Petri Kontiolan uran päättyminen oli tiedossa pitkin kautta ja vain mestaruus jäi puuttumaan upealta pelaajalta. Olympiapronssi 2014 (NHL-olympialaiset), MM-hopeaa 2007, 2014 ja 2021, SM-pronssia 2022 ja 2023, KHL-finaaleissa 2013, Liigan pistepörssin voitto ja tähdistövalinta 2021, 12 NHL-ottelua... Toki häneltä löytyy A-nuorten mestaruus 2004, mutta miehissä se kirkkain on kiertänyt, vaikka Konna on ollut aina joukkueensa ja koko turnaustensa/sarjojensa parhaita pelintekijöitä. Hienoa, että sai lopettaa uransa kuitenkin voittopeliin ja kotikaupungissaan.
Hatunnosto myös Jarno Koskirannalle, jolla on kokemuspankissa yhdet olympialaiset sekä kahdet MM-kisat yhden hopean kera. Aikansa kirkkaimpana saavutuksena on tietysti Gagarin Cup 2017, jolloin pelasi myös Pavel Datsjukin kanssa SKA:n ykkösketjussa. Koskiranta nousi huipulle tuntemattomammista lähtökohdista siirryttyään veljensä Teron perässä Mestiksestä tryoutille SaiPaan. Huippukausi Tapparassa toi myös hopean.
Edit. SM-mitaleiden värit