Los Angeles Kings 2019–2020

  • 58 636
  • 174

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
Muistelin tässä juuri niitä hetkiä, kun kuulin, että Kovy signattu Kingseihgin. Vedin nyrkkipumppua ulkohuussissa ja juhlin sitä, että nyt saatiin lempiseuraani kovan luokan tähti.

Nyt ollaan tässä pari vuotta seurattu herran tekosia Kingseissä, ja ei siitä herrasta kyllä mitään hyötyä ole oikein ikinä ollutkaan ja ei tule olemaankaan. Harmin paikka, isot odotukset olivat herrasta. Minun puolesta vaihtakoot maisemia ja antaa kuninkaiden tankata rauhassa, jotta ensi vuoden varaustilaisuudessa kävisi sitten mahdollisimman hyvä tuuri.

Omat ajatukset Iljan hankinnasta löytynevät edelleen tämän palstan syövereistä. Jälkikäteen ajateltuna taisi osua liiankin oikeaan tilanteessa, jossa olisin mielellään ollut väärässä.
 

Jakke76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Boston Bruins, Man United, Darts
Kyllähän Ilja alkoi olla KHL:ssäkin jo menneen talven lumia, niin ei voi ymmärtää että joku GM oli noin tyhmä ja antoi noin kovan sopparin. Kingsin pitäisi ymmärtää, että parasta ennen päiväys on mennyt ja nyt pitäisi alkaa rakentamaan uutta.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Kyllähän Ilja alkoi olla KHL:ssäkin jo menneen talven lumia, niin ei voi ymmärtää että joku GM oli noin tyhmä ja antoi noin kovan sopparin. Kingsin pitäisi ymmärtää, että parasta ennen päiväys on mennyt ja nyt pitäisi alkaa rakentamaan uutta.

Eikö tuo GM ollut ja ole Rob Blake? Voi hyvinkin olla, että ylempää on tullut linjauksia miehelle, että miten joukkuetta tulee rakentaa ja Blake on sitten vain pyrkinyt toteuttamaan omistajan/omistajien käskyjä. Voihan se olla, että Blake itse haluaisi räjäyttää pakan kokonaan ja aloittaa rebuildin siinä missä omistajat kokevat, että tuolla joukkueella pitäisi voittaa kun on Kopitar, on Doughty, on Quick maalissa samoja naamoja siis jotka silloin 2012 ja 2014 toivat pytyn kaliforniaan.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, TPS
Eikö tuo GM ollut ja ole Rob Blake? Voi hyvinkin olla, että ylempää on tullut linjauksia miehelle, että miten joukkuetta tulee rakentaa ja Blake on sitten vain pyrkinyt toteuttamaan omistajan/omistajien käskyjä. Voihan se olla, että Blake itse haluaisi räjäyttää pakan kokonaan ja aloittaa rebuildin siinä missä omistajat kokevat, että tuolla joukkueella pitäisi voittaa kun on Kopitar, on Doughty, on Quick maalissa samoja naamoja siis jotka silloin 2012 ja 2014 toivat pytyn kaliforniaan.


Oli ja on. Blake ei ole yksin syyllinen, koska ohjaamassa on myös toinen legenda, Luc Robitaille. Kingsin kannalta se Ilyaa edeltävä kausi oli harhaanjohtava. Brown ja Kopitar kiskaisivat kovat tehot ja joukkue liiti playoffeihin, jossa tie nousi pystyyn Vegasin kanssa.

Tästä intoutuneena Blake ajatteli, että joukkuetta täytyy "vahvistaa" ja päätti tehdä ison signauksen vapailta markkinoilta. Sharks neuvotteli pitkään Kovyn kanssa ja se nosti hintaa huomattavasti. Lopulta Blake tarjosi jotain mitä varmasti katuu nykyään.

Ollaan monesti kyseenalaistettu Blaken suoritukset ja siirrot Losissa, jotka ovat olleet vähintäänkin kyseenalaisia. Toinen puoli on myös se, että Blake ei tee mitään. Kuluva kausi määrittää paljon, koska vanhoista ukoista on päästävä eroon, oli vastine sitten mitä tahansa.
 

ISH

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Kyllähän Ilja alkoi olla KHL:ssäkin jo menneen talven lumia, niin ei voi ymmärtää että joku GM oli noin tyhmä ja antoi noin kovan sopparin. Kingsin pitäisi ymmärtää, että parasta ennen päiväys on mennyt ja nyt pitäisi alkaa rakentamaan uutta.
Ennen NHL:ään paluuta voitti KHL:n pistepörssin ja oli maalipörssin kakkonen. Siinä sivussa voitti olympiakultaa ja oli kisojen MVP.

En oikein keksi miten voisi antaa kovemmat näytöt.
 

Käräppä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät ja Calgary Flames
Ennen NHL:ään paluuta voitti KHL:n pistepörssin ja oli maalipörssin kakkonen. Siinä sivussa voitti olympiakultaa ja oli kisojen MVP.

En oikein keksi miten voisi antaa kovemmat näytöt.

Helppo toki nyt sanoa, mutta oli se pelinopeuden puute nähtävissä ainakin olympialaisissa.
 

Jakke76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Boston Bruins, Man United, Darts
Helppo toki nyt sanoa, mutta oli se pelinopeuden puute nähtävissä ainakin olympialaisissa.

Nimenomaan tätä hain. NHL on ollut jo pitkään nopean pelin liiga ja Ilja oli hidas jo KHL:ssä. Ja nuo olympialaisetkin pelattiin ihan B-miehistöillä. Se, että Kings ja muutkaan GM:t ketkä olivat kisaamassa Iljasta eivät ole tuota hitautta nähneet, kertoo kaiken kyseisten organisaatioiden scouting-osaamisesta. Ja näkeehän sen aika hyvin menestyksestäkin tällä hetkellä...
Muutenkaan tuommoisen kaverin, kuka teki Devilsille oharit, otti rahat ja nauroi pankkiin mennessään, ei olisi ikinä pitänyt päästä takaisin NHL:ään.
 

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
Nyt kun Kings viimein on ilmeisesti aloittamassa tyhjennysmyynnin, jossa kaikki paitsi Anze ja Drew ovat kaupan, on päällimmäinen ajatus: ainakin neljä vuotta liian myöhään. Ei tuolla nykymiehistöllä paljoa arvoa ole...
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Mario Kempe on siirtymässä KHL:ään kesken kauden, joten Ontarion hyökkäys heikkenee entisestään. Nyt Reignin sisäisen pistepörssin neljä kärkipelaaja ovat tällä hetkellä poissa viikonlopun kokoonpanosta. Martin Frk on loukkaantuneena, Mario Kempe siis vaihtamassa sarjaa ja mannerta ja Matt Luff sekä Carl Grundström Kingsien mukana. Kempen siirto on Rasmus Kuparin kannalta huonompi juttu, koska ruotsalainen on pelannut yhdessä paljon ex-kärpän kanssa (Kupari sentterinä, Kempe vasemmassa laidassa). Adrian Kempen isoveli on ollut tärkeä pelaaja joukkueelle, sillä hän on pelannut niin ali- kuin ylivoimaakin ja ollut yksi joukkueen ehdottomista top 6-hyökkääjistä.

Ontario on hävinnyt nyt kolme ottelua putkeen ja viikonloppuna vastaan tulee divisioona johtava Tucson kahdesti (la, su Suomen aikaan). Cal Petersen saa pelata todella maagisesti, jos Reing noista otteluista aikoo saada sarjapisteitä.

Hyvä uutinen on, että Gabriel Vilardi on vihdoinkin pelikunnossa ja hänen toivotaan pelaavan Tucsonia vastaan.

 

Webb

Jäsen
Ei nyt taas ihan aukea, että mikä hyöty on istuttaa Kovalchukia katsomossa viikkotolkulla. Mies vie kuitenkin saman palkkakattotilan joka tapauksessa, eikä mahdollisen kaupantekoyrityksenkään kannalta ole käsittääkseni minkään kannalta mikään etu, ettei pääse antamaan mitään näyttöjä. Tuskin ne ainakaan huonompia kuin ennen penkitystä olleet voisivat juuri ollakaan.

Mikä tämän Kovy-pelleilyn takana ihan oikeasti mahtaa olla?
 
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Järvelän Jäppärä
Joulukuun puolenvälin tienoilla maksetaan Kovalchukille roimat bonarit. Loppukausi onkin jotain 700 000 luokkaa rahassa. Seuraava kausi tottakai vielä odottamassa. Kait Blake yrittää rimpuilla irti Kovysta keinolla millä hyvänsä, 50% palkkapidätyksillä jne. Prospekteja ei ole valmis laittamaan lisukkeeksi mahdolliselle kauppakumppanille.
 
Joulukuun puolenvälin tienoilla maksetaan Kovalchukille roimat bonarit. Loppukausi onkin jotain 700 000 luokkaa rahassa. Seuraava kausi tottakai vielä odottamassa. Kait Blake yrittää rimpuilla irti Kovysta keinolla millä hyvänsä, 50% palkkapidätyksillä jne. Prospekteja ei ole valmis laittamaan lisukkeeksi mahdolliselle kauppakumppanille.

Onko tilanne siis se, että Kovalchuk pelaa niin surkeasti, että jokainen pelattu ottelu laskisi treidiarvoa? Eli markkina-arvo säilyy paremmin kun pysyy katsomossa. Vai mitä en nyt ymmärrä?

Yritän tässä nyt siis sanoa, että jos/kun ainoa ajatus on saada Ilja treidattua, niin eikai sen peluuttamisesta haittaa olisi.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, TPS




Ei tässä varmaan mitään yllättävää ole tuon popparikomennuksen takia. Siihen en osaa vastata, että miksi Ilya ei ole saanut pelata. Arvelen vain, että McLellan ei ole löytänyt yhteistä säveltä herran kanssa ja molemmille on parempi olla erillään.

Mutta mikä joukkue on oikeasti niin hullu, että ottaa arvan numero 17 itselleen? Koko Ilyan comeback on niin surkuhupaisa keissi, että ei voi kuin nauraa. Nauran myös meiän GM:lle ja hänen sokeudelle. Summer of '18 - Nevö foget.

Turpaan tulee tasaseen, mut ei me mikään Red Wings sentään olla. U20 kisoihin lähtee liuta prospekteja, joita seurata silmä kovana. En olis uskonu tätäkään sanovani koskaan...
 
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Järvelän Jäppärä
Kovalchuk ei mihinkään kaupalla liiku. Sopimuksen mitätöinti ja caphit-kärvistely vielä ensi vuonna edessä.

Richardsin ja toisen Blaken loistohankinnan, Phaneufin, kanssa caphittiä syömään melko todennäköisesti siirtyy siis Venäjän härkä.
Toi Losin pelaaminen on tappioista huolimatta ollut paljon mukavampaa seurattavaa kuin viime kaudella. Numeroniilot todistaneet, että systeemi toimii. Joukkueessa vaan ei ole riittävästi ratkaisuvoimaa. Vanhuksista Kopitar pelannut erittäin hyvin, Quick on petrannut huimasti ja Carterkin on nopeampi jäällä.

Nuoremmasta polvesta harmittaa tuo Wagner. Luo koko ajan nopeudellaan itselleen paikkoja, mutta ei osaa viimeistellä. Silti hyvä tulevaisuuden alempien kenttien mies.

Niin ja paluun on siis tehnyt, man Who doesn't exist, eli Vilardi. Pysynyt ehjänä ja alkanut tekemään maaleja Ontariossa.

Kyl tää tästä. GO KINGS GO!
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Kovalchuk ei mihinkään kaupalla liiku. Sopimuksen mitätöinti ja caphit-kärvistely vielä ensi vuonna edessä.

Richardsin ja toisen Blaken loistohankinnan, Phaneufin, kanssa caphittiä syömään melko todennäköisesti siirtyy siis Venäjän härkä.
Toi Losin pelaaminen on tappioista huolimatta ollut paljon mukavampaa seurattavaa kuin viime kaudella. Numeroniilot todistaneet, että systeemi toimii. Joukkueessa vaan ei ole riittävästi ratkaisuvoimaa. Vanhuksista Kopitar pelannut erittäin hyvin, Quick on petrannut huimasti ja Carterkin on nopeampi jäällä.

Nuoremmasta polvesta harmittaa tuo Wagner. Luo koko ajan nopeudellaan itselleen paikkoja, mutta ei osaa viimeistellä. Silti hyvä tulevaisuuden alempien kenttien mies.

Niin ja paluun on siis tehnyt, man Who doesn't exist, eli Vilardi. Pysynyt ehjänä ja alkanut tekemään maaleja Ontariossa.

Kyl tää tästä. GO KINGS GO!

Palkkakattoa ajatellen Kovalchukin palkka ei sinänsä tunnu missään, kun joukkueesta poistuu kevään/kesän aikana kalliimpia veteraanipelaajia ja tilalle nostettaneen/tullee halvempia nuoria kavereita. Jos kevään siirtoajan kauppoja ajattelee, niin Losilla on mahdollisuus pidättää myytävien pelaajien palkoista isoja osuuksia tai voivat jopa ottaa vastineeksi cap dumppeja. Kuitenkin ensi kausikin on vielä rakennusvaiheen aikaa, joten palkkabudjetti pitääkin olla mieluummin palkkalattian kuin katon tuntumassa.

Vilardi on tehnyt kahdeksassa ekassa ottelussaan kahdeksan pistettä (4+4) eli saman verran kuin Rasmus Kupari 26 ottelussa (6+2). Olihan tuo Vilardin "hidas ja kankea"-luistelu ekoissa otteluissa tuskallista katsottavaa, mutta kyllä se siitä on jo lyhyessäkin ajassa parantanut. En usko, että Vilardista ikinä tulee liikkeen puolesta keskinkertaista parempaa tekijää, mutta muilta osa-alueiltaan hän on kyllä hyvä pelimies. Nopeita ja oivaltavia syöttöjä, laukaus ei ole mikään frkmainen hirveä pommi, vaan pikeminkin nopea ja tarkkaan tähdätty sivallus, kädet on nopeat ja ulottuvat ja siksi pystyy riistämään kiekkoja/katkomaan syöttöjä ja toisaalta myös riplaamaan ahtoissa paikoissa. Jos Vilardi pysyy terveenä ja saa kehitettyä liikkumista edes minimitasolla, niin ehdottavasti top 6 -hyökkääjä moneksi vuodeksi. Ja plussaa isosta koosta ja rightin kätisyydestä.

Nuorten MM-kisoissa Losilla voi olla jopa yhdeksän edustajaa. Mahdollisia kisamiehiä ovat suomalaisista Kupari ja Nousiainen, ruotsalaisista Fagemo ja Björnfot, jenkeistä Turcotte ja Kalieyv, kanadalaisista Thomas ja Dudas ja tsekeistä maalivahti Parik. Kanada sai ammattilaisista mukaan Velenon ja Haytonin, joten voi olla, että joko Dudas tai Thomas tai huonoimmassa tapauksessa molemmat putoavat kisakoneesta.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Puoliväli kaudesta on saavutettu ja koossa on 36 pistettä (16W-21L-4OTL). Viime kaudella samaan aikaan koossa oli piste vähemmän (16W - 22 L - 3 OTL), joten pisteellisesti suurempaa kehitystä ei ole tullut. Tällä kaudella en ole katsonut normaalimäärää NHL-otteluita, vaan aikaa on mennyt Ontarion pelien katsomiseen. Mutta sen mitä olen Losin pelejä vilkuillut, niin paremmalta se on näyttänyt kuin viime kaudella. Maalinteko on vaan entiseen tapaan aivan ylivoimaisen vaikeaa. Tuota pistemäärää arvioitaessa pitää huomioida, että Kings on pelannut vieraissa (23 kertaa) selvästi enemmän kuin kotona (18 ottelua) ja todennäköisesti parantaa sijoitustaan sarjataulukossa loppukauden aikana. Paljon riippuu siitä mitä siirtomarkkinoilla tapahtuu eli miten paljon muut joukkueet heikkenevät/vahvistuvat ennen helmikuun loppua.

Detroithan tulee sijoittumaan runkosarjassa viimeiseksi eikä Devilskään paljoa pisteitä kerää, mutta tätä kaksikkoa lukuunottamatta häntäpää on suhteellisen tasainen. Losillehan tämän kauden jännittävimmät ajankohdat tulevatkin olemaan siirtomarkkinat helmikuun jälkipuoliskolla, varausjärjestyksen arvontatilaisuus kauden jälkeen ja juhannuksen jälkeinen viikko, kun seurat varautuvat Montrealissa pidettävään draftiin (26. - 27. kesäkuuta) treidaamalla pelaajia ja varausvuoroja ja tietenkin itse varaustilaisuus.

Tämän kauden siirtoaika umpeutuu maanantaina helmikuun 24., joten loppukauden kokoonpano on suhteellisen hyvin selvillä tiistaina 25. helmikuuta. Kings pelaa helmikuun puolivälistä alkaen reilun kuukauden kotona (16 peliä kotona, vain kaksi vieraissa), joten tuona aikana olisi hyvä testata nuoria pelaajia suhteellisesti helpommassa kotiympäristössä (hallissa). Mutta sitä ennen pitäisi tehdä kokoonpanoon tilaa joitakin veteraaneja myymällä ja aika näytää miten hyvin Blake siinä onnistuu.

Nuorten MM-kisat ovat alkaneet Kings-varauksilta vaihtelevasti. Kuparin turnaus ei kestänyt kuin parisen erää, mutta toisaalta Samuel Fagemo on onnistunut paukuttamaan kahdessa ottelussa jo kolme maalia. Kisat ovat vasta alussa ja paremman arvion onnistujista pystyy sanomaan loppiaisen jälkeen.
 
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Järvelän Jäppärä
Puoliväli kaudesta on saavutettu ja koossa on 36 pistettä (16W-21L-4OTL). Viime kaudella samaan aikaan koossa oli piste vähemmän (16W - 22 L - 3 OTL), joten pisteellisesti suurempaa kehitystä ei ole tullut. Tällä kaudella en ole katsonut normaalimäärää NHL-otteluita, vaan aikaa on mennyt Ontarion pelien katsomiseen. Mutta sen mitä olen Losin pelejä vilkuillut, niin paremmalta se on näyttänyt kuin viime kaudella. Maalinteko on vaan entiseen tapaan aivan ylivoimaisen vaikeaa. Tuota pistemäärää arvioitaessa pitää huomioida, että Kings on pelannut vieraissa (23 kertaa) selvästi enemmän kuin kotona (18 ottelua) ja todennäköisesti parantaa sijoitustaan sarjataulukossa loppukauden aikana. Paljon riippuu siitä mitä siirtomarkkinoilla tapahtuu eli miten paljon muut joukkueet heikkenevät/vahvistuvat ennen helmikuun loppua.

Itsellä on tullut lähes kaikki matsit katsottua ja ihan muutamaa todella turhauttavaa ottelua lukuunottamatta yrittäminen ja asenne on ollut paljon paremman näköistä kuin edelliskaudella. Pisteitä ei ole juuri enempää tullut, mutta mielestäni joukkue on menossa oikeaan suuntaan. Kingsin ottelut ovat lähtökohtaisesti mielenkiintoisia tuon "shoot always and everywhere" -mentaliteetin ansiosta vaikkakin osumatarkkuus ollutkin sitten mitä on. Muutenkin tuo joukkue ei ole näyttänyt hitaalta muihin joukkueisiin verrattuna, joten hyvään suuntaan on menossa.

Puolikkaan kauden ehdottomat yllättäjät Blake Lizotte, Nikolai Prokhorkin ja Matt Roy. Jokainen hienosti lunastanut pelipaikkansa. Aivan kantapäillä kolkuttelee Jeff Carter, joka on saanut luisteluvoimaansa takaisin ja tekee ihania maalinedusmaaleja. Kunnon konkari.
Miinuspuolella Trevor Lewis, jonka loukkaantumiset ilmeisesti ovat nyt tyhjentäneet. EI tule lopettaamaan uraansa, vaikka niin toivoin, Kingissä vaan lähtee joko enemmin tai myöhemmin tällä kaudella joukkueesta. Drew Doughty on alkanut viimeisen kuukauden aikana pistämään silmään negatiivisesti. Hänelle tuntuu kertyvän noita syöttöjä vastustajille ja epämääräisiä ratkaisuja enenevissä määrin. Pisteitä tulee kivasti, mutta puolustava puolustaja on Doughtysta loistanut hiukan poissaolollaan viime aikoina. Ja Austin Wagner. Ihana pelaaja, mutta pistä sitä kiekkoa sinne maaliin niistä paikoista. Sieltä on kovaa vauhtia tulossa liuta prospektihyökkääjiä kilpailemaan pelipaikoista.

Ja prospekteista sen verran, että jos Fagemo ja Kaliyev pystyvät jotain tuosta maalintekotaidosta tuomaan NHL-tasolle asti, niin Losilla ei ole mitään hätää. Kaliyev varmaan tekee viisi maalia kaudessa vaihtoaitiostakin.

Ensi yönä Philadelphia. Go Kings Go!
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, TPS
Vähän pureskelua päättyneistä kisoista Kings prospektien osalta.

Kaksi kultaa ja pronssia Kings-perheeseen jäi. Finaalin ratkaissut maali Akil Thomasin lavasta ja pistepörssin voitto Samuel Fagemon toimesta. Ei mikään huono turnaus kokonaisuudessaan, vaikka pinta ehkä kiiltää huomattavasti sisusta enemmän.

Ranking:

1. Samuel Fagemo, 8+5=13

Läpi turnauksen Ruotsin vaarallisin hyökkääjä. Ylivoimalla yhteispeli Sandinin kanssa toimi erinomaisesti ja tulitti b-pisteen kaarelta tulisesti takakulmaan vetoja. Pistepörssin voitto ei tietysti mitään takaa, mutta kyllä odotukset herran kohdalla nousivat taas pari pykälää ylöspäin näiden suoritusten jälkeen. Frölunda jatkaa varmaankin pitkälle kevääseen, joten odotellaan ensi kaudelle mehulinkoa.

2. Kim Nousiainen, 1+3=4

Nousiainen pelasi koko turnauksen ykkösparissa Thomsonin kanssa. Loistavaa tasapainottavaa pelaamista. Thomson otti ehkä liian isoa roolia, joten Kim joutui paikkaamaan hyvin usein. Pystyi murtamaan paineen hyvällä luistelulla ja antoi napakoita ykkössyöttöjä. Nousi myös rohkeasti hyökkäysalueelle ja niiden nousujen ansiosta tehojakin syntyi mukavasti.

3. Arthur Kaliyev, 4+2=6

Vastuu kasvoi turnauksen edetessä, mutta tuntui silti olevan hieman turhaan kahleissa. USA pelasi muutenkin jotenkin väkinäisesti ja lahjakas nippu ei saanut parasta irti. Kaliyev väläytteli vetoaan, varsinkin ylivoimalla, ja onhan se kuti mainio. Odotukset olivat ehkä korkeammalla, mutta ihan hyvä suoritus vaihtelevaan rooliin nähden.


4. Aidan Dudas , 0+2=2

Hoiti hommansa alempien ketjujen työhevosena moitteettomasti. Raastoi kulmissa ja teki paljon töitä molempiin suuntiin. Kanadan suurimmat tähdet hoitivat pisteiden mättämisen, mutta Dudas oli yksi tärkeimmistä pelaajista kaatamassa Suomea. Ainoat tehopisteetkin tulivat tuosta kamppailusta. En tiedä rajoittaako koko lopullista läpimurtoa, mutta on mahis murtautua pitkällä aikavälillä rouhijaosastolle.

5. Akil Thomas, 1+1=2

Oikeastaan samat sanat kuin Dudasin kanssa. Rooli oli pieni, mutta lopulta oli juuri se sankari, jota tarvittiin. Luistelu on mielestäni hyvällä tasolla, mutta ei häikäise osaamisellaan. Näkymätön, mutta niin piti ollakin tuossa roolissa.

6. Alex Turcotte, 0+2=2

Lievä pettymys omaan silmää. USAn peli ehkä lannisti omaa näkemystä korostetusti, mutta ei Turcotte pystynyt pelaamaan huipputurnausta. Rooli jäi epäselväksi, kun sahasi laidan ja centterin väliä. Väläytti yhdellä hienolla esityöllä Kaliyevin maaliin (sai kyllä herkutella tällä asetelmalla hetken). Kiire ei ole, joten annetaan aikaa timantille.

7. Tobias Björnfot, 0+0=0

Vajosi kyllä täysin rivipuolustajaksi Ruotsin kivikovassa pakistossa. Pelasi hyvin varmistelevaa peliä, mutta oli silti hieman hukassa oman maalin edessä. Se alkukauden rohkea Kings pelaaminen oli ainakin tyystin kadonnut. Pronssi piristää ja tuskin lannistuu. Nyt hyvä kevät ja syksyllä katsellaan.

8. Lukas Parik, 84,6%, 6,17 GAA

Pelasi neljä erää ja päästi kahdeksan maalia. Täysi pannukakku kotikisoissa, vaikka olikin molemmissa pelissä melkoisessa kiekkosateessa.



Rasmus Kupari

Loukkaantuminen pilasi kisat ennen kuin ne ehtivät edes kunnolla alkaa. Tilanne ei näyttänyt mitenkään kauhean pahalta ja epäilys heräsi, että Kings kutsui Kuparin Losiin hätävarjeluna. Olisi kaivannut onnistumisia piristykseksi hieman heikon AHL syksyn takia. Viitta ykköshyökkääjänä oli mielestäni etukäteen ehkä liiankin iso taakka, koska Kupari ei vaikuta luontaiselta liideriltä. Harmi, että kisat meni näin pahasti pieleen.


Kisojen MVP Lafreniere on kyllä häikäisevä pelaaja. Toivottavasti Kings tankkaa kunnolla ja arpa osuisi kerrankin kohdalle. Kyllähän tuollainen pelaaja muuttaisi organisaation tulevaisuuden näkymiä huomattavasti.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
1. Samuel Fagemo, 8+5=13
2. Kim Nousiainen, 1+3=4
3. Arthur Kaliyev, 4+2=6
4. Aidan Dudas , 0+2=2
5. Akil Thomas, 1+1=2
6. Alex Turcotte, 0+2=2
7. Tobias Björnfot, 0+0=0
8. Lukas Parik, 84,6%, 6,17 GAA
Rasmus Kupari

Mulla olisi hiukan erilainen lista, mutta taisi olla erilaiset ennakko-odotuksetkin. Fagemo ja alaikäinen Kaliyev ylittivät meikäläisen odotukset, Thomas, Dudas ja Nousiainen pelasivat odotusten ja roolinsa mukaan. Kaliyevin tavoin Parik, Turcotte ja Björnfot ovat alaikäisiä ja voivat ikänsä puolesta pelata vielä ensi vuoden nuorten MM-kisoissa.

Kaikilla neljällä alaikäisellä on kyllä vielä runsaasti kehittymisen varaa. Jollei Kaliyev tee pisteitä, niin on kentällä melko turha - kaartelee ja kiertelee eikä osallistu peliin aktiivisesti. Ainahan sitä voi tapahtua yllätyksiä, sillä kehittyihän Joel Armiakin todella hyväksi duunaripelaaja, mutta Kaliyevista vähän haiskahtaa "toppi tai floppi" - tyyppi. Jos hyvin menee, niin reilun kolmenkymmenen maalin mies vuosikausiksi, mutta jos intensiteetti ei kehity, niin en usko hänestä tulevan vakiopelaajaa NHL:ään.

Björnfot pelasi liikaakin joukkueelle. Pari kertaa hän näytti, että pystyy tarvittaessa tuomaan kiekon jalallakin ylös. Olisin toivonut aktiivisempaa pelaamista, mutta ilmeisesti Björnfot pelasi siten kuin valmentaja hänen käski pelata - eli varman päälle. Jotain häikkää Björnfotin ja pakkipari Brobergin yhteispelissä oli, sillä minusta he eivät tukeneet toisiaan kunnolla. Vaikka ruotsalaisen esitys tässä turnauksessa ei vastannut odotuksia, niin uskon hänestä kehittyvän top 4 -pakin NHL:ään. Äly ja liike on vahvuudet, mutta voimaa ja ilkeyttä tarvitsee vielä reilusti lisää.

Pystyn näkemään Thomasin pelaavan parin-kolmen AHL-vuoden jälkeen NHL:ssä alaketjuissa, mutta en vaan tajua miksi varausvuoroja käytetään Dudaksen kaltaisiin pelaajiin. Noita samanlaisia alamittaisia tehottomia pörrääjiä saa vapaiden markkinoiden yliopistopelaajistakin (Iafallo, Lizotte). Vielä enemmän ihmettelen Turcotten varaamista numerolla viisi. Ottaisin kenet tahansa kolmikosta Seider-Cozens-Zegras ennemmin kuin hänet. Kyllähän kaverilla näyttää olevan asenne kohdallaan ja tekee kentällä kovasti duunia, mutta mikä hänen potentiaalinsa oikein on? No, ehkä kaikki menee loistavasti ja Turcottesta kehittyy sakukoivumainen tehokas johtajatyyppi, mutta enemmän hän minusta näytti erikhaulamaiselta, loukkaantumisherkältä kolmossentteriltä kuin hyökkäävän kentän johtajalta.

Nousiaisen ja Kuparin NHL-tulevaisuuden suhteen olen epäileväinen. Kupari tekee jatkuvasti tuon saman virheen minkä hän teki ennen loukkaantumistaan. Hän kuljettaa kiekkoa keskialueella "poikittain" tullen oikealta kaistalta tai keskikaistalta etuvasemmalle ilmeisesti tarkoituksenaan viedä kiekko hyökkäysalueelle. Matkalla hän harhauttaa yhden, välillä jopa kaksi vastustajaa, mutta tavoitteeseen (viivan ylitykseen) ei päästä, koska harhausten jälkeen vauhtia ei enää juurikaan ole ja suunta ei ole eteenpäin (hyökkäysalueelle), vaan ennemminkin sivulle (kohden laitaa). Ja sitten tielle tuleekin se seuraava vastustaja, joka pysäyttää hyökkäyksen ja taklaa Kuparin irti kiekosta. Nyt tällaisessa tilanteessa kävi huono tuuri ja tuloksena oli loukkaantuminen, eikä pelkkä kiekonmenetys. Se, että nuori pelaaja tekee virheen on minusta ihan ok, mutta jos sama virhe toistuu, niin se on huono merkki. Minä haluan sentterin johtavan/rytmittävän oman ketjunsa peliä ja osoittavan luovuutta, mutta siihen Kupari ei nykyisellään pysty. Olisi mielenkiintoista nähdä hänet oikeassa laidassa sellaisessa ketjussa, jossa olisi hyvä, nopea, peliätekevä sentteri, joka pakottaisi Kuparin pelaamaan suoraviivaisesti.

Losin skouttina toimiva Christian Ruuttu on pariin otteeseen verrannut Nousiaista Kimmo Timoseen. Timonen pelasi kahdet nuorten MM-kisat ja jälkimmäisen turnauksen jälkeen pelasi vielä kolme kautta SM-liigassa, parit MM-kisat ja olympialaiset ennen kuin lähti NHL:ään. Nousiaisellekin tällainen hitaasti kiiruhtaminen taitaisi olla oikea reitti ja pelipaikka Pohjois-Amerikkassa voisi löytyä helpommin muualta kuin Losista. Clague, Björnfot, Anderson, Hults, Moverare,Doyle - Losilla on aika paljon tulossa leftin pakkeja, joten Nousiaisella on kova työ raivata NHL-paikka Los Angelesista.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Vielä enemmän ihmettelen Turcotten varaamista numerolla viisi. Ottaisin kenet tahansa kolmikosta Seider-Cozens-Zegras ennemmin kuin hänet. Kyllähän kaverilla näyttää olevan asenne kohdallaan ja tekee kentällä kovasti duunia, mutta mikä hänen potentiaalinsa oikein on
Eikös Turcottea pidetä vähän Toewsin kaltaisena pelaajana? Eli hyvä molempiin suuntiin. En Turcottea ole hirveästi nähnyt niin en osaa tarkemmin sanoa. Oli muistaakseni aika varma Top-5 varaus viime draftissa ja taidettiin laittaa kolmanneksi melko usein.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, TPS
Kaliyevin tavoin Parik, Turcotte ja Björnfot ovat alaikäisiä ja voivat ikänsä puolesta pelata vielä ensi vuoden nuorten MM-kisoissa.

Heillä on aikaa ja ensi joulun kisat Edmontonissa ovatkin kaikille kolmelle suurempi näytönpaikka. Jäivät selkeesti muiden esitysten jalkoihin. Vähän turhakin tuo oma ranking, koska moni pelaaja on urallaan eri vaiheessa ja rooli oli joukkueissa hyvin erilainen.

Kaliyevista vähän haiskahtaa "toppi tai floppi" - tyyppi.

Tää on myös se syy miksi valui tokalle kiekalle. Mielestäni otettiin silti hyvä riski. Olisi vain emoseuran tehtävä ohjata pojan ajatuksia ja kehitystä oikeisiin asioihin. U20 kisat on monelle pelaajalle "vapaus olla ylimielinen". Ymmärrätte ehkä mitä tarkoitan, mutta Kaliyevin tapauksessa se on hetki hieman varastaa ja elää flown mukaan. Kanadan junnusarjat eivät välttämättä palvele asiaa yhtään enempää, jos status joukkueessa on merkittävä tehojen osalta.

Hän kuljettaa kiekkoa keskialueella "poikittain" tullen oikealta kaistalta tai keskikaistalta etuvasemmalle ilmeisesti tarkoituksenaan viedä kiekko hyökkäysalueelle. Matkalla hän harhauttaa yhden, välillä jopa kaksi vastustajaa, mutta tavoitteeseen (viivan ylitykseen) ei päästä, koska harhausten jälkeen vauhtia ei enää juurikaan ole ja suunta ei ole eteenpäin (hyökkäysalueelle), vaan ennemminkin sivulle (kohden laitaa). Ja sitten tielle tuleekin se seuraava vastustaja, joka pysäyttää hyökkäyksen ja taklaa Kuparin irti kiekosta.

Samaan kiinnittänyt huomiota. Jos vauhtia on tarpeeksi, niin pystyy murtautumaan, mutta tää on täysin turhaa. Kupari ei ole ymmärtänyt AHL:n puolella sitä, että kiekosta pitäisi luopua ja hakea sitä kautta itselle parempaa peliä edistävää paikkaa. Nyt se Liiga-vaihde, jossa isoa kaukaloa on käytetään hyödyksi, on edelleen päällä. Kuparin pitäisi olla poikkeuksellisen taitava tai nopea, jos haluaisi dominoida kiekon kanssa. Mulla on Kuparista ollut ehkä liiankin positiivinen kuva, mutta samalla täytyy muistuttaa, että poika on pelannut vasta yhdem syksyn p-amerikkalaista kiekkoa.

Kingsin projektin on oltava hidas nyt ja se palvelee Turcotten, Nousiaisen ja Kuparin kaltaisia pelaajia. On aikaa kehittyä parhaaksi mahdolliseksi versioksi ja löytää se oikea rooli.

Vuoden päästä ihmetellään sitten uudestaan kuinka paljon turnauksessa pelaava nelikko on nostanut tasoaan.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Eikös Turcottea pidetä vähän Toewsin kaltaisena pelaajana? Eli hyvä molempiin suuntiin. En Turcottea ole hirveästi nähnyt niin en osaa tarkemmin sanoa. Oli muistaakseni aika varma Top-5 varaus viime draftissa ja taidettiin laittaa kolmanneksi melko usein.

Joo, Toewsiinhan häntä usein verrataan. Sen mitä Turcottea olen nähnyt, niin ei minulle Toews ole tullut mieleen, pikemminkin Saku Koivu. Turcotte on listattu Elite Prospectissa Matias Maccellin pituiseksi (180cm) ja hiukan painavammaksi (75 kg <-> 84 kg), mutta TV:stä katsottuna Turcotten mitoissa olisi pari tuumaa ja kymmenen paunaa amerikan lisää. Vaikka nykyisin toistetaan sitä, että pelin nopeutumisen takia pelaajan koolla ei ole enää niin suurta merkitystä, niin minun mielestä se ihan diipadaapaa. Kun katsoo kahden viimeisen Stanley Cup voittajan kokoonpanoja, niin aika raskaita ja raastavia nuo porukat ovat. Ja finaalit hävinneet porukat samantapaisia. Jos Toronto, Tampa tai Carolina voittaa tällä kaudella mestaruuden, niin sitten voin harkita mielipiteeni muuttamista, mutta en sitä ennen.

Draftiennakoissa Turcotte laitettiin usein top vitoseen, mutta esim. Hockey Newsin Draft Previewssä oli kymmenentenä. Hughes ja Kakkohan olivat varmaan kaikissa listoissa ykkönen ja kakkonen ja sen jälkeen Dachin, Byramin, Turcotten, Cozensin, Podkolzin sijoitukset vaihtelivat melkein listasta toiseen. Seiderin valinta taisi olla kärkipään suurin yllätys, mutta toisaalta se oli Yzermanin linjan mukainen. Ainakin itselle on tullut sellainen mielikuva, että Yzerman pyrki tietoisesti hankkimaan Tampa-kautensa loppupuolella organisaatioon nuorempia rightin puolen pakkeja enemmältikin - Foote, Semykin, Greene, Sergachov (treidi), Cernak (treidi) ja sikäli loogisesti Detroitissa ekassa draftissaan kaksi ekaa valintaa oli isoja rightin (euro)pakkeja. Ensi kesänä vuorossa taitaa olla hyökkääjä, jollei sitten arvonnassa ihan paska tuuri käy ja putoavat neloseksi. Drysdale taitaa olla rankattu siihen nelosen, vitosen tuntumaan... .

Kingsin projektin on oltava hidas nyt ja se palvelee Turcotten, Nousiaisen ja Kuparin kaltaisia pelaajia. On aikaa kehittyä parhaaksi mahdolliseksi versioksi ja löytää se oikea rooli.

Vuoden päästä ihmetellään sitten uudestaan kuinka paljon turnauksessa pelaava nelikko on nostanut tasoaan.

Vähän vaan arveluttaa onko Blake riittävän kärsivällinen ja tajuaako hän miten alkuvaiheessa huippujoukkueen rakentaminen on. Minua ei haittaisi yhtään, vaikka Blake saisi kauden päätteeksi monoa ja taustalla lymyävä Hextall nostettaisiin puikkoihin. Samalla voisi näyttää Futalle ovea tai ainakin miettiä tarkemmin visiota millainen/minkätyyppisen joukkueen tulevaisuudessa halutaan olevan. Blake on vetänyt nyt kolme draftia (eka 2017 eli Vilardi drafti) eikä tuo ekan kierrosten saalis (Vilardi, Kupari, Turcotte, Björnfot) miltään tulevaisuuden huippujoukkueen tukipilaristolta vaikuta.

Niin, ehkä ensi vuoden turnauksessa Kings-varaukset osoittavat ottaneensa isoja kehitysloikkia. Pitää muistaa että esim. Valtteri Filppula näytti ekoissa kaksikympppisten kisoissaan ihan statistilta ja oli vuotta myöhemmin turnauksen tähdistössä. Samoin Alex Pietrangelo oli ekalla yrittämällään todella surkea, jollei suorastaan joukkueen paskin pakki ja vuotta myöhemmin hänet valittiin kisojen parhaaksi puolustajaksi. Alle kaksikymppisenä kehitysaskeleet ovat joskus käsittämättömän suuria.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, TPS




Blake liipaisi ensimmäiset palaset pois. Campbellin kausi on ollut alavireinen, joten ei harmita tämä menetys. Petersen nostettiin ylös.

Clifford on pelaaja, jonka menetys nostaa kyllä tunteet pintaan. Huikea taistelija, persoona ja pukukoppipelaaja. Mestaruusvuosina oli iso palanen, joten toivottavasti pystyy antamaan Torontossa kannujahdissa edes osan tuosta kokemuksesta.

Nää treidit tulee kirpasemaan joka kerta, mutta se on kestettävä tulevaisuuden takia. Vastine oli mielestäni sopiva tässä treidissä.

Edit.



 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Järvelän Jäppärä
Kiitos Clifford! Ainoa pelaaja, joka pystynyt viime vuosien suokävelyssä pitämään oman tasonsa ja jopa nostanut sitä. Helvetin ikävä jo nyt!

Olikohan jatkopahvi pyynnissä caphit vai vuodet liian isot, kun Managementin ihailema sydän ja sielu myytiin pois. Niin hurja oli tuo ylistyslaulu vielä viime kesänä. Kyllähän tää vituttaa.

Ja Campbellin lähdön myötä kuningasten kuningas mentoroi loppu-uransa (toivottavasti) tulevaa ykköskassaria. On siinä Petersenille ainakin hieno esimerkki, josta ottaa mallia.

Hutton/Martinez/Toffoli/Lewis/Forbort/Ryan. Kuka vedetään yli seuraavaksi?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös