No sehän se. Uroshaapana on niin näyttävän näköinen etten tullut naarasta/poikasta edes googlettaneeksi.Haapana?
No sehän se. Uroshaapana on niin näyttävän näköinen etten tullut naarasta/poikasta edes googlettaneeksi.Haapana?
Tuo lyhyt nokka paljastaa Haapanan usein kun vertaa muihin sorsalintuihin.No sehän se. Uroshaapana on niin näyttävän näköinen etten tullut naarasta/poikasta edes googlettaneeksi.
Jaa, millos haapanan lat. nimi on vaihtunut Anas penelope:sta tuohon muotoon?Haapana, Mareca penelope - Linnut - LuontoPortti
www.luontoportti.com
Vuoden 2015 jälkeen, koska mun lintuoppaassani kuuluu vielä Anas -sukuun. Myös harmaasorsa kuuluu nykyään Mareca -sukuun.Jaa, millos haapanan lat. nimi on vaihtunut Anas penelope:sta tuohon muotoon?
Ja sitä vielä kuvitteli, ettei näitä latinankielisiä nimiä tarvitsisi koskaan enää uusiksi opetella. Meneekö katu-uskottavuus, jos edelleen käyttää jääräpäisesti tuota Anas -sukua?Vuoden 2015 jälkeen, koska mun lintuoppaassani kuuluu vielä Anas -sukuun. Myös harmaasorsa kuuluu nykyään Mareca -sukuun.
Kaikki tosiharrastajakörmyt tietävät, mistä on kyse eli ei mene.Ja sitä vielä kuvitteli, ettei näitä latinankielisiä nimiä tarvitsisi koskaan enää uusiksi opetella. Meneekö katu-uskottavuus, jos edelleen käyttää jääräpäisesti tuota Anas -sukua?
Sori OT.
Jaa, millos haapanan lat. nimi on vaihtunut Anas penelope:sta tuohon muotoon?
Kalasääskiä nähnyt tänä kesänä yllättävän monessa paikassa ja useasti. Vanhalta nimeltään kalasääksi, joksi sitä moni edelleen kutsuu.
Nokka on oikeastaan punainen, samoin kuin koivet ja silmät.
pähkinähakki, Suomessa epäsäännöllisesti esiintyvä tummanruskea varislintu.
Hienoa jos pesii vuosittain. On myönnettävä että suurin määrä kaikesta lintutietämyksestäni on kerätty innokkaana pikkupoikana viime vuosikymmenen alkupuolella. Moni lintujen esiintyvyyteen ja yleisyyteen liittyvä asia on ehtinyt muuttua sen jälkeen. Esimerkiksi pikkuvarpusen kanta on kasvanut voimakkaasti. Elän täten vähän vanhan tiedon varassa. Ulkopuolisten antamat päivitykset kelpaavat hyvin.
En tiedä mitä sekoitan mihin, mutta antaa sen olla. Sinipyrstön näkeminen olisi upeaa. Kyseinen sulkaseppo asuttaa Itä-Suomen tiheitä ja vanhoja aarnimetsiä. Kanta on kaiketi pieni mutta vankka. Suomi on Euroopan Unionin ainoa valtio, jossa sinipyrstö pesii vuosittain. Laji on yleisempi Venäjällä ja muualla Aasiassa. Koiraan ulkoasu on Tapparaa mukaileva: sininen selkä, oranssi vatsa. Pesimätavoistaan tiedetään vielä suhteellisen vähän.
Eräs ala-asteen opettajani oli käynyt maan itäosissa etsimässä lintua, tuloksetta. Kiinnosti minuakin lintujen ystävänä. Sinipyrstön kaltainen näkymätön, korea ja tiettyyn metsätyyppiin sitoutunut otus on kaikessa arvoituksellisuudessaan todella kiehtova.
Oma vähäinen lintutietämykseni on peruja noin 20 vuotta takaperin pikkupoikana tietokoneella "pelaamastani" lintupelistä. Pelaaminen lainausmerkeissä, koska kyseessä ei periaatteessa peli ollut. Tuossa oli mukana kaikkien(?) Suomen lintujen tiedot ja audiona lauluääni. Lisäksi oli jokin moodi, missä taustana toimi erilaiset metsätyypit. Näihin ilmestyi kyseisillä alueilla eläviä lintuja, joita klikkaamalla sai lisätietoja kyseisestä lajista. Muistaako kukaan tällaista? Olisi kiva päästä verestämään muistoja, jos tuon vaikka jostain pystyisi lataamaan.
Elämän olosuhteet eli luonnon monimuotoisuus on täällä niukempaa kuin etelän hedelmällisillä mailla ja siksi olenkin miettinyt kartanon ostamista Uudeltamaalta tai Varsinais-Suomesta. Varainkeruuni tähän projektiin on tosin hieman hyytynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.
Tämä tuli nähtyä appiukon mökillä viime kesänä. Vähän aikaa piti oikeasti nystyröitä pyöritellä mikä tuo on, ja sitten Google laulamaan. Komea näky.Eppu Normaalin Pantse Syrjä totesi 1980-luvulla haastattelussa, että jos soittohommat joskus loppuvat, niin on hänellä ollut jo oikea ammattikin katsottuna pitkän aikaa. Valitettavasti noita englantilaisen aatelisherran paikkoja on ollut valitettavan vähän avoinna.
Ketjun aiheeseen: eilen tuli mökillä nähtyä ihan sattumalta varsin harvinainen lintu, nimittäin jalohaikara. Tuo laji on kovaa vauhtia levittäytymässä Suomeen, ja on ainakin kerran jo todistetusti pesinyt. Mutta kun tuo pesii suurten ruovikoiden kätkössä, on hyvin todennäköistä, että pesintöjä olisi jo paljon enemmän. Loppukesällä noita saapuu Suomeen enemmän, hieman samaan tapaan kuin harmaahaikarat tekevät suuremmassa mittakaavassa.
Sattumaa oli tässäkin. Siellä tuo lensi läheisen lahden yllä hetken aikaa. Pistin viestiä eräälle lapsuudenystävälleni, joka tietää linnuista vielä enemmänkin, ja on toiminut rengastajanakin. Hän kertoi, että tässä mökkini läheisyydessä (n. 3km päässä) oli nähty jalohaikara muutamaa päivää aiemmin. Todennäköisesti tuo oli sama yksilö.
Olen noita nähnyt muutaman kerran aiemminkin. Eräs oli Tampereella medianäkyvyyttä saanut kesken kylmimmän talven Viinikanojassa aikaa viettänyt yksilö. Toisen kerran näin Kangasalla tuollaisen jo alkukesästä aivan sattumalta fillarilenkillä. Silloin ajankohtaan nähden kyse oli huomattavasti kovemmasta havainnosta. Samana syksynä näin kolmen linnun parven hyvin lähellä tuota samaa paikkaaa.
Todella komea lintu. Puhtaan valkoinen haikara, jonka kellertävä nokka loistaa kauas.
Jalohaikara – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Appiukko sanoi (joskus hanhia kasvattaneena) että joka kerta kun nokka menee alas, tippuu paskaa toisesta päästä. Pitänee ilmeisesti paikkansa.Minä näin tänään mökillä valkoposkihanhia emon ja 4 poikasta portaiden vieressä pihalla. Torstaina kottikärryllinen paskaa tuli näiden ja sukulaistensa jäljiltä pihalta kärrättyä pois. Hieno lintu!