Toisin kuin Kärpissä jossa pääsee päävalmentajaksi sukunimellä. Tai siis valmentajapolun kautta.
Kärpistä pois nyt, mutta mainitsit kommentissasi valmentajapolun. Ilmeisesti ivallisessa mielessä, mutta valmennusjatkumoiden rakentelu ei oikeasti ole mikään ihan pieni juttu Liigassa vaan sitä on yritetty tehdä viimeisen n. 10 vuoden ajan melkein jokaisessa organisaatiossa. Kutsuisin valmennusjatkumoiden luomista jopa
trendiksi, joka tosin on Liigassa nyt havaintojeni mukaan hieman hiipumassa.
Jos en ihan väärässä ole niin tämän trendin yleisti Jyväskylän JYP, jossa hyödynnettiin pitkään samanlaista kaavaa:
Risto Dufva -> apuvalmentajan nostaminen päävalmentajaksi
Jyrki Aho -> apuvalmentajan nostaminen päävalmentajaksi
Marko Virtanen
Dufva aloitti 2008, Aho nousi tilalle 2012 ja 2014 aloitti Virtanen. Valmennusjatkumo katkesi siihen, kun Virtanen oli pitkään valmentajana ja koko valmennustiimi potkittiin ulos samalla ovenavauksella.
Täysin vastaavan toimintamallin JYPiltä omaksui esimerkiksi Tappara, jossa Rautakorpea seurasi Tapola. Toki Tapparassa homma meni nopeasti enemmän tuolileikiksi, mutta muista syistä.
Lukko yritti Dufvan tiimistä nostaa apuvalmentajan vastuuseen, mutta se epäonnistui.
Nämä ihan vain esimerkkeinä siitä, että on ollut pitkään trendikästä pyrkiä luomaan tällaista jatkumoa valmentajien välille. Organisaation näkökulmasta tuossa on ihan järkevä logiikka, koska valmentamiseen liittyy paljon ihmisten kanssa toimimista ja tällä tavalla säästetään siinä, paljonko uusien toimintatapojen opettelemiseen kuluu aikaa, jos nämä toimintatavat ovat jo tuttuja.
Tuloksien näkökulmasta näyttää kuitenkin siltä, että organisaatiot ovat jääneet usein miinuspuolelle valmennusjatkumoista eli reilusti yli 50 % kaikista tapauksista jatkumolla olevalla päävalmentajalle on laitettu potkut persaukseen. JYP on nyt viime vuosina puolestaan profiloitunut lähes vastapäisessä tekemisessä: JYPissä ei ole tehty mitään jatkumoa vaan koko ajan palkattu kokonaan uutta ryhmää vetämään purtta eteenpäin.
Tarkoittaako tämä sitten kausaliteettia yhtään missään tai edes satunnaista korrelaatiota, mutta näyttää siltä, että trendi on muuttumassa ja valmentajissa arvostetaan jälleen kerran perinteisempiä valmennusominaisuuksia eli toisin sanoen kokemusta.