Tässä alkaa olemaan polla sekaisin kaikkien innosta - osin kyllä myös luulosta - että tällä "urheilullisella" ratkaisulla turvattaisiin jotenkin suomikiekon tulevaisuutta ja parempaa kansallista liigaa.
Aloitetaanpa ihan alusta tarkastelu, tähän nyt vallitsevaan tilanteeseen suhtettuna.
1. Onko tehty markkinatutkimus siitä, että pienentämällä liigaa ja suurentamalla mestistä tosiaankin syntyisi tilanne, jossa maasta äkillisesti löytyisi yrityksiä, sijoittajia sun muita lahjoittajia sille, että muutoksen myötä aidosti löytyisi rahoittajia sille, että mestiksestä Suomen kokoisessa maassa saataisiin ammattilaissarja, joka sen kyllä pitäisi olla jos ja kun tähän touhuuun halutaan nyt tarjottua vaihtoehtoa isommin lähteä.
2. Pelien väheneminen liigassa ei suinkaan -kuten joku asian esitti- tulisi välttämättä tuotantoyhtiöille halvemmaksi, sillä todennäköisesti Liigan kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi jouduttaisiin sopimuksen hintaa nostamaan tulevaisuudessa, ja lisäksi myös mainoseurot vähenevät samanaikaisesti sekä joukkueilta, että tuotantoyhtiöiltä. En siis näe tässäkään kohtaa mitään isompaa palvelusta Suomikiekolle, sillä palkkojenkin väkisin laskiessa (joka toki minulle sopii, sillä usein urheilussa maksetut palkat eivät ole suhteessa yhtään mihinkään järjelliseen) olisi varmaankin tulossa tilanne, jossa yhä useampi kiekkoilija valitsisi jonkin muun mahdollisen paikan pelaamiseen kuin Suomen, ja koska joukkueiden resurssit muuallakin lienee rajalliset, voisi alkaa uudelleen näkyä halukkuutta mennä vaikka KHL:ään, jos sillä pääsee kiinni rikkaaseen tulevaisuuteen.
3. Nousemisen romantisoinnin voi ymmärtää toki monen fanin kannalta, mutta menepä itse pyörittelemään liiketoimintaasi tällaisin ehdoin, joita jo jotkut innokkaat täällä esittää, jossa yhä useampi joukkue ajautuisi riskiin ajatua lopullisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Muut kun eivät ole Jokereita, jotka kaivetaan vaikka haudasta takaisin, sillä jollakulla on pakkomielle Jokerit nimiseen seuraan. Eli tuskin muita raahataan jatkuvista orastavista tai todellisista konkursseista ylös kerta toisensa jälkeen. Siksi en usko ihan heti halukkuuteen kutistaa liigaa, kun kaikki edellä mainittu otetaan huomioon.
4. Vähenevällä ottelumäärällä myöskään liigan rahoitus sekä kilpailukyky tuskin paranevat, ja ilmeisestikin täällä kuitenkin tuntuisi olevan halukkuutta menestyksekkääseen liigaan, jonka joukkueet voivat menestyä myös kansainvälisesti, ja uskonkin liigan olleen tähän asti -sulkemisensa jälkeen siis- hyvä ja laadukas ympäristö pelaajille kasvaa nopeammin ja nopeammin kansainväliselle tasolle, josta myös esimerkkinä liigapelaajista koostuneen joukkueen maailmanmestaruus taannoin. Ei siis ihan huono tulos suljetulta liigalta.
Ennenkuin siis innostutaan valistamaan tyhmiä siitä, millainen liiga pitäisi olla joukkuemäärältään ja urheilullisuudeltaan, niin kannattaisi varmaankin vetää happea ja miettiä tarkemmin tämän hyötyjä ja haittoja.
Uskoakseni myös jääkiekkoliitto olisi voinut enemmän panostaa mestiskiekkoilun kehittämiseen joksikin Suomen AHLn tapaiseksi sarjaksi, jossa niinikään pelattaisiin mestaruudesta.Jos näin on kuitenkin tehty, eikä se ole tähän mennessä onnistunut, niin mitä syytä on olettaa, että nousun myöstä asia yhtään paranisi, ja varsinkaan jos edes välttävät liigapaikkakunnat ajavat tämän myötä joukkueensa konkursseihin, tai mahdolliseen nousuun menee aina se kymmenen vuotta, jossa välissä joudutaan lähtemään aina uudelleen suomi-sarjan tasolta, että talous mahdollisesti saadaan kuntoon.
En myöskään näe, että meillä alkaisi valtaisa aalto uusien huippuhallien rakentamiseen, ja edes vähääkään laskevat katsojaluvut eivät palvele yhtäkään joukkuetta, saati Suomalaista kiekkoilua.
Onko siis aidosti -jos se romantiikka heitetään romukoppaan- nähtävissä, että Suomessa tulisi olemaan tämän, tai mahdollisesti jopa laajemman vaihtuvuuden myötä sellainen tilanne, jossa Mestis saataisiin lähitulevaisuudessa -tahi koskaan- sellaiseksi ammattilaissarjaksi joka palvelisi liigaa ja Suomen jääkiekon tasoa ja tulevaisuutta, tai edes sellaiseksi sarjaksi joka voisi toimia kuten vaikkapa se AHL, josta ei myöskään nousta. Kovin silti NHL tuntuu kiinnostavan, vaikka siellä jos missä pelataan helvetisti turhia otteluita.
Mielestäni toki liigaa saa ja voi kehittää siten, että turhien otteluiden määrä vähenisi, mutta en mitenkään näe, että laajempi vaihtuvuus siellä pelaavissa joukkueissa palvelisi ketään. Ja varsinaan ennenkuin liitto saa mestiksestä kehitettyä ammattilaissarjan tai saa rahoittajilta takeet, että rahoitusta löytyy mestisnousijoiden ja liigatippujien tukemiseen.
Jos oleteaan että muutama ns iso seura ajautuu vaikeuksiin, jossa joudutaan taisteluun tulevaisuudesta ja se korvataan näillä mestiksen pikkuseuroilla, niin siellähän sitten pelataan niitä jonkun mielestä tunnelmallisia tuhannen katsojan fiilisotteluita, ja niitä pitää pelata sitten joku kaksisataaottelua/joukkue liigakaudella, ja poffit paras kymmenestä järjestelmällä, jotta edes osa liigan menettämästä rahasta saadaan takaisin.
Liiga on, ja sen pitääkin olla, täysi ammattilaissarja, enkä siis usko että paluu 80-luvun vaihteen Suomeen tulisi enää kellekään kysymykseen vaikka seurauskollisuus olikin silloin eri luokkaa ja osaltaan ihan mukavaa.
En siis ole tuota karsintaa vastaan mitenkään, mutta nyt tehty muutos on lähinnä sellaista jolla edes välttävästi liiga pidetään kilpailukykyisenä sarjana. Se on nykyään myös hämmästyttävän tasainen ja säännönmukaisesti siellä silloin tällöin pääsee joku ns "heikompi" joukkue yllättämään aina mestaruuteen saakka. Mestiksestä tuskin enää juurikaan sellaisia joukkueita löytyy, jotka oikeastaan koskaan kykenisivät ketään haastamaan, joten onko se silloin mielekästä kellekään.
Oletan, että keskustelu pysyy asiassa, eikä mennä henkilökohtaisuuksiin tai pidetä kiinni jostakin vain kiinnipitämisen ilosta, vaan tsekkaillaan oikeasti miten tämä isossa kuvassa toimisi, vai toimiiko ollenkaan.
Joku asiaa jo kommentoi siltäkin kantilta, että nousu toteutui, koska siellä oli joukkueiden tahtotila. Minä taas väitän ihan huvikseni, että vähintäänkin osaksi tuota "tahtotilaa" ohjasi julkinen paine sekä venkoilu kuliseissa, jossa seurojen kohdalla tultiin johtopäätökseen, jossa muutos piti tehdä julkisesta paineesta pienimmän pahan valikoiden. Eli mahdollisimman pienin vaikutuksin liigan ja sen nykyisten joukkueiden tulevaisuuteen. Saatiin näyttämään, että reagoitiin, mutta ei haluta kuitenkaan sekoilevaa liigaa eikä liikaa sitä joutavaa vaihtuvuutta.