on myös siinä, ettei laadukkaille paikoille päästä. Kempe saa nopeudellaan revittyä tiloja, mutta Stuart Skinner on ainakin päässyt hänen pään sisään nollaamalla läpiajoja.

Oilers pelasi todella hyvän ottelun ja nyt tuohon heidän pelii on löytyny hyvä tasapaino. Hyvä maalivahti tukee selän takana tietenkin. Bjugstad ja Ekholm näyttivät erinomaisilta hankinnoilta näissä kahdessa kohtaamisessa. Kings pystyy pitämään McDavidin ja Draisiatl jotenkin kurissa Kopitarilla ja Danaultilla, mutta ei siinä maaleja voi enää odottaa noilta ketjuilta. Fiala ja Vilardi tarvitaan mukaan ja eniten sitä kaipaa ylivoima. Iafallo on aivan turisti tuossa ylivoimanipussa ja Arvidsson on yhden tempun hevonen.

Vegas peli alkoi ihan pirteästi ja Kings iski maalin nopeasti. Se kuitenkin hylättiin paitsiona. Tämän jälkeen Losin jätkien peli katosi tyystin ja Vegas iski yhdeksään minuuttiin neljä ja vielä toisen erän alkuun viidennen. Ei ollut todellakaan paras peli Korpisalolta, mutta annan sen anteeksi joukkueen sekoilun ja Korpin aikasempien hyvien otteiden takia.

Itseäni ei haittaa divisioonan voiton luisuminen käsistä, mutta huolestuttaa pirusti joukkueen trendi. Pelit pysyvät hyvin tasaisina, mutta maalinteko on järkyttävän vaikeeta. Varsinkin kaksi ekaa ketjua, joiden pitäisi vastata tehoista, eivät tuota tarpeeksi. Ykkösketju ei ole tuon Bluesin pelin jälkeen tehnyt yhtään maalia (lukuunottamatta tuo Kopitarin 5-1 yv onnenkantamoinen viime yöltä). Danault on viimeksi tehnyt maalin 9.3. eli kuukausi sitten ja vetänyt kuusi edellistä peliä kiikareilla.

En oikein tiedä mitä ajatella tuosta Gavrikov - Doughty parista. Välillä se näyttää toimivan, mutta olisko kuitenkin parempi pelata eri pareissa? Mikeyn tilanteesta ei ole puhuttu mitään. Kingsin loukkaantuneiden lista ei ole hälyttävän pitkä, mutta siellä on nyt liikaa kriittisiä palasia.

Blaken hankinnoista Gavri ja Korpi ovat olleet erinomaisia. Mutta mikä ihmeen kaveri tämä MacEwen on? Aivan turhake jäällä. En ymmärrä miksi JAD pysyy sivussa ja tuollainen kaveri saa pelata.

Aika pintapuoliseksi jäi tämä kolmen pelin arviointi, kun on ollut haipakkaa töissä. Pelit kerennyt katsoa, mutta ei ole ajatus kulkenut kirjoittamisen suhteen.

Kings kohtaa seuraavaksi Avalanchen ja lopuksi läpsytellään Canucksin ja Ducksin kanssa. Riskinä tässä on valahtaa Wild Card paikoille, koska Kraken on kaksi neljä pistettä perässä ja yhden pelin vähemmän pelanneena. WC paikalta vastaan asettuisi Avs tai Stars. Siitä onkin hyvä aloittaa kevät. Toivottavasti Kings löytää kolmen viimeisen pelin aikana maalijyvän ja tuo sairastupa saadaan takaisin täyteen iskuun pudotuspeleihin. Muuten meille on tarjolla entisen koutsin sanoin: "Waste of eight days."

GKG!
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Kingsin loukkaantuneiden lista ei ole hälyttävän pitkä, mutta siellä on nyt liikaa kriittisiä palasia.
...
Kings kohtaa seuraavaksi Avalanchen ja lopuksi läpsytellään Canucksin ja Ducksin kanssa.

Fialan ja Vilardin puuttuessa alaketjuissa ei ole sellaista pelaajaa, joka pystyisi luomaan vaarattoman näköisestä tilanteesta vaarallisen. Lizotte tsemppaa, Kaliyev laukoo, Grundström ajaa maalille ja päin vastustajaa, Kupari luistelee ja taiteilee kiekon kanssa näppärästi, Iafallo karvaa tunnollisesti ja MacEwen on jostain kumman syystä kokoopanossa.

Piti oikein tarkistaa koska viimeksi Kupari on tehnyt maalin - se oli tammikuun neljäs eli reilu kolme kuukautta sitten. Kuparin fyysinen pelaaminen on kehittynyt ja hän on hyödyllinen alivoimalla, mutta edetäkseen kolmossentteriksi Kuparin on saatava hyökkäyspäässä tehoja aikaan. Itse toivoisin, että Kuparia peluutettaisiin vapaammassa roolissa laiturina (oikeassa laidassa), mutta itsepäisesti seurajohto kouluttaa Kuparia keskushyökkääjäksi aivan kuten aikoinaan koulutettiin Adrian Kempeä.

Mutta kai se sitten on pakko toivoa, että Kupari ottaa ensi kaudella kehityksessään askeleen eteenpäin ja nappaa kolmossentterin paikan Lizottelta. Kuparin taustalla uhkaajia ei oikein ole. Alex Turcotte on ollut sivussa viimeiset pelit, Francesco Pinelli vaatii pari kautta AHL:ää ja Samuel Heleniuksen katto on luotettava nelossentteri. Ja palkkakaton vuoksi organisaation ulkopuolelta ei voi kolmossentterin tasoista pelimiestä hankkia.

Heleniushan ei ole pelannut pariin viikkoon eli sen jälkeen kun hävisi tappelussa matsissa Arizona Wranglersia vastaan. Hän pelasi vielä toisessa erässä käydyn tappelun jälkeenkin kolmannessa erässä, mutta ei ole ollut sen jälkeen kokoonpanossa. Poissaolon syystä en ole nähnyt mainintaa - voi olla syynä on tehottomuus tai sitten esim. aivotärähdys.

Vegas-matsin ratkettua jo ensimmäisessä erässä valmennusjohto käytti tilaisuutta hyväkseen ja kokeili erilaisia kokoonpanoja. Danaultin-ketju (Moore - Danault - Arvidsson) ja Durzi-Roy -pakkipari pidettiin yhdessä, mutta muutoin erilaisia kemioita kokeiltiin.

Jos katselin oikein, niin toisessa erässä ketjut ja pakkiparit olivat:

Kaliyev - Kopitar - Kempe
Moore - Danault - Arvidsson
Iafallo - Byfield - Grundström
MacEwen - Lizotte - Kupari

Björnfot - Doughty
Durzi - Roy
Gavrikov - Walker

ja kolmannessa Kaliyev ja Grundström vaihtoivat paikkaa eli

Grundström - Kopitar - Kempe
Moore - Danault - Arvidsson
Iafallo - Byfield - Kaliyev
MacEwen - Lizotte - Kupari

Ensi yönä vastassa siis Avalanche, mikä tavoittelee divisioonansa voittamista. Pääasia runkosarjan kolmessa viimeisessä matsissa on, että lisää loukkaantumisia ei tule. Varsinkin Kopitarin tai Danaultin putoaminen pois kokoonpanosta olisi valtava takaisku pudotuspelejä ajatellen. Todennäköisin vastustaja Edmonton on muutenkin tarpeeksi paha pala, että heidät voittaakseen Kings tarvitsee parhaan mahdollisen miehistön.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Kolmas tappio putkeen. Tällä kertaa Avs kävi ryöstämässä lasten illasta ilon. No joo..

Eka erä oli aika tyypillistä Losia. Hallitaan näennäisesti ja roiskitaan vetoja joka paikasta. 18 vetoa erään ja kiekko ei käynyt kertaakaan lähelläkään maalia. Kun maalien tekeminen takkuaa, niin iskee hirveä paniikki vain laukoa silmittömästi päin maalivahtia. Posia oli Avsin pitäminen pois vaarallisilta paikoilta.

Toisen erän alku olikin murheellinen. Malgin teki yhden kauden oudoimmista maaleista. Veto meni Copelyn yli, mutta pomppasi pleksistä maalin katolle ja pomppi siitä Copleyn selän kautta uuniin. Alex Newhook lisäsi kärsimystä läpiajolla. Sean Walker olisi kerennyt häiritsemään, mutta kolpuroi alimpana pelaajana. Newhook sai aivan rauhassa ujuttaa kiekon maaliin.

Kings jatkoi 2-0 takaa-ajossa samaa vetojen linkoamista. Seitsemän minuutin kohdalla Kempe päätti omalla yksilösuorituksella aloittaa kirin. Byfield takakarvasi kiekon keskialueella pois, Anze siirsi kiekon Kempelle joka pujotteli kahden Avs pelaajan välistä lavan auki ja räppäsi kauden 37. maalin. Kingsin tasoitus tuli ylivoimalla. Iafallo laittoi hieman kyseenalaisesti Toewsin mailan säpäleiksi, joten Avs joutui periaatteessa pelaamaan kolmella miehellä. Kings pyöritteli kiekkoa hyvin ja lopulta Arvidsson lähetti kiekon maalille ja se kimposi Toewsin jalasta maaliin.

Kolmas erä alkoi myöskin murheellisesti. Lizotte hävisi aloituksen sata-nolla ja Hunt pamautti unelmakudin ylänurkkaan. Viis minuuttia myöhemmin Malgin iski illan toisen ja Avs johto jo 4-2. Kempe kuittasi heti perään illan toisella. Hieno veto, mutta aika kaukaa lähti, joten Georgiev voi sen varmasti ottaa piikkiinsä.

Kings yritti lopussa aktiivisesti tasoitusta, mutta ei vaan pomppinu sisään.

Maalinteon tuska näkyy nyt todella konkreettisesti 2. - 4. ketjussa (pois lukien Arvidsson). Varsinkin Kuparilla oli mahdollisuus iskeä hatullinen tuossa matsissa. Kupari petaa paikat itselleen hyvin, mutta ei keskity viimeistelyyn yhtään. Veto vain roiskastaan jonnekin. Alivoimalla järjestetty 2 vs. 0 hyökkäys oli karmeata katseltavaa Kuparin viimeistelyn takia. Tuo @heikkik mainitsema Kuparin kolmen kuukauden kuiva putki ei varsinaisesti tule yllätyksenä, mutta on tuo käsittämätön suoritus.

Kaliyev on toinen pelaaja, jonka maalinteon tuska välittyy Suomeen asti. Hyökkäysalueella vedetään jokaisesta paikasta ja yleensä räikeästi ohi maalista. Ylivoimalla Kaliyev ei pääse vapaaksi, jotta vetoa pääsisi kokeilemaan. Muutenhan tuo pelaaminen on ränniin heittelyä #34 osalta.

Kolme tappiota peräkkäin on tiputtanut Kingsin lopullisesti kotiedun tavoittelusta. Kahden viimeisen ottelun agenda on taistelu Krakenia vastaan, joka uhkaa vielä ohittaa Kuininkaat. Toki tällä nykyisellä vireellä (enemmänkin Vegasin ja Oilersin vireen takia), jopa toivon Losille ekan kierroksen vastustajaksi Starsia tai Avsia.

Pari heikompaa vastustajaa jäljellä, joiden aikana Kingsin täytyy löytää itsensä ja pidettävä pelaajat ehjänä.

GKG!
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Kolmas tappio putkeen. Tällä kertaa Avs kävi ryöstämässä lasten illasta ilon. No joo..

Eka erä oli aika tyypillistä Losia. Hallitaan näennäisesti ja roiskitaan vetoja joka paikasta. 18 vetoa erään ja kiekko ei käynyt kertaakaan lähelläkään maalia. Kun maalien tekeminen takkuaa, niin iskee hirveä paniikki vain laukoa silmittömästi päin maalivahtia. Posia oli Avsin pitäminen pois vaarallisilta paikoilta.

Toisen erän alku olikin murheellinen. Malgin teki yhden kauden oudoimmista maaleista. Veto meni Copelyn yli, mutta pomppasi pleksistä maalin katolle ja pomppi siitä Copleyn selän kautta uuniin. Alex Newhook lisäsi kärsimystä läpiajolla. Sean Walker olisi kerennyt häiritsemään, mutta kolpuroi alimpana pelaajana. Newhook sai aivan rauhassa ujuttaa kiekon maaliin.

Kings jatkoi 2-0 takaa-ajossa samaa vetojen linkoamista. Seitsemän minuutin kohdalla Kempe päätti omalla yksilösuorituksella aloittaa kirin. Byfield takakarvasi kiekon keskialueella pois, Anze siirsi kiekon Kempelle joka pujotteli kahden Avs pelaajan välistä lavan auki ja räppäsi kauden 37. maalin. Kingsin tasoitus tuli ylivoimalla. Iafallo laittoi hieman kyseenalaisesti Toewsin mailan säpäleiksi, joten Avs joutui periaatteessa pelaamaan kolmella miehellä. Kings pyöritteli kiekkoa hyvin ja lopulta Arvidsson lähetti kiekon maalille ja se kimposi Toewsin jalasta maaliin.

Kolmas erä alkoi myöskin murheellisesti. Lizotte hävisi aloituksen sata-nolla ja Hunt pamautti unelmakudin ylänurkkaan. Viis minuuttia myöhemmin Malgin iski illan toisen ja Avs johto jo 4-2. Kempe kuittasi heti perään illan toisella. Hieno veto, mutta aika kaukaa lähti, joten Georgiev voi sen varmasti ottaa piikkiinsä.

Kings yritti lopussa aktiivisesti tasoitusta, mutta ei vaan pomppinu sisään.

Maalinteon tuska näkyy nyt todella konkreettisesti 2. - 4. ketjussa (pois lukien Arvidsson). Varsinkin Kuparilla oli mahdollisuus iskeä hatullinen tuossa matsissa. Kupari petaa paikat itselleen hyvin, mutta ei keskity viimeistelyyn yhtään. Veto vain roiskastaan jonnekin. Alivoimalla järjestetty 2 vs. 0 hyökkäys oli karmeata katseltavaa Kuparin viimeistelyn takia. Tuo @heikkik mainitsema Kuparin kolmen kuukauden kuiva putki ei varsinaisesti tule yllätyksenä, mutta on tuo käsittämätön suoritus.

Kaliyev on toinen pelaaja, jonka maalinteon tuska välittyy Suomeen asti. Hyökkäysalueella vedetään jokaisesta paikasta ja yleensä räikeästi ohi maalista. Ylivoimalla Kaliyev ei pääse vapaaksi, jotta vetoa pääsisi kokeilemaan. Muutenhan tuo pelaaminen on ränniin heittelyä #34 osalta.

Kolme tappiota peräkkäin on tiputtanut Kingsin lopullisesti kotiedun tavoittelusta. Kahden viimeisen ottelun agenda on taistelu Krakenia vastaan, joka uhkaa vielä ohittaa Kuininkaat. Toki tällä nykyisellä vireellä (enemmänkin Vegasin ja Oilersin vireen takia), jopa toivon Losille ekan kierroksen vastustajaksi Starsia tai Avsia.

Pari heikompaa vastustajaa jäljellä, joiden aikana Kingsin täytyy löytää itsensä ja pidettävä pelaajat ehjänä.

GKG!

Oli aika kaksijakoinen ottelu. En tiedä johtuiko selvästä tappiosta Las Vegasissa vai ko. matsin surkeasta avauserästä vai mistä, mutta Kings tuli todella raikkaalla jalalla alkuun eikä vierailla ollut mitään palaa. Ja minusta ensimmäisen erän hallinta ei ollut vain näennäistä, vaan kyllä tekopaikkojakin oli. Mutta Avsin maalissa ollut Georgiev oli varsinkin ensimmäiset vajaat kolmekymmentä minuuttia tosi hyvä ja piti Kingsit nollilla.

Toinenkin erä oli kotijoukkueelta vielä ok, mutta minusta kolmannessa erässä Colorado määräsi pelin kulkua. Kokonaisuudessa tasainen matsi, jossa alkupuoli Losin, loppupuoli Avsin. Vähän paremmalla tuurilla tulos olisi kääntynyt toisin päin, mutta välillä pomppii (niin kuin pitkän pistejakson aikana), välillä ei.

Coloradoa pidetään nopeana joukkueena, mutta kyllä Kings pysyi vauhdissa hyvin mukana. Kiekollisten pakkien Byramin ja tietenkin Makarin puuttuminen näkyi Avalanchen pelissä, sillä eihän Jack Johnson voi pelata melkein 25 minuuttia Stanley Cupia tosissaan tavoittelevassa joukueessa. Eikä Curtis MacDermid edes vajaata kymmentä minuuttia. Avs-hyökkääjistä Nichuskin oli tässä matsissa hyvä, minusta sekä MacKinnonia että Rantasta parempi.

Kings-pelaajista Lizotte ei jotenkin ollut oma energinen itsensä. En yhtään ihmettelisi, vaikka taustalla olisi jonkinlaista pikkuvaivaa. Kokoonpanoon palanneelta JAD:ilta + muilta nelosketjulaisilta (Kupari-Tonka) muuten mainio peli, mutta kun eivät vaan saaneet mistään paikasta maalia aikaiseksi.

Luojan kiitos, että Blake hankki joukkueeseen Gavrikovin, sillä muuten puolustus olisi tällä hetkellä ihan kusessa. Joukkue kaipaa todellakin Mikey Andersonia - ja jopa Alex Edleriä - takaisin pelaavaan kokoonpanoon. Jostakin syystä valmennusjohto siirsi Tobias Björnfotin sivuun ja laittoi tämän otteluun Jordan Spencen ruotsalaisen tilalle. Ei mennyt tuo valmennusveto niin kuin strömsössä - kolmosparissa pelanneelle Spencelle vajaat 13 minuuttia jääaikaa ja kaksi miinusta.

Saapi nähdä miten molareita peluutetaan kahdessa viimeisessä matsissa. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että kumpikaan maalivahdeista ei ole täysin lunastanut ykkösvahdin paikkaa, vaan vuorovedolla on pitkälti menty. Mutta samalla tavalla menty Edmontonisissakin, missä Skinner ja Cambell ovat pelanneet neljä viimeistä matsia vuorotellen (mutta Skinner kuusi viimeisestä kymmenestä). Mutta onhan se hyvä, että molemmilla vahdeilla on pelituntumaa, ettei luokkaantumisen sattuessa ihan kylmiltään joudu kaukaloon hyppämään.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Kings-pelaajista Lizotte ei jotenkin ollut oma energinen itsensä. En yhtään ihmettelisi, vaikka taustalla olisi jonkinlaista pikkuvaivaa.

Samaa huomioinut itsekin. Luulin vaisun pelaamisen johtuvan Fialan / Vilardin puuttumisesta, mutta Liz saattaa tosiaan kärsiä jostain vammasta. Se tuttu sähisiminen on puuttunut ja se on muuttunut, jopa varovaiseksi vääntämiseksi.


Luojan kiitos, että Blake hankki joukkueeseen Gavrikovin, sillä muuten puolustus olisi tällä hetkellä ihan kusessa. Joukkue kaipaa todellakin Mikey Andersonia - ja jopa Alex Edleriä - takaisin pelaavaan kokoonpanoon. Jostakin syystä valmennusjohto siirsi Tobias Björnfotin sivuun

Tuo vasen puoli pakistossa on aivan karmeassa tilanteessa ilman Mikeya ja Edleriä. Vapahtaja Gavrin pitäis käytännössä pelata joka parissa, koska nuo Kingsin right - right parivaljakot eivät ole toimineet luotettavasti. Roy ja Doughty onneksi pelaavat oikealla todella hyvin. En oikeen käsitä miksi parit muodostuu tällä hetkellä yhdestä hyvästä parista Gavri - DD, Durzin sekoilun paikkausparista Durzi - Roy ja vikaan pariin laitetaan kaikista epävarmin rotaatiopari, nyt muodossa Walker - Spence. Jos Mikey ja Edler eivät palaa pudotuspeleihin, nii muodostaisin parit jopa näin:

Björnfot - Doughty
Durzi - Roy
Gavrikov - Walker

Doughty pystyy paikkaamaan Björnfotin touhuja ja Tobyn pitäisi ymmärtää pelata Mikeyn tyylistä simppeliä peliä. Durzi - Roy pelannut yhdessä pitkään, vaikkakin sykettä nostaen, ja Gavri toisi tuohon kolmanteen pariin varmuutta. Tiukan paikan tullen Gavri voidaan nostaa DD:n pariksi takaisin.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Jos Mikey ja Edler eivät palaa pudotuspeleihin, nii muodostaisin parit jopa näin:

Björnfot - Doughty
Durzi - Roy
Gavrikov - Walker

Doughty pystyy paikkaamaan Björnfotin touhuja ja Tobyn pitäisi ymmärtää pelata Mikeyn tyylistä simppeliä peliä. Durzi - Roy pelannut yhdessä pitkään, vaikkakin sykettä nostaen, ja Gavri toisi tuohon kolmanteen pariin varmuutta. Tiukan paikan tullen Gavri voidaan nostaa DD:n pariksi takaisin.

Jep, vieraspeleissä Walker-Spence -paria ei voi peluuttaa, sillä silloin vastustaja laittaa kentälle top6-hyökkääjät ja Losin päässä soi. Kotona voi peluutusedun turvin ehkä niin tehdäkin.

Vähän - tai oikeastaan enemmän kuin vähän - pelottaa jos vastaan tulee heti ensimmäisellä kierroksella Oilers. Kings-puolustus on niin pienikokoinen, että en usko heidän pystyvän vastaamaan Edmontonin fyysiseen peliin. Playoffseissa on kuitenkin väljemmät säännöt ja pakkeja testataan ihan eri tavalla kuin runkosarjassa.

Farmissa Ontario voitti viimeisimmässä matsissaan Cal Petersenin superillan ansiosta Abbotsfordin 2-1.

Kokoonpano:

Madden - Turcotte - Fagemo
Andersson - Tynan - Laferriere
Chromiak - Dudas - Ward
Lee - Schnarr - Goulbourne

Krygier - Gaunce
Moverare - Grans
Inamoto - Bisson

Eli tuoreet yliopistosainaukset ovat saaneet hyvät näyttöpaikat; ahkerasti laukova RW Laferriere kapteeni Tynanin ja tehomies Anderssonin vierellä ja leftin pakki Krygier veteraani Gauncen tutoroitavana. Pari matsia olen heiltä katsonut ja ihan peruspositivinen vaikutelma heistä on jäänyt. Vaikka Krygier on kaksikosta vanhempi (s. 2000, täyttää pian 23 v., Laferriere s. 2001, täyttää syksyllä 22 v.), niin veikkaan että laituri saa nopeammin näyttöpaikan kuin pakki. Tosin nuorisolaisten oikealla laidalla on kovempi kilpailutilanne, sillä samaa tilaisuutta ylhäällä tavoittelevat myös Samuel Fagemo ja Martin Chromiak.

Kumpikaan suomalaisista ei pelannut ko. voitto-ottelussa. Krygierin sopimus oli Nousiaisen kannalta huonompi juttu, sillä jo ennestään ylimiehitetty pakiston vasen puoli jo entistäkin ruuhkaisempi. Viime yön kokoonpanossa oli viisi leftin pakkia, sillä Helge Grans oli ainoa oikean puolen pakeista joka on kätisyydeltään right. Mutta toisaalta hyökkäksen top 9-hyökkääjistä kuusi oli rightia ja vain kolme leftiä... .

Reignillä on vielä viikko ja kolme peliä runkosarjaa jäljellä. Joukkue on jo selvittänyt tiensä pudotuspeleihin, mutta minkäänlaisia menetystoiveita Ontarion playoffsien suhteen ei minulla ole, sen verran vaisua joukkueen meno on viimeksi näkemissäni peleissä ollut. Loistavalla maalivahtipelillä ja tehokkaalla ylivoimalla ryhmä voi voittaa avauskierroksen, mutta sen pitemmälle selviäminen olisi huikea yllätys. Materiaalin syvyys ja laatu ei vaan riitä Calgaryn ja Coachellan tasoisia AHL-joukkueita vastaan.
 
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Järvelän Jäppärä
Edmonton- pelissä Öljymiehet murjoivat, hakkasivat mailoja poikki, dominoivat. Kingsin meininki tuossa ei ollut "yritetään tehdä maali Oilersin verkkoon"-peliä vaan "yritetään estää Oilersia tekemästä maalia"-peliä. Valitettavasti ei vahvaa luottoa tässä matchupissa jatkoon menoon löydy. Oilersin maalivahti parempi kuin vuosi sitten, Ekholm tuonut jämäkkyyttä takalinjoille ja roolipelaajahankinnat (Bjugstad +co) tällä otannalla nappihankintoja.

Vegas matsi jäi näkemättä. Totaalinen pakan hajoaminen tuli selväksi highligtsienkin perusteella.

Colorado pelin eka erä hienoa dominointia, samaa mieltä Heikin kanssa, että Avalanche jopa purjeissa aika ajoin. Lopputulema pettymys tietenkin. Rasmus Kupari erittäin ärsyttävä pelaaja. Pelaa hienosti neloskentän sentteriä, kädet riittää luotettavaan kiekonhallintaan, taklaakin jonkin verran eli särmää löytyy. Mut toi maalinteko. Läpiajo 2-0 alivoimalla, tosta maali ja Avalanche nurin. Mutta ei. Valmentaja taisi Kupariin haastattelussa viitata, kun puhui 40 ottelun maalittomasta putkesta. Mutta sama laukausten laadun ihmettely tulee myös Byfieldin kohdalla usein eteen.

Pahimpaan aikaan alavire iskenyt Kingsiin ja katsojan hyvä pohjavire vaihtunut pieneen pelkoon persiissä, että eight wasted days edessä.

Silti, Go Kings Go!
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Mikey teki paluun viime yönä ja kellotti yli 23min, joten huoli pois! Itse ottelua katsoin vain surkean koosteen verran. Kaliyev, Gavrikov ja Doughty maaleille ja Korpisalolle nollat. Mukava paluu voittojen tielle, vaikkakin niitä kaivattuja maaleja ei pahemmin nähty.

Asia, mikä sai minut raivon partaalle ja lähdin kirjoittamaan. Miksi ihmeessä Durzi ja Kempe tappelivat?? Ymmärrän, että Durzi puolusti omiaan ja molemmat tappelut olivat heikkoa läpsyttelyä, mutta miten voi runkosarjan toiseksi viimeisessä pelissä ottaa tuollaisen riskin loukkaantua. Vastassa on joukkue, jonka kesäloma alkaa perjantaina. Ei tarvitse kummoista lyöntiä osua väärässä kulmassa esim. visiirin reunaan tai kaatuessa jäädä käsi/jalka huonoon asentoon. Playoffeihin on lähdettävä parhaassa mahdollisessa kunnossa, koska iskuja tulee aivan tarpeeksi niiden aikana.

Joku voi kutsua minua kukkahatuksi, mutta en vain käsitä tuollaista riskinottoa aivan turhassa ottelussa. Varsinkin Kempe, joka on Kingsin menestyksen kannalta äärimmäisen arvokas pelaaja. Katsoaan mitä runkosarjan viimeinen ottelu paikallisvastustajan kanssa tuo tullessaan.. Huh huh, nyt on "valemaanantain" höyryt päästelty.

GKG!
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Runkosarja pakettiin ja Pacificin kolmas sija haarukkaan. Tämä tarkoittaa Oilersin kohtaamista ensimmäisellä kierroksella. Kauden keskinäiset menivät tasan 2-2, mutta kaksi viimeisintä Oilers vei tyylipuhtaasti ja Kingsin oli vaikea löytää lääkkeitä Skinnerin ohittamiseki. Ensimmäisestä kierroksesta on siis lupa odottaa hyvin tasaista peliä, jossa voitot otetaan todella pienen marginaalin virheillä. Hieman pelottaa kuinka Kingsin nykyinen tehokkuus pystyy haastamaan Oilersin. Puolustus ja maalivahtipeli mielestäni kestää. Jäähyjä on vältettävä, vaikka Kings on hyvin onnistunut alivoimalla Oilersia vastaan. Korpisalo vs. Skinner on merkittävin kamppailu. Kopitar ja Danault saavat viime vuoden tapaan varjostaa McDavidia ja Draisaitlia, joten kolmos-nelosketjuista täytyy löytyä tehoja. Vilardi ja Edler ovat luistelleet punaisissa paidoissa, mutta Fialan tilanne on auki.

Runkosarjasta hieman. Parannusta tuli viiden pisteen verran (99 -> 105). Ensimmäinen neljännes oli pelillisesti todella outo, kun Kings lähti rallattelemaan maaleilla. Maalivahdit eivät saaneet silmiään kiinni ja joukkue oli lievässä kriisissä, vaikka pisteitä oli hyvin kasassa. Jostain kuitenkin löytyi kauden MVP Pheonix Copley, joka käänsi Kingsin myrskyisen kurssin tyyneksi. Kings pelasi vuodenvaihteen tienoilla loistavaa kiekkoa ja se lähti ihan tosissaan jahtaamaan kärkeen karannutta Vegasia.

Iso muutos oli myös ketjujen sekoittaminen. Fiala iskettiin kolmoseen sooloilemaan ja Byfield toi ykköseen jotain aivan uutta, joka toimi. Myös Kingsin ylivoima lähti toimimaan todella hyvin. Hiller löysi viisikolle toimivan sapluunan ja Kings kapusi sarjan toiseksi parhaaksi ylivoiman pyörittäjäksi. Lopulliseksi prosentiksi jäi 25,28% joka todella kova suoritus. Alivoima takkusi alkukaudesta, niin pahasti ettei sen lukuja enää voinut kunnolla korjata. 75,8% on tyydyttävä suoritus. Asettamani tavoitteet täyttyivät näiden osalta. Kikgs nosti ylivoiman yli 20% ja yhteisprosentti kipusi juuri ja juuri yli 100% (101%).

Kevin Fiala olisi ilman loukkaantumista ollut Kingsin tehokkain pelaaja, mutta niin vain kapteeni Kopitar nousi kärkeen 74 tehopisteellä. Adrian Kempe onnistui maalinteossa 41 kertaa. Edellisen kerran Kings pelaaja on rikkonut 40 maalin rajan 1993-94, kun Luc Robitaille iski 44 maalia.

Yleisesti positiivinen runkosarja, vaikka Blake hieman skeidaa niskaan heittikin. Nyt kohti pudotuspelejä! Usko Kingsiin on kova, vaikka vastus on äärimmäisen vaikea. Kannun voittaminen tuntuu mahdottomalta, kun katsoo Itään, mutta Lännestä finaaleihin eteneminen on jopa ihan realistista. Niin hyvä Kings paikoitellen on.

GKG!
 
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Järvelän Jäppärä
Onhan tuo 104 pistettä runkosarjassa kova suoritus, taitaa seitkytluvulta löytyä yksi kovempi. Edes Gretzkyn aikakaudella ei näihin lukemiin päästy. Tosin kuka sitä muistaa, jos 4-0 Edmontonille ja kesäloma koittaa kymmenen päivän päästä.

Kova vastus tulee vastaan, mutta niin oli alkuasetelmissa vastassa kova joukkue myös vuonna 2012, kun ekalla kiekalla vastaan luisteli Canucks. Tulee saakelin lämmin sarja ja toivottavasti Kings löytää Skinnerin heikot kohdat ja McDavid saa ansaittua runtua läpi sarjan. Miracle on Manchester tapahtukoon siis uudestaan.

GKG!!!
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Ensimmäinen neljännes oli pelillisesti todella outo, kun Kings lähti rallattelemaan maaleilla. Maalivahdit eivät saaneet silmiään kiinni ja joukkue oli lievässä kriisissä, vaikka pisteitä oli hyvin kasassa.

Runkosarja meni paremmin kuin odotin. Alkuvaihe - ensimmäiset parisen kuukautta - oli kyllä todella outo. Edellisellä kaudella löydetty pelillinen identiteetti oli hukassa ja minä jo ajattelin, että pelaajat haluavat McLellanin pois penkin takaa ja tilalle tuoreen äänen. Copleyn sisääntulo ja Petersenin lähettäminen farmiin käänsivät kurssin ja siirtoajan umpeutuessa tehdyt kaupat mahdollistivat maaliskuun mahtivedon.

Erinomaisesti sujuneen runkosarjan ansiosta onnistujia oli paljon ja isompia pettymyksiä ei ole oikeastaan kuin kauden aloittanut maalivahtikaksikko Petersen- Quick. Isoimmat positiiviset yllätykset olivat meikäläiselle Vilardi, Kempe ja pakeista Anderson. Nuoremmista Kaliyevilta, Kuparilta ja Byfieldiltä odotin enemmän tehoja kuin saatiin. Mutta korostan, että mielestäni kaikki kolme ottivat kuitenkin kehitysaskelia eteenpäin, mutta ne eivät olleet niin isoja kuin odotin/toivoin.

AHL:ssä Ontario hävisi runkosarjan kolme viimeistä otteluaan ja sijoittui lopulta divisioonansa kuudenneksi (74 ottelua, 74 pistettä, 34 voittoa, 32 tappiota varsinaisella peliajalla, 5 jatkoajalla ja 1 rankuilla, maaliero 206-211). Pudotuspeleissä alkuun vastaan tulee divisoonakolmonen Colorado Eagles ja ensimmäisellä kierroksella systeemi on paras kolmesta. Kaikki ottelut pelataan Coloradon kotikentällä. Viime pelien esitysten perusteella veikkaan Ontarion putoavan suoraan kahdessa ottelussa.

Athletic (Dom Luszczyszyn, Shayna Goldman, Sean Gentille) antaa Oilers - Kings sarjaan ennakko-odottamaksi Edmonton 69% - Los Angeles 31%. Altavastaajan asemasta on helpompi lähteä, sillä paineet ovat McDavidilla/Drasaitlilla ja Skinnerillä eikä Kopitarilla/Danautilla ja Korpisalolla. JOS Vilardi ja Fiala pystyvät pelaamaan kunnolla, niin minusta Losilla on hyvät saumat yllättää Oilers. Jos ko. kaksikko ei pysty pelaamaan, niin kaksi otteluvoittoa sarjassa olisi jo positiivinen yllätys.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
AHL:n pudotuspeleissä kävi niin kuin odotin/pelkäsin. Ontario putosi jatkosta suoraan kahdella tappiolla. Ensimmäisessä pelissä ottelu meni jatkoajalle, mutta lopulta Colorado nappasi voiton 3-2 (Reignin maalintekijät duunarihyökkääjät Nate Thompson ja Tyrrell Goulbourne). Toisessa pelissä maaleja nähtiin enemmän, sillä loppulukemat oli 6-4 (Eaglesin viimeinen tyhjiin). Reignin maalintekijät olivat tehokkaan AHL-kauden pelannut Lias Andersson kahdesti, veteraani Nate Thompson uudestaan ja alivoimalla Aidan Dudas.

Ontarion suomalaiset eivät pelanneet pudotuspeleissä.

Eihän tuo Ontarion kausi mennyt läheskään toiveiden mukaisesti. Kärkiketjujen pelaajat keräsivät pisteeensä paljolti ylivoimalla ja olivat tasakentällisin vastaanottavana osapuolena. Samuel Fagemo -24, AHL:n kakkostähdistöön valittu T.J. Tynan -18, 31 maalia tehnyt Lias Andersson -17, Jordan Spence -18, ykkösketjun laidassa ja ylivoimalla paljon pelannut 20 maalin mies Tyler Madden -11, Martin Chromiak -16, Aidan Dudas -16, jne. Harvoja tehotilastossa plussan puolelle selvinneitä olivat mm. Alex Turcotte (+4) ja Samuel Helenius (+7). Ja hekin pelasivat vain osan kaudesta (Turcotte 32 peliä, 6+11=17 ja Helenius 61 peliä, 2+12 = 14).

Tiedä sitten millaiset suunnitelmat Blakella ja kumppaneilla on Ontarion ensi kauden osalta, mutta muutoksia pitää tapahtua. Toivottavaa olisi ainakin, että Marco Sturm valmentaisi ensi kaudella jossakin muualla, eikä minua haittaisi yhtään, vaikka apuvalmentajat Brad Schuler ja Chris Hajt vaihtaisivat maisemaa. Pelaajien kehityspuolella voisi muutenkin miettiä mitä Nelson Emerson, Mike Donnelly ja muut entiset Kings-pelaajat ovat oikein saaneet aikaan.

Losin varauksista suurimmalla osalla on kausi jo ohi, mutta Brandt Clarkella ja Aatu Jämsenillä on vielä matseja jäljellä. Clarken kipparoima Barrie on OHL:n pudotuspelien toisella kierroksella 2-3 tappiolla North Bayta vastaan ja Pelicanshan on 1-2 tappiolla Tapparaa vastaan. Eihän Clarke ole pystynyt jatkamaan alun hurjaa pistetehtailuaan, mutta hän on yhä OHL:n pistepörssin kärjessä (10 GP, 7+15 = 22, +9). Jämsenillä on 13 ottelusta pisteitä 2+5 = 7, millä ollaan lahtelaisten sisäisessä pistepörssissä jaetulla viitostilalla.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Pikauutiset tähän väliin.

Maalivahti Erik Portillon kanssa saatiin sorvattua kahden vuoden ELC. Kings siis ainakin sai tehtyä nuo diilit tuolle yliopistokolmikolle, josta kuukausi takaperin puhuttiin. Jokainen heistä tulee varmasti ottamaan kohtuu ison roolin ensi kauden Ontario Reignissä. Krygier ja Laferriere siellä pelasivatkin kourallisen pelejä ja Portillolle väylä on auki jopa ykköstorjujaksi. Petersenin tilanne on tietysti auki ja sitä vaikeuttaa entisestään Korpisalon huippuotteet pudotuspeleissä.

Toinen uutinen oli Kevin Fialan paluu treeneihin. Tosin päällä oli vielä punainen non-contact paita, mutta treenien jälkeen väläyteltiin Fialan kohdalla paluuta jo ensi yön otteluun. Lämmöillä saatetaan nähdä siis #22, mutta katsotaan vielä lähteekö Kings varmistelemaan Fialan kanssa. Viimeksi hätiköinti aiheutti takapakkia.

Vaikea tässä on ollut keskittyä mihinkään, kun odottelee Kingsin pelejä. Uskomattoman sitkeä jengi on kyseessä. Onnikin on ollut myötä, mutta mielestäni se on jopa ollut täysin ansaittua.

GKG!
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Exit-haastattelut tehty ja julkaistu niin LA Kings Insiderissa kuin Mayor's Manorissakin. Eipä noissa haastatteluissa mitään sen kummempaa ollut. McLellanin haastattelusta pidin enemmän kuin Blaken ympäripyöreistä itsestäänselvyyksistä.

Blake sanoi pitävänsä mielellään nykyisen kokoonpanon, mutta palkkakaton vuoksi tilanne on vaikea. Siis suomeksi sanottuna, jos Gavrikov ja Korpisalo halutaan pitää, niin palkkakuluja pitää muualta leikata. Mutta tämänhän kaikki tiesivät jo ennestään.

Oikeastaan Blaken sanoman voisi summata vastaukseen minkä hän antoi kysyttäessä millaiset paineet häneen itseensä kohdistuu kesän aikana:

"Well, it’s not as easy to just go and add a real important player with salary. That part we know. The good thing is, the team is pretty good. There aren’t a lot of holes that need to be addressed. We do need some growth in some young players, but we do have to get better. Now it’s not – you’re not just happy to get in or have a good regular season, now you have to try to win."

Itseäni hiukan kyllä ihmetytti kohta, missä Blake toteaa, että joukkueessa ei olisi isompia aukkoja. Samat aukothan siellä on kuin vuosi sitten. Jollei Korpisalon ja Gavrikovin kanssa saada tehtyä sopimusta, niin joukkueella ei ole selkeää ykkösmaalivahtia, pakistosta puuttuu leftin top4 pakki ja puolustus on pienikokoisempi ja pehmeämpi millään toisella kierrokselle menneellä Läntisen konferenssin joukkueella.

Nuorisosta Blake kehui Vilardin menneen kokonaisvaltaisuudessa/kahdensuunnan pelaamisessa eteenpäin, mutta totesi että Gaben pitäisi pystyä pelaamaan ehjä/terve kausi. Eli Kings tullee tarjoamaan Vilardille lyhyttä siltasopimusta - "näytä meille, että pystyt pysymään terveenä, niin maksamme sinulle myöhemmin kunnolla". Vuosi, ehkä kaksi vuotta, kolmella-neljällä miljoonalla?

Kopitarin sopimus loppuu ensi kauden jälkeen ja hän jatkanee sen jälkeen uraansa Losissa selvästi nykyistä 10 milliä per kausi halvemmalla. Siitä vapautuu useampi miljoona nuorison uusiin soppareihin.

Samoin Byfield sai positiivisen kommentin kehityksestään ja Blake näkee QB:n pelipaikan tällä hetkellä laiturina, mutta pitemmän päälle sentterinä. Päävalmentaja McLellan totesi Byfieldin pelipaikasta: "Forward" eli on ilmeisesti Blaken kanssa samoilla linjoilla. En ihmettelisi vaikka ensi kaudella Byfieldiä peluutettaisiin välillä laidassa, välillä keskellä.

Turcottelle Blake toivoa terveyttä, mutta niinhän toivovat kaikki muutkin. Turcotte pelasi kauden aikana yhteensä 38 peliä ja pisteitä kertyi Ontariossa 6+12= 18, NHL:ssä on yhä pistetili avaamatta.

Varaustilaisuus on vajaan parin kuukauden päässä ja sen yhteydessä (toivottavasti) tapahtuu joitakin pelaajasiirtoja. Nuorisosta useammalla kaverilla on sopimus päättymässä - Vilardi, Kupari, JAD, Björnfot, farmista Lias Andersson, Madden, Fagemo, Thomas, jne. Mutta eihän heillä ole oikein neuvotteluvoimaa, joten joutuvat tyytymään siihen mitä Blake esikuntineen heille tarjoaa. Luulisi ainakin parin RFA:n sopimuksen julkaistavan ennen juhannusta.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Pari pikauutista.

Anze Kopitar on ehdolla Lady Byng Memorial Trophyn voittajaksi. Hän voitti ko. palkinnon 2016 ja oli ehdolla myös 2015. Kaikessa hiljaisuudessa Kopitar vetäisi aika tykkikauden; joukkueen paras pistemies (28+46), toiseksi paras maalintekijä Kempen jälkeen, toiseksi eniten syöttöjä Fialan jälkeen, hyökkääjistä eniten jääaikaa per peli (20.18) ja plusmiinus-tilastossa (+20) joukkueen kakkonen yhdessä Mikey Anderson kanssa. Ykkösenä oli Kempe lukemalla +22.

Organisaation pelaajista ainakin maalivahti Cal Petersenillä ja hyökkäjä T.J. Tynanilla kausi jatkuu vielä MM-turnauksessa. Molemmat nimettiin USA:n kisajoukkueeseen. Toissa vuonna (2021) Petersen pelasi kisoissa erinomaisesti ja nimettiin turnauksen parhaaksi maalivahdiksi. Martin Chromiak on ehdolla Slovakian joukkueeseen, mutta häntä ei ole vielä nimetty lopulliseen kisamiehistöön.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Pienen hiljaiselon jälkeen laitan perinteiset kausiarviot pelaajista tänne. Aloitellaan puolustajista ja maalivahdeista. Hyökkääjät laitan joku toinen päivä tässä lähiaikoina, kun työnteko haittaa näitä harrastuksia. Kumma juttu..


PUOLUSTAJAT

Viime kaudella puolustuksessa kävi 14 eri pelaajaa pyörimässä. Tällä kaudella luku oli maltillisempi 11. Matt Roy oli ainut puolustaja, joka pelasi täydet 82 peliä runkosarjaa ja kuusi ottelua pudotuspelejä. Drew Doughty missasi yhden pelin. Puolustuksen uudeksi timantiksi kaavailtu Brandt Clarke kokeili alkukauden NHL menoa, mutta lähetettiin isompaan rooliin junnusarjaan. Vladislav Gavrikov hankittiin siirtorajalla täydentämään ontuvaa vasenta puolta. Vasen puoli tuottikin tuskaa läpi kauden, mutta ihan hyvin lopulta selvittiin. Siinä on silti selkeä paikattava aukko, jotta Kings pärjää jatkossa paremmin.


#8 Drew Doughty – 81 GP, 9+43=11, +12 / Playoffit: 6 GP, 0+3=3, -5 (Arvosana 2022: 9)
Edelleen äärimmäisen tärkeä palanen Kingsiä. Otti viime kaudesta vielä seuraavan stepin eteenpäin. Ikää on jo 33 vuotta, mutta tuntuu siltä kuin Doughty olisi vasta matkalla uran parhaimpaan kauteen. Takkuili ylivoimalla alkukaudesta muun porukan kanssa, mutta vähitellen DD istui täydellisesti viivamiehen rooliin, kun ajoitukset alkoivat osua kohdilleen. Maalimäärät laahasivat helmikuulle asti, mutta sitten paukkui rysäyksenä liuta. Puolustuspäässä muodostaa Kingsin tärkeimmän parin Mikey Andersonin kanssa. DD soimasi itseään pudotuspelien tehottomuudesta ja yleisestä pelaamisesta. Se onkin ainut lievä miinus, jonka voi antaa.

Valtava merkitys kentällä ja kopissa. Ei ole nykyajan moderni ykköspakki, joka linkoaa 90 pistettä tauluun, koska hänen pääasiallinen tehtävä on puolustaa (niin hassulta kuin se kuulostaakin). Arvosana: 10-


#3 Matt Roy – 82 GP, 9+17=26, +8 / Playoffit: 6 GP, 1+2=3, +4 (A22: 10-)
Älyttömän luotettava hevonen. Tekee perusasiat tunnollisen hyvin ja yllättää välillä kiekollisella osaamisellaan. Joutuu paikkaamaan todella paljon muiden virheitä. Sean Durzin sekoilujen takia joutui katselemaan turhan paljon maaleja omissa, mutta Gavrikovin kanssa muodosti jäätävän hyvän parin. Royn katto on selkeästi 25 pistettä ja plussaa päälle. Ei tarvitse odottaa mitään, koska Royn työ on siivota ja hoitaa hommat kunnolla.

Näin arvioin viime kaudella: Roy on puolustaja johon voi joka ilta luottaa 100%. Harvoin tulee ohi-iltoja. Jos Roy olisi leftin kätisyydellä varustettu, niin Kingsillä ei olisi mitään ongelmaa. Hieman enemmän tulosta ensi kaudella, niin otetaan miinus perästä pois. Eihän mulla ole muuta vaihtoehtoa kuin antaa täys 10. Arvosana: 10


#26 Sean Walker – 70 GP, 3+10=13, -3 (A22: -) / Playoffit: 2Gp, 0+0=0, -1

Teki comebackin pitkän loukkaantumisen jälkeen. Pidin jopa todennäköisenä, ettei Walker pelaa koko kautta Kingsissä. Hieman yllätyin tuosta pelimäärästä, koska Sean tuntui pyörivän rotaatiossa jatkuvasti. Ehkä tuo loppukauden pyörittely hämäsi. Walker oli ihan tasainen suorittaja läpi kauden. Alkukausi oli vaikeampi, kun pelituntuma oli todella heikko. Paransi loppua kohden ja pidin jopa outona, ettei Walkeriin tuntunut löytyvän luottoa. En tiedä mitä häneltä odotetaan kolmosparissa. Rightin kätisyys tuottaa ongelmia ja kesällä osoite tulee todennäköisesti vaihtumaan.

En odottanut säkenöivää paluuta eikä sellaista nähtykään. Silti ihan ok suoritus. Olisiko ansainnut enemmän? Arvosana: 6½


#44 Mikey Anderson – 77 GP, 5+15=20, +20 / Playoffit: 6GP, 0+1=1, -4 (A22: 7)

Vaahtosin viime vuonna, että Mikey pitäisi vaihtaa parempaan versioon itsestään. Jos rehellisiä ollaan, niin olin aika hukassa asian kanssa. Toisaalta asiasta löytyi totuuden siemen, sillä Mikeysta kuoriutui ”parempi versio itsestään”. Mikeyssa on hiljaista karismaa ja varmuutta, joka rauhoittaa koko porukkaa. Tehoja tuli nyt paremmalla tahdilla, mutta ne lähtivät onnistuneen puolustamisen kautta. Doughtyn vierellä on löytynyt kemia, jota on vaikea rikkoa. Teholukema +20 on tuon Kingsin sekavan syksyn huomioiden huikea saavutus. Kuten DD:n kohdalla, niin pudotuspelit eivät menneet aivan putkeen.

Aivan mielettömän hyvä kausi. Jopa voisi sanoa, että rakastuin Mikey Andersonin pelaamiseen. Dustin Brownin paitaa nostettaessa tuli mieleen, että tässä saattaa olla meidän tulevaisuuden kapteeni, kun Kopitar joskus ripustaa hokkarit naulaan. Arvosana: 10-


#50 Sean Durzi – 72 GP, 9+29=38, -12 / Playoffit: 6 GP, 1+0=1, -4 (A22: 8½)

Pelaaja, joka aiheuttaa pitkän huokauksen. Alkukausi oli tehollisesti todella hyvä. Kakkosylivoiman pyörittäjä sai nakutella tehoja viivasta solkenaan. Loppupeleissä kolikon kääntöpuoli aiheutti liikaa rasitetta. Durzi osaa pelata kiekolla hyvin, mutta pelaamisessa on aivan liikaa turhien riskien ottamista. On helppo syyttää yhtä pelaajaa maalista ja toisestakin, mutta Durzin kohdalla oikeasti kävi toteen useasti, kuinka huono ratkaisu päätyy lopulta omaan verkkoon. Durzin kohdalla on myös ongelmana tuo koko. Kroppa ei kykene kaksinkamppailuun ja maila on liian lyhyt ulottuvuudeltaan. Aika usein Durzin nenän edestä ammuttiin kiekko takanurkkaan, kun maila ei vain riittänyt kiekon eteen.

Tehollisesti hyvä kausi, mutta tarvitaanko me tämmöistä yhden tempun tekijää, jos kaikki muu oleellinen tekeminen ontuu? Mielestäni olisi järkevää etsiä Durzille uusi koti. Kakkosylivoimaa voi pyörittää joku muu ja tilalle otetaan pelaaja, jonka kanssa ei tarvitse pelätä. Varsinkaan pudotuspeleissä. Arvosana: 6


#2 Alexander Edler – 64 GP, 2+9=11, -1 / Playoffit: 4 GP, 0+0=0, -1 (A22: 9½)
Nyt on hyvä jossitella, mutta ehkä Edlerin kanssa olisi pitänyt jättää sopimus tekemättä. Entistäkin kankeampi ja hitaampi ruotsalainen nähtiin jäällä. Kokenut pelaajahan osaa sijoittua hyvin, mutta jäällä nähtiin useaan otteeseen aivan käsittämättömiä suorituksia kiekon kanssa. Joskus aikaa oli niin paljon, että Edler näytti unohtavan mitä oli tekemässä. Eikä ollut yks tai kaks kertaa, kun pakkipari sai aivan karmean syötön haltuun otettavaksi. On jotenkin outoa, miten hyvin Edler lopulta selvisi tilastollisesti kaudesta.

Eiköhän tämä ollut uran viimeinen kausi. Toivottavasti ainakin Losissa.. Arvosana: 5


#84 Vladislav Gavrikov– 20 GP, 3+6=9, +12 / Playoffit: 6 GP, 0+1=1, +5
Helmikuussa Jacketsin pelejä katsellessa pohdin, että kuka hullu on valmis maksamaan ykköskierroksen varauksen tuosta kaverista. No selvisi, että rooli oli aivan liian iso umpi surkeassa Columbuksen nipussa. Losiin saapui mielettömän hyvä pelaaja, joka sopi täydellisesti pakettiin. Vladi on vahva kamppailija, ulottuva mailan käyttäjä ja yllättävän hyvä luistelija. Aluksi näytti jopa siltä, että tässähän on hyökkäyspään virtuoosi kyseessä, kun #84 paineli hullulla höyryllä maalille. Ajan kanssa rooli löytyi sopivaksi ja tekeminen rauhoittui.

En näe mitään pelillistä syytä, miksi Gavrikov ei voisi jatkaa Losissa. Toivon totisesti, että Blake selvittää kuinka Vladin kanssa saataisiin jatko tehtyä. Doughty on ainakin yrittänyt parhaansa ja varmasti Vladi on tyytyväinen Losiin, mutta riittääkö rahamäärä jäämään? Arvosana: 9


Tobias Björnfot, Jordan Spence, Jacob Moverare ja Brandt Clarke kävivät pyörähtämässä. Björnfotin kohdalla täytyy olla pettynyt. Paikka kokoonpanosta oli tarjottimella, mutta jostain syystä luottoa ei löytynyt tekemiseen. Ei Toby säkenöinyt mitenkään, mutta ei hän myöskään silmään negatiivisesti pistänyt. Spencelle tie on tukossa ja Moveraren kohdalla en tiedä mitä tulevan pitää. Brandt Clarke nähdään ensi kaudella ylhäällä ja hänet pystyy lähettämään farmiin.



MAALIVAHDIT

Iso ongelma alkukaudesta. Tilanne hieman rauhoittui, kun Pheonix Copley kaivettiin hätähuutona maalille. Korpisalo hankittiin vakuutukseksi kevättä ajatellen, mutta ei hänkään täydellisesti pystynyt tätä osastoa pelastamaan. Kausi muistetaan parhaiten tuosta legendan kohtelusta siirtorajalla. Siitä on ehkä henkisesti selvitty, mutta arvet se jätti.


#32 Jonathan Quick – 31 GP, 11W, 87.6%, 3.50 gaa (A22: 10-)
Sensaatiomainen viime kausi antoi vielä toivoa, että Quick voisi pelata huipputasolla. Calin piti ottaa soihtu vastaan viimeistään tällä kaudella. Kaveri kuitenkin suli täysin itseluottamuksen rapistuessa, joten Quick joutui kaivamaan haalarit esiin. Jälki oli rumaa. Joka kerta kun Jon heilui tolppien välissä, iski Kingsin porukalle lievä epävarmuus. Quickin yliaggressiivinen tyyli ei sovi nykykiekkoon ja se aiheutti välillä outoja lahjamaaleja, jotka muuttivat pelin kulkua. Copley söi lopulta kokonaan Quickin tontin ja Korpisalo vei työpaikan. Blaken toiminta rajalla sai fanit nousemaan barrikadeille, mutta bisneksen näkökulmasta tuo siirto oli hyvä. Quickilla oli menossa viimeinen vuosi sopimusta ja oli selvää ettei Kingsissä homma toimi. Quick halusi jatkaa pelaamista tämän kauden jälkeen ja sitä mahdollisuutta Kings ei olisi tarjonnut. Myöskään mitään siirron estävää pykälää ei löytynyt, joten Blakella oli täysi oikeus siirtää hänet muualle. Ajankohta kiertueen viimeisen pelin jälkeen oli todella halpamainen ja siitähän tuo parranpärinä alkoikin. Onneksi Kekäläinen löysi Quickille uuden kodin.

Kaikki kunnia Quickin uralle Losissa. Eihän tuo kauniisti päättynyt, mutta paita tullaan varmasti nostamaan kattoon. Arvosana: 5


#40 Cal Petersen – 10GP, 5W, 86.8%, 3.75 gaa (A22: 6)
Ei ollut mikään välivuosi tuo edelliskausi... Syksyllä Calin otteet olivat katastrofaalisen huonot. On mystistä, miten voittoja kertyi jopa viisi kappaletta. Jos Kingsin pelaaminen oli epävarmaa Quickin edessä, niin Petersenin edessä tärisi jokainen fanipojasta johtoportaaseen asti. Yksittäisissä erissä Cal näytti ihan pätevältä maalivahdilta, mutta suurimman osan ajasta toiminta tolppien välissä oli todella hapuilevaa. Maaleja iskettiin erikoisista paikoista ja jotenkin Cal ei vain saanut helppoja vetoja kiinni. Lopulta johdon kärsivällisyys loppui ja Cal siirrettiin farmiin. AHL:n puolella homma löysi jo hieman takaisin raiteilleen, mutta ei se uskoa takaisin palauttanut.

Isot kuvitelmat murenivat tämän kauden aikana totaalisesti. Katsotaan ensi syksynä millainen kaveri tolppien väliin luistelee. Voi olla, että NHL-ura on historiaa. Arvosana: 4


#29 Pheonix Copley – 37GP, 24W, 90.3%, 2.64 gaa

Tuskin 30-vuotias Pheonix kuvitteli kaudesta ihan tällaista, kun viime kesänä solmi vuoden pahvin Losiin. Lähtökohtaisesti Copley hankittiin farmiin ykkösvahdiksi. Syksyn sekoilu kuitenkin avasi paikan ylhäällä ja aivan sensaatiomaisesti pelannut Copley ansaitsi lopulta paikkansa ykkösmaalivahtina. Pheonix onnistui siinä, missä kaksi muuta edellä mainittua epäonnistuivat. Eli rauhoittamaan Kingsin pelaamista ja torjumaan tarpeeksi hyvin, jotta voitosta oli helpompi taistella. Copleyn alku (yhdeksän peliä ja yksi tappio) antoi hyvän selkänojan, johon Kingsin porukka alkoi luottamaan. Vasta Korpisalon saapuminen Losiin aiheutti Copleylle lievää epävarmuutta ja hän hävisi niukasti taiston jääden luukulle. Palkintona oli kuitenkin yhden vuoden jatko 1,5M pahvilla.

Rauhallinen maalivahti, mutta ei mikään säkenöivä huipputorjuja. Mailapelaamisessa puutteita jonkin verran. Joutui aivan jäätävän pahaan paikkaan kesken kauden, mutta onnistui todella hyvin. Voidaan jopa sanoa kauden MVP:ksi tuon suorituksen takia. Olisiko Kings edes päässyt pudotuspeleihin ilman häntä?
Arvosana: 10


#70 Joonas Korpisalo – 11GP, 7W, 92.1%, 2.13 gaa / Playoffit: 6GP, 2W, 89.2%, 3.77 gaa
Hankittiin kohukaupassa vahvistamaan Kingsin epävarmaa osastoa. Joutui aluksi taistelemaan Copleya vastaan pelipaikasta, mutta jotenkin alusta asti tuntui siltä, että Korpisalolla mennään. Runkosarjassa työskentely oli erittäin hyvää. Pudotuspeleissä pari ensimmäistä peliä Korpisalo näytti ryöstäjältä, joka saattaisi kääntää sarjan jopa yksinään Kingsin hyväksi. Loppua kohden ote hieman lipsui ja muutama helpohko sujahti selän taakse. Oilersin rummutus oli sitä luokkaa, että heikompia hirvitti ja ylivoima oli niin tappavan tehokas, että aika vaikeassa paikassa Joonas joutui operoimaan.

Mielenkiintoista nähdä jääkö Joonas Losiin. Kingsillä ei ole varaa maksaa maltaita, mutta ykköstorjujan rooli löytyisi. Mielestäni Korpisalon kanssa kerettiin näkemään paljon hyvää, mutta oliko se tarpeeksi? Ainakin jonkinlainen ratkaisu ongelmiin on Blaken käsissä. Arvosana: 9
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Noniin! Täältä tulee Kingsin hyökkääjät. Samalla saadaan kuluva sesonki päätökseen Losin osalta. Availlaan uusi ketju lähempänä Draftia. Vaikka Kingsin ketjussa ei montaa aktiivista kirjoittaa kauden aikana näy, niin itselleni on todella tärkeää päästä jakamaan ajatuksia peleistä ja joukkueesta. Cha cha chaa ja kiitos kaudesta!

HYÖKKÄÄJÄT

Hyökkäyksessä nähtiin yhteensä 19 pelaajaa. Lopultakin Kingsin nuoriso-osasto alkoi ottamaan vaadittuja steppejä kohti NHL-tason pelaajaa. Silti moni ylhäällä pyörinyt lupaus jätti vielä toivomisen varaa ja kysymysmerkkejä tulevaisuuden suhteen. Kingsin hyökkäys on yksin NHL:n luisteluvoimaisimmista paketeista, mutta se tarvitsee lisää voimaa ja vääntöä, varsinkin nelosketjuun.


#11 Anze Kopitar – 82GP, 28+46=74, +20 / Playoffit: 6GP, 2+5=7, -3 (Arvosana 2022: 9)

Syksy lähti hieman takkuilevasti käyntiin. Kapteenin vierellä kokeiltiin useampaa variaatiota, mutta jotenkin peli ei kulkenut kenenkään kanssa. Anzelle tuli omissa erikoisia nukahduksia, joten hieman huoletti onko kapteenin ura lähtenyt laskuun. Lopulta vierelle iskettiin Quinton Byfield, joka muutti kuin ihmeen kaupalla pelaamista. Toki samoihin aikoihin maaliin löytyi varmuus ja Kingsin pelaaminen alkoi olla järkevämpää. Osien summana Anze löysi itsestään pelillisen johtajan ja löysi tehot takaisin ylivoiman kautta. Iski jopa huiman neljän maalin illan helmikuussa Winnipegissä. Anze on hitaan oloinen iso mies, mutta pystyy pelinluvulla ja sijoittumisella ottamaan turhat liikkeet pois. Aivan jäätävän tärkeä mies aloituksissa. Draisaitln kanssa oli hieman hankaluuksia pudotuspeleissä. Niin olisi ollut kellä tahansa muullakin. Mielettömin tilastofakta on se, että Anze istui yhteensä vain neljä minuuttia jäähyboksissa!

Voitti jälleen sisäisen pistepörssin ja pelasi jokaisessa ottelussa kauden aikana. Takuuvarma 70 pisteen mies, aloitusmestari ja joukkueen liideri. Alkukausi oli hieman hidasta käynnistymistä, mutta lentoon päästyään tätä härkää oli vaikea pysäyttää. Jatkoa ajatellen täytyy pohtia, miten tuota yli 20 minuutin peliaikakeskiarvoa voitaisiin keventää. Se alkaa olemaan 35-vuotiaalle kaverille aika raskas suoritus. Ainakin alivoimalle tarvittaisiin apuja. Kahdeksan vuoden megadiilin viimeinen kausi lähtee käyntiin ja Anzen puheiden perusteella ura jatkuu Losissa sen jälkeenkin. Arvosana: 10-


#22 Kevin Fiala – 69GP, 23+49=72, +2 / Playoffit: 3GP, 1+5=6, +1

Viime kesän megahankinta ja mielestäni todella hyvä sellainen. Fialan pelipaikkaa haettiin vähän joka ketjusta, kunnes lopulta ymmärrettiin, ettei tämmöinen yksilötaituri ei tarvitse vierelleen niitä parhaimpia palasia. Fialan peli perustuu kuljetuksiin, suunnanmuutoksiin ja pienessä tilassa näpertelyyn. Riittää, että joku hoitaa vieressä ajokoiran hommat ja joku laittaa lätyt uuniin. Blake Lizottesta ja Gabe VIlardista (myös Alex Iafallosta) muodostuivat nämä kaverit. Ylivoimalla rooli löytyi kelluvana pelaajana pyörimässä eri puolilla viisikkoa. Kevinillä on loistava syöttöarsenaali, mutta myös sähäkkä veto, jota hän voisi jopa enemmän viljellä. Loppukaudesta tullut loukkaantuminen häiritsi pelaamista, mutta onneksi Oilers sarjassa nähtiin edes puolikas Kevin. Erittäin hyvä erikoismies kahden työketjun takana. Kritisoitava kohde on nuo aivan jäätävän typerät kahden minuutin jäähyt. Kevin otti koko kaudella yhteensä 28 kahden minuutin istuntoa ja jokaisen olisi voinut jättää tekemättä. En tiedä johtuuko se laiskuudesta polkea omiin vai miksi sveitsiläinen rikkoo mailalla jäähyn arvoisesti.

Todella hyvä hankinta ja hyvin poikkeuksellinen lahjakkuus, jonka valjastamiseen tarvittiin aikaa ja ajatusta. Uskon, että näimme vasta pintaraapaisun Fialaa. Terveenä pysyessään 100 pistettä ei ole mahdoton ajatus.
Arvosana: 9


#19 Alex Iafallo – 59GP, 14+22=36, +14 / Playoffit: 6GP, 3+1=4, +2 (A22: 7-)

Hyvin kaksijakoinen kausi alla. Kokeili siipiään Danault ketjussa Mooren tilalla, mutta pelasi ehkä hieman eri peliä kuin muut lenkit. Valui alempiin ketjuihin ja ei oikeastaan erottunut millään erikoisella tavalla. Välillä väläyttelee tehden maalin siellä ja maalin täällä. Pudotuspeleissä tuli isoin onnistuminen, kun pääsi paikkaamaan Fialan aukkoa. Fialan palattua valui ensin nelosketjuun ja sitä kautta Byfieldin tilalle ykköseen, johon Alexin taso ei vain yksinkertaisesti riitä.

Iafallo on luotettava työhevonen ilman mitään erityistä osaamista. Arvostan työmoraalia ja maalinedustan rouhimistaitoja. Pari kautta pitäisi katsella 4M lappua. Onko jopa liipaisimella kesällä? Ainakaan selkeää pelipaikkaa ei ole piirretty rosteriin. Arvosana: 7


#9 Adrian Kempe – 82GP, 41+26=67, +22 / 6GP, 5+3=8, -3 (A22: 6)

Läpimurtoa seurasi aivan jäätävä tykkikausi. Laitaan ei saatu paremmin ruokkivaa kaveria, mutta silti ruotsalainen löysi itsestään 40 maalin miehen. Adrianin kasvu Kingsin maaliruiskuksi on hieno tarina ja se on vaatinut kahdeksan vuotta kovaa duunia, jonka aikana Kempen pelipaikkaa ja vahvuuksia on kyseenalaistettu monta kertaa. Nyt on näytöt tiskissä ja kaikki ominaisuudet ovat kunnossa. Kempen pitkä rannelaukaus ja siniseltä pakkien selustaan hiipiminen ovat tavaramerkkejä, joita vastustajien täytyy alkaa seuraamaan ihan tosissaan. Pelkästään maalitykistä ei voi puhua, sillä Kempe hoitaa myös oman alueen puolustamisen mainiosti. Toki vierellä on Selke-voittaja auttamassa.

Syksyllä oli yksi hieman vaikeampia vaihe, mutta muuten kausi oli yhtä tykitystä. Itseluottamus on huipussaan ja vetoa täytyy vain päästä viljelemään useammin. 5,5M lappu on tällä hetkellä aivan alihintainen, joten nautiskellaan vielä kolme vuotta kunnolla. Arvosana: 10


#46 Blake Lizotte – 81GP, 11+23=34, +11 / Playoffit: 3GP, 0+0=0, 0 (A22: 9½)

Työmyyrä paiskii edelleen kovalla intensiteetillä hommia ja aiheuttaa riistoja. Vihdoinkin vierelle löytyi myös kavereita, jotka osaavat hyödyntää riistot. Lizotte on hieman siinä ja siinä, onko hänestä päteväksi kolmoscentteriksi vai olisko nelosen keskusta luontevampi. Kulununeella kaudella tilastot paranivat huomattavasti. Lizotten suurin ongelma on pieni koko. Herhiläinen pyörii pelaajien ympärillä ärsyttävästi, mutta saattaa hävitä vahvemmille kavereille vääntämisessä. Pudotuspeleissä Lizotte kärsi vammasta, joka esti luontaisen pelaamisen. Lizottella ei ole mitään muuta erityistä kykyä kuin tuo kova työn tekeminen, jos sen suorittaminen 100%:ti sakkaa, niin Lizotte on korvattavissa.

Jatkoi siitä mihin viime kaudella jäi ja kunnostautui tehojen muodossa, kun viereen löytyi muutakin kuin paikkaansa etsiviä junnuja. Arvosana: 9½


#12 Trevor Moore – 59GP, 10+19=29, -2 / Playoffit: 6GP 1+2=3, +3 (A22: 9)

Hieman haastava kausi. Vaikea määrittää, mitä Trevorilta kuuluisi odottaa. Hän on ihanteellinen liimapelaaja mihin tahansa ketjuun, mutta toisaalta häneltä kuuluisi odottaa jopa enemmän tehoja. Nopeat jalat ja käännökset repivät puolustuksia hajalle, mutta aika usein peli menee vain laidoilla pyörimiseksi. Väläyttelee kiekollisella osaamisellaan ajoittain. Kausi oli loukkaantumisen takia rikkonainen. Paikka on liimattu tuohon Danault ketjuun, jolla oli hieman vaikeuksia 5v5 pelissä runkosarjan aikana. Pudotuspelit menivät täysin McDavidia varjostaessa.

Tehollisesti hieman heikko kausi. Silti ansaitsi tuon 5 x 4,2M jatkon. Ehjää kautta odotellessa ja tehokkaampaa toimintaa. Vierellä kaverit kuitenkin onnistuivat hyvin. Arvosana: 7+


#24 Phillip Danault – 82GP, 18+36=54, -8 / Playoffit: 6Gp, 2+3=5, +1 (A22: 10+)

Viime kauden MVP paransi runkosarjassa piste-ennätystään yhdellä pisteellä. Vaikka tehoja löytyi hyvin, niin jotenkin runkosarjassa koko ketjun puolustuspelaaminen oli tuuliajolla. Aika usein Danault näki maalin jälkeen turhautuneena katselemassa yläilmoihin, kun kaveri vieressä oli juuri iskenyt kiekon maaliin. Eihän tuo aina suoraan Danault syy ollut, mutta jotain lievää löysyyttä oli havaittavissa. No Phillipin kohdalla tärkeintä on saada #24 pudotuspeleihin terävänä. Rooli oli jälleen sama eli varjosta McDavidia. Danault pyöri jopa huvittavan näköisesti McDavidin ympärillä miettimättä sen enempää omaa peliä. 5vs5 pelissä tuo suunnitelma toimi todella hyvin.

Edelleen ihailtava pelaaja, joka antaa koko sydämensä joukkueelle. Hyökkäyspäässä ehkä hieman yksitoikkoinen pelaaja. Maalit tulevat samaa kaavaa noudattaen eli vahvan pääty- ja maalineduspelin kautta. Ylivoimalla löytyi oma rooli toisen yksikön operoijana. Arvosana: 9-


#13 Gabriel Vilardi – 63GP, 23+18=41, +10 / Playoffit: 5GP, 2+2=4, +0 (A22: 7-)

Vihdoinkin! Jäätävän kova startti kauteen. Kaikki tuntui onnistuvan ja Gabe pelasti monta voittoa sekavan syksyn aikana. Iso mies oli löytänyt itseluottamuksen ja tavan hyödyntää osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Loukkaantumiset häiritsivät kautta jonkin verran, joten menetti asemansa rosterissa ja pyöri välillä varjojen mailla nelosketjun laidalla. Palasi pudotuspeleihin samalla draivilla, kuin syksyllä ja teki kaikkensa ratkaistakseen sarjan Losin hyväksi. Luo valtavasti uskoa Kingsin kyseenalaistetulle Draft historialle.

Sopimus on jälleen katkolla ja nyt onkin mielenkiintoista seurata, mihin kauden onnistuminen siivittää neuvotteluissa. Pääasia on, että tehot ja itseluottamus löytyi, josta on hyvä ammentaa ja nostaa peliä vielä seuraavalle levelille. Onpa jopa Blaken onni, että Gabe koki tehottomia jaksoja. Muuten rahaa olisi joutunut kaivamaan aivan liikaa. Arvosana: 8½


#91 Carl Grundström – 57GP, 12+7=19, -4 / Playoffit: 6GP, 0+1=1, -3 (A22: 7)

Paikka löytyi pienen taistelun jälkeen nelosen laidalta. Kuparin kanssa on muodostunut vahva side ja tyyli yrittää rymistellä. Grundy on nopea suoraluistelija, mutta hyvin kulmikas pelaaja. Välillä pelaaminen menee aivottomaksi puurtamiseksi ja ainut järkevä ratkaisu on vain dumpata kiekko päätyyn. Potentiaalia on kehittyä nelosen erikoismieheksi, joka laittaa kroppaa likoon.

Valmennus näyttää luottavan, mutta samalla Grundy on liipaisimella. Riittääkö taso hyvään nelosketjun pelaamiseen? Arvosana: 7


#34 Arthur Kaliyev – 56GP, 13+15=28, -5 / Playoffit: 2GP, 0+0=0, -1 (A22: 8+)

Marraskuun tienoilla Kingsin kakkosylivoima pyöri niin hemmetin hyvin, että Kaliyev oli matkalla 30 maalin kauteen. Kaikki laukaukset tuntuivat uppoavan. Sen jälkeen iski todella vaikea vaihe. Loukkaantuminen aiheutti vielä pahemman syöksyn ja Arthur ei löytänyt itseään enää tämän kauden puitteissa. Luistelun kanssa oli selkeästi tehty töitä ja kroppaa alkoi löytyä paremmin kamppailupelaamiseen. Veto on hirmuinen, mutta Kaliyev sortuu turhaan hätäilyyn paikoissa. Päättömästi vain ladotaan kiekkoa suunnilleen maalia kohti.

Hyvin mielenkiintoista nähdä mitä Kaliyevin kanssa keksitään. Peli ei riitä tulosyksikköön eikä bottom ketjuun. Väliinputoaja, jonka heikkouksia pitäisi päästä suojelemaan paremmin. Arvosana: 6+


#33 Viktor Arvidsson – 77GP, 26+33=59, -4 / Playoffit: 6GP, 1+6=7, -2 (A22: 9)

Väkkärä minimies tekee paljon asioita oikein, mutta ei pysty keräämään kaikkia tarjottimella olevia marjoja talteen. Laukoo hanakasti, jopa välillä turhaan. Oikean laidan lämäri on nähty liian monta kertaa. Paikkasi ylivoimalla Gaben aukkoa todella hyvin ja iski takatolpilta tärkeitä maaleja. Periaatteessa ihanteellinen kakkosketjun pelaaja, joka kykenee vajaan 60 pisteen kauteen, mutta riittääkö se enää nykypäivänä? Ensi kesänä UFA, joten tason täytyy säilyä ja ruveta ratkaisemaan kylmemmin.

Vanhanliiton kulmikas kikkailija, jolta puuttuu viimeinen silaus nousta tähtitasolle. Hyvä pelaaja. Vaikea sanoa muuta. Arvosana: 9


#86 Rasmus Kupari - 66GP, 3+12=15, -5 / Playoffit: 6GP, 0+0=0, -2 (A22: 8)

Argh.. Niin turhauttava pelaaja. Kupari raivasi itsensä väkisin nelosketjuun ja löysi McLellanin luottamuksen. Rooli nelosessa ja alivoimalla on sopiva ja Rasse on hoitanut ne työt ihan hyvin. Kauden mittaan kehittyi hiljalleen paremmin ja paremmin valjastettuun rooliin. Luistelu on suoraviivaistunut, mutta edelleen on tyypillistä suomalaista kaarreluistelua havaittavissa. On parantanut huomattavasti aloituksia ja kamppailupelaaminenkin on ihan ok tasolla. Ongelma Kuparin kohdalla on viimeistely. Rasmus tekee kentällä paljon oivallisia ajoituksia, jotka avaavat aivan tyhjästä mielettömiä paikkoja maalintekoon. Rasse ei vain jostain syystä keskity viimeistelyyn yhtään ja vedot yksi toisensa jälkeen päätyvät logoon tai muikkuverkkoihin. Kolme maalia on hävyttömän huono suoritus siihen nähden millaisia tontteja kotkalaiselle siunaantui. Pudotuspelit olivat heikko suoritus. Poika miesten joukossa.

Rassea ei saisi ruoskia ihan näin paljoa, mutta suomilaseilla haluan olla ankarampi. Kuparia on kiva seurata Losi nutussa ja haluan hänen kehittyvän parhaaksi neloscentteriksi ikinä, joten vaatimustason täytyy olla sen mukainen. Sopimus on katkolla. Joutuu jopa jännittämään jatkuuko ura Losissa, jos nelosta lähdetään rakentamaan uusiksi. Arvosana: 7+


#55 Quinton Byfield – 53GP, 3+19=22, +13 / Playoffit: 6GP, 1+3=4, -5 (A22: 7+)

Timanttia hiottiin kauden aikana urakalla. Keskikaistalla oli ongelmia, joten sattuman kautta sai paikan ykkösen laidalla. Tuo siirto oli loistava ja Byfieldista kuoriutui peto. Jäätävän hyvä riistopelaaja ja takakarvaaja. Ei tarvinnut kuin siirtää kiekko kavereille vieressä, niin tulosta syntyi. Jostain syystä Byfield jäi jumiin yhden syöttöpisteen iltoihin. Paikkoja hän tarjoili ja sai itse aivan tuhannen taalan paikkoja lapaansa, mutta kiekko ei vain pomppinut maaliin. Mielestäni ei ole edes liioittelua, että 20 pistettä jäi saamatta huonon tuurin takia. Tehottomuus vaivasi henkisesti loppukaudesta. Varsinkin, kun vierellä Kempe takoi murhaavaa jälkeä. Pudotuspeleissä oli isoja vaikeuksia puolustamisessa. Laitetaan kokemattomuuden piikkiin.

Potentiaali on edelleen huima. Ensimmäiset oikeat askeleet on otettu. Väläytteli ykkösessä isoja asioita, joista on hyvä ammentaa jatkoa ajatellen. Opettelu käy laiturista keskustaa kohti. Arvosana: 8+


#28 Jaret Anderson-Dolan – 46GP, 7+5=12, -11 / Playoffit: 4GP, 0+0=0, 0

Jopa hieman hämmentynyt, että popparimies pelasi 46 ottelua ylhäällä. Sen verran näkymätön JAD oli. Tekee töitä ja yrittää kovaa, mutta Grundyn tapaan on korvattavissa. Vaikea nähdä selkeää jalansijaa Kingsin rosterissa ja herääkin kysymys mihin ura viekään.

Sopimus päättyy, joten maiseman vaihto kesällä on hyvin todennäköinen. Arvosana: 6+


Mukana pyöri myös Lias Andersson, Alex Turcotte, Zack MacEwen, Brendan Lemieux ja Samuel Fagemo.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös