Liigan tilastokummajaiset ja erikoiset ennätykset

[Torsti]

Wikipedian mukaan Valeri Krykov. "Krykov tunnettiin myös lempinimellä ”Teräsmies”, joka perustui ennen kaikkea hänen peräkkäisten pelattujen SM-liigaotteluiden ennätykseen, mutta myös hänen yleisesti vähäisiin poissaoloihinsa. Krykov pelasi 488 runkosarjaottelua putkeen 19. syyskuuta 1991 – 13. helmikuuta 2001, kunnes kuume esti hänen pelaamisensa Bluesin kotiottelussa Turun Palloseuraa vastaan."
Edit. Lainaus kuntoon

Ei, kyllä Vallu oli "Postimies".

 

[Ikävänkantaja]

Jos/kun HPK peluuttaa ensi kaudella kanadalaisketjua

Cornett-Collins-Joly,

onko tämä ensimmäinen laatuaan Liigassa? Siis kolme kanukkia samassa vitjassa.

 

[Ralph]

onko tämä ensimmäinen laatuaan Liigassa? Siis kolme kanukkia samassa vitjassa.

Ei olisi ensimmäinen. Ainakin SaiPalla oli Scott Barney, Tyler Redenbach ja Shayne Toporowski kanadalaisketjuna kaudella 2009-10.

 

[Arnold]

onko tämä ensimmäinen laatuaan Liigassa? Siis kolme kanukkia samassa vitjassa.

Itse rupesin miettimään niinkin eksoottista kuin raumalaissyntyinen pelaaja.

Ei taida tällaista ketjua ollut liigatasolla viimeiseen 58 vuoteen?

 

[Spine]

Liigan lyhin pelaajasopimus? Tepsin uusi molari ehti vanheta peräti 24h julkistuksesta. Maanantaina siis julkaistiin sopimus Tepsiin ja tiistaina Flyers ilmoitti, että kaksisuuntainen sopimus tehty ja ensikaudella torjuu AHL:ssä.

 

[k0mpat]

Liigan lyhin pelaajasopimus? Tepsin uusi molari ehti vanheta peräti 24h julkistuksesta. Maanantaina siis julkaistiin sopimus Tepsiin ja tiistaina Flyers ilmoitti, että kaksisuuntainen sopimus tehty ja ensikaudella torjuu AHL:ssä.

En muista oliko aikonaan samana päivänä tämä case Jonne Virtanen? Se tapahtui vielä Liigan sisällä.

 

[Wiljami]

Liigan lyhin pelaajasopimus? Tepsin uusi molari ehti vanheta peräti 24h julkistuksesta. Maanantaina siis julkaistiin sopimus Tepsiin ja tiistaina Flyers ilmoitti, että kaksisuuntainen sopimus tehty ja ensikaudella torjuu AHL:ssä.

Siitä laskemaan kasvattajakorvauksia, kyllä TPS taas rikastuu.

 

[MPN]

Itse rupesin miettimään niinkin eksoottista kuin raumalaissyntyinen pelaaja.

Ei taida tällaista ketjua ollut liigatasolla viimeiseen 58 vuoteen?

Väittäisin että 20v sisällä on ollut. Mahtoiko Tepsissä pelata myös raumalaisketju pelejä yhdessä? Se menee kyllä 90-luvun puolelle.

 

[Kuopionkukko]

Tuli tuosta mm finaalista mieleen että oliko pisin 3v3 pelattu jatkoerä? Liigassa luonnollisesti päättyy 5min mutta onko jossain muissa esim u20 kisoissa vedelty 10min jatkoaikoja?

 

[Espoon Siniset]

Puolivälierässä oli 10 minuuttia, kun Saksa ja Sveitsi menivät rankkareille.

Samaan olen törmännyt aiemmin CHL:ssä. HIFK ja TPS taisivat pelata tuon jokunen vuosi sitten.

 

[kingstonwall]

Näistä muistui mieleeni kaudella 2016-17 paikan päällä näkemäni A-nuorten ensimmäisen pudotuspelikierroksen IFK-TPS ottelu, jossa pelattiin täysi 20 minuutin jatkoerä 3 vs 3 menetelmällä. Paras kahdesta tyyppisessä sarjassa, otteluvoittojen ollessa kahden pelin jälkeen tasan 1-1, ratkaistiin peli tuolla jatkoerällä. Tosin siinä oli erikoisuutena se, ettei peli ratkennut ensimmäiseen maaliin vaan jatkoerä pelattiin tosiaan loppuun. TPS teki melko nopeasti ensimmäisen maalin ja osa yleisöstä luuli jo ottelusarjan päättyneen. Lopulta IFK vei jatkoerän ja jatkopaikan maalein 2-1 ja jollen väärin muista niin 2-1 maalin teki juniorisarjoissa ennenkin ratkaisumaaleja latonut Niklas Nordgren.
Saattoi tuolloin muitakin sarjoja mennä tähän erikoiseen 3 vs 3 ratkaisuerään. Tämä kokeilu taisi loppua tuohon yhteen kertaan(?)

 

[MPN]

Lukko ja Ässät kohtasivat 6 kertaa viime kaudella. Maaliero Lukolle 26. Jos yhden ottelun jättää pois, niin 5 ottelua ja maaliero 25 Lukolle. Onko tuo jonkin sortin ennätys että Lukolle ja Ässille olisi ollut yhden kauden aikana 5 yhteistä peliä, joissa lopputulema (maaliero ja pisteet) olisivat samat, vaikka Ässät olisi luovuttanut nuo viisi peliä (normaalin kauden säännöillä)? Ja onko tuo 4 puuttuvaa maalia erotuksena 6:n luovutusvoittoon, myös jonkin sortin ennätys?

Onko Porissa tarkempaa tietoa näistä?

 

[VeeJiiJii]

Tämä vaikuttaa oikealle ketjulle pohtia tätä ilmiötä, miksi NHL-seurat kiinnittää niin kiireellä lupauksia, jotka ovat hädin tuskin pelanneet itseään Liigaan. Samuel Knazko, Leevi Meriläinen, Samu Tuomaala, Aatu Räty, Ville Koivunen ja Aleksi Heimosalmi. Samuel Heleniuksen voi katsoa jo tehneen läpimurron alempiin ketjuihin. Ilman NHL-paikkaa kaikki nämä jatkavat NHL:n ja IIHF:n välisen siirtosopimuksen mukaisesti AHL:n sijaan lainalla Euroopassa, paitsi OHL:ään siirtyvä Meriläinen. Vuoden päästä farmi tulee kysymykseen.

Ennen tätä vuotta muistan ilman Liiga-pelejä NHL-sopimuksen solmineen ainoastaan Joona Koppasen, joka dominoi A-nuorissa vain päästäkseen yliopistoon, koska ammattilaispelit oli kielletty.

Toisaalta mieleen tulee myös se, miksi näiden junioreihin sijaan kiinnittämättä on myös esim. Kim Nousiaisen ja Axel Rindellin kaltaisia MM-tason lahjakkuuksia. Islandersin vuoden 2017 kakkoskierroksen kärkivaraus Robin Salokin kiinnitettiin vasta viime helmikuussa, kun varaus oli umpeutumassa tänä kesänä. Salo ehti marinoitua EHT-tason puolustajaksi. Pääosin suomalainen juniorituotanto on kuitenkin ihan hyvällä tiellä. Pitäisin läpimurtoa Euroopassa kuitenkin isossa arvossa. Varaus on kuitenkin voimassa sen neljä vuotta, paitsi yli-ikäisillä se vähenee vuosista.

 

[Ralph]

Ennen tätä vuotta muistan ilman Liiga-pelejä NHL-sopimuksen solmineen ainoastaan Joona Koppasen, joka dominoi A-nuorissa vain päästäkseen yliopistoon, koska ammattilaispelit oli kielletty.

Kasper Björkqvist on toinen vastaava ja onhan näitä muitakin paljon, jotka ovat lähteneet ensin yliopistoon tai Kanadan juniorisarjoihin ilman Liiga-kokemusta ja päätyneet saamaan NHL-sopimuksen.

 

[#16]

Kasper Björkqvist on toinen vastaava ja onhan näitä muitakin paljon, jotka ovat lähteneet ensin yliopistoon tai Kanadan juniorisarjoihin ilman Liiga-kokemusta ja päätyneet saamaan NHL-sopimuksen.

Mahtaisikohan Erik Haula olla nimekkäin näistä? Tästä toki aikaa jo kohta kymmenkunta vuotta. Lisäksi heti tulee mieleen Antti Tuomisto, Marcus Kallionkieli, nyt Eurooppaan tähyilevä Mikael Hakkarainen ja maalivahdit, Christopher Gibson, Kasimir Kaskisuo, Filip Lindberg jne. Mut lähinnä kai @VeeJiiJii tarkoitti nyt näitä suoraan Suomesta ja junnusarjoista NHL-sopimuksen tehneitä?

 

[Hangon keksi]

Jos edellytys on että NHL-sopimus on tehty ilman vakipaikkaa Liigassa (vaikka jotain yksittäisiä otteluja olisi päässyt kokeilemaan), niin Aki Berg on melko spesiaali tapaus vuosien takaa. Mahtui kaudella 1994-95 TPS:n pelaavaan kokoonpanoon viidessä runkosarjaottelussa. Pudotuspelejä pelaili B-junioreissa. Sen jälkeen NHL-sopimus ja kaudella 1995-96 tuli vyölle 51 NHL-ottelua.

 

[VeeJiiJii]

Kasper Björkqvist on toinen vastaava ja onhan näitä muitakin paljon, jotka ovat lähteneet ensin yliopistoon tai Kanadan juniorisarjoihin ilman Liiga-kokemusta ja päätyneet saamaan NHL-sopimuksen.

Mutta NHL-sopimus käytännössä suoraan A-nuorten SM-liigasta. Nuo Kanadan junnuliigat ja yliopistosarjat ovat pelillisesti melkein Mestistäkin edellä ja merkittäviä välipysäkkejä.

Edit. Björkqvistillä siis sopimuksentekohetkellä kolme yliopistovuotta takana.

 

[Nelfor]

Mahtaisikohan Erik Haula olla nimekkäin näistä? Tästä toki aikaa jo kohta kymmenkunta vuotta. Lisäksi heti tulee mieleen Antti Tuomisto, Marcus Kallionkieli, nyt Eurooppaan tähyilevä Mikael Hakkarainen ja maalivahdit, Christopher Gibson, Kasimir Kaskisuo, Filip Lindberg jne. Mut lähinnä kai @VeeJiiJii tarkoitti nyt näitä suoraan Suomesta ja junnusarjoista NHL-sopimuksen tehneitä?

Jos Mestistä ei lasketa, niin Olli Määttä kuuluu samaan osastoon. Pelasi viimeisellä kaudellaan Suomessa JYPin junnuissa, sekä Mestiksen puolella D Teamissa. Siitä sitten OHL:n kautta NHL-sopimukseen.

 

[HogiBoi]

Tämä vaikuttaa oikealle ketjulle pohtia tätä ilmiötä, miksi NHL-seurat kiinnittää niin kiireellä lupauksia, jotka ovat hädin tuskin pelanneet itseään Liigaan.

Lainaan itseäni ja Mängimiestä tuolta NHL-osiosta, missä kysyttiin aikalailla samaa:

Ensimmäisen kierroksen ulkopuolella varatut pelaajat täytyy palauttaa edellisen kauden seuraansa ensimmäisenä sopimusvuotena, mikäli paikkaa ei irtoa ylhäältä. Vuoden päästä sitten saavat lähettää nämä tänä kesänä sopimuksen tehneet AHL:ään.

Näin ainakin jossain Jatkoajan uutisessa oli selvennetty, saa korjata, jos olen väärässä.

Ja nimenomaan siinä tapauksessa, että NHL-sopimus on kirjoitettu viimeistään 15. elokuuta. Sen jälkeen tehdyissä sopimuksissa tuo oikeus päättää pelaajan pelipaikka siirtyy vuodella eteenpäin. Olettaisin, että siksi noita sopimuksia tehtiin juuri näinä päivinä niin paljon.

Eli seurat ajattelevat jo vuoden eteenpäin ja haluavat vuoden päästä pitää ohjat käsissään ja päättää, mikä on paras paikka kehittyä näille nuorille.

 

[Tarinankertoja]

Kasper Björkqvist on toinen vastaava ja onhan näitä muitakin paljon, jotka ovat lähteneet ensin yliopistoon tai Kanadan juniorisarjoihin ilman Liiga-kokemusta ja päätyneet saamaan NHL-sopimuksen.

Ensimmäinenhän tais olla oli Peter Ahola. K-Espoon junnuista (I ja II divareita muutamapeli) Bostonin yliopistoon ja sieltä NHL:ään

 

[Hangon keksi]

Ensimmäinenhän tais olla oli Peter Ahola. K-Espoon junnuista (I ja II divareita muutamapeli) Bostonin yliopistoon ja sieltä NHL:ään

Jari Kaarela on vielä häntäkin ennen pelannut NHL-pelejä ennen ensimmäistäkään Liiga-peliä. Jos siis tuo on asia josta tässä keskustellaan.

 

[Manazeri]

Ennen tätä vuotta muistan ilman Liiga-pelejä NHL-sopimuksen solmineen ainoastaan Joona Koppasen, joka dominoi A-nuorissa vain päästäkseen yliopistoon, koska ammattilaispelit oli kielletty.

Joona Koppanen toki teki NHL-sopimuksen keväällä 2017 pelattuaan a-nuorissa siihen asti. Ja seuraavan kauden pelasi sitten lainalla Ilveksessä Liigaa, ei yliopistossa.

 

[Pratu]

Tämä vaikuttaa oikealle ketjulle pohtia tätä ilmiötä, miksi NHL-seurat kiinnittää niin kiireellä lupauksia, jotka ovat hädin tuskin pelanneet itseään Liigaan. Samuel Knazko, Leevi Meriläinen, Samu Tuomaala, Aatu Räty, Ville Koivunen ja Aleksi Heimosalmi. Samuel Heleniuksen voi katsoa jo tehneen läpimurron alempiin ketjuihin. Ilman NHL-paikkaa kaikki nämä jatkavat NHL:n ja IIHF:n välisen siirtosopimuksen mukaisesti AHL:n sijaan lainalla Euroopassa, paitsi OHL:ään siirtyvä Meriläinen. Vuoden päästä farmi tulee kysymykseen.

Ennen tätä vuotta muistan ilman Liiga-pelejä NHL-sopimuksen solmineen ainoastaan Joona Koppasen, joka dominoi A-nuorissa vain päästäkseen yliopistoon, koska ammattilaispelit oli kielletty.

Toisaalta mieleen tulee myös se, miksi näiden junioreihin sijaan kiinnittämättä on myös esim. Kim Nousiaisen ja Axel Rindellin kaltaisia MM-tason lahjakkuuksia. Islandersin vuoden 2017 kakkoskierroksen kärkivaraus Robin Salokin kiinnitettiin vasta viime helmikuussa, kun varaus oli umpeutumassa tänä kesänä. Salo ehti marinoitua EHT-tason puolustajaksi. Pääosin suomalainen juniorituotanto on kuitenkin ihan hyvällä tiellä. Pitäisin läpimurtoa Euroopassa kuitenkin isossa arvossa. Varaus on kuitenkin voimassa sen neljä vuotta, paitsi yli-ikäisillä se vähenee vuosista.

Tämän kesän varauksien runsaiden NHL sopimusten määrän takana taitaa olla tuo tarjolla ollut extra 100k$. Hyvässä yhteistyössä Liiga ja NHL seurat pumppaavat NHL:ltä hiukan ylimääräistä ”sponsorirahaa” Liigaan.
Tuo 100k$ oli siis tarjolla vain tämän kesän varauksista, joka selittää miksi aiempien vuosien varauksille niitä sopimuksia ei ole tipahdellut vastaavassa suhteessa.

 

[Tarinankertoja]

Jari Kaarela on vielä häntäkin ennen pelannut NHL-pelejä ennen ensimmäistäkään Liiga-peliä. Jos siis tuo on asia josta tässä keskustellaan.

Mutta ei siis pohjoisamerikan junnusarjojen tai yliopistosarjojen kautta... Kaaralahan meni Ilvesjunnusta aikuisten CHL farmisarjaan.

 

[VeeJiiJii]

Joona Koppanen toki teki NHL-sopimuksen keväällä 2017 pelattuaan a-nuorissa siihen asti. Ja seuraavan kauden pelasi sitten lainalla Ilveksessä Liigaa, ei yliopistossa.

Korostin, että tämä oli vain syy miksi hän ei pelannut Liigassa. NHL-sopimus sulki sitten yliopiston luonnollisesti pois.