No nyt on jo aika kaukaa haettua imo. Sitten kuitenkin länkkäreitä menee jopa KHL:ään itsessään pelaamaan.
Ei siis minulla mitään faktaa ole tarjota juuri jääkiekkoalalta, mutta kyllä muualla ilmiö näkyy. Suomi on tällä hetkellä "tulen arka" asia.
No nyt on jo aika kaukaa haettua imo. Sitten kuitenkin länkkäreitä menee jopa KHL:ään itsessään pelaamaan.
No ei se kyllä nyt ihan näinkään ole. About mikään tilanne ei tällä hetkellä ole sellainen, että Suomi olisi jotenkin tulenarka Venäjän suhteen, mikäli tällä nyt sotaa tarkoitetaan.Suomi on tällä hetkellä "tulen arka" asia.
No ei se kyllä nyt ihan näinkään ole. About mikään tilanne ei tällä hetkellä ole sellainen, että Suomi olisi jotenkin tulenarka Venäjän suhteen, mikäli tällä nyt sotaa tarkoitetaan.
Ehkä sitten jos minihitler marssii voittoon ja valloittaa koko Ukrainan, niin sitten voitaisiin puhua tulenarkuudesta myös Suomen suhteen. Mutta ei ole tämmöistäkään vaihtoehtoa luojan kiitos näkyvissä laisinkaan.
Mikä liberaalimpi yhteiskunta ja miten se vaikuttaa minne maahan siirtyy pelaamaan?Tässä voisi nyt melkein kyllä sanoa suomalaisille liigaseuroille että tervetuloa 2020-luvulle. Itse en ole yhtään pelaajasopimusta ikinä solminut mutta muutamia kauppoja joskus solminut ja tässä on nyt kyllä puhtaasti kysymys kysynnästä ja tarjonnasta.
Jos pelaajalla X on sopimustarjous Lukosta ja vaikka Mannheimistä. Jos molemmat tarjoaa samaa sopparia (palkka, edut yms) niin ei sitä tarvitse hirveästi miettiä mihin se kanadalainen tai jenkki ensimmäistä kertaa Eurooppaan saapuessaan menee.
Saksassa parempi miljöö ja ilmasto, liberaalimpi yhteiskunta (ja jääkiekkopiiri) ei ole Venäjä ihan käden ulottuvilla, liigat samantasoisia, pienempi veroprosentti, enemmän tekemistä vapaa-ajalla, kauniimmat naiset.
Ihan käsittämätöntä lukea tota mitä näiden urheilujohtajien työ ilmeisesti on. Olin kuvitellut, että siellä oikeasti tehdään "myyntityötä" ja pyritään pääsemään keskustelemaan itse pelaajien kanssa, kerrotaan seurasta ja ympäristöstä ja myydään (eli luodaan kiinnostusta ja yritetään saada kohde tarttumaan syöttiin) pelipaikkaa.
Mutta ei, se onkin nimenomaan listalta kysymistä, että "saanko tarjota sulle paikkaa". Läppäväkeä.
Suomessa kiekkoilija on siinä kaupungissa ja myös valtakunnallisesti täysin suurennuslasin alla. Saksassa ketään ei kiinnosta jos Kölner Haien pelaaja käy ilotalossa tai juhlii keskellä viikkoa.Mikä liberaalimpi yhteiskunta ja miten se vaikuttaa minne maahan siirtyy pelaamaan?
Ja Saksa taitaa olla melko konservatiivinen Suomeen verrattuna, toki siellä on bordellit, mitä Suomessa ei ole.
Jenkkisanonnan munaan "don't take no for an answer".Ja tämä kuuluukin urheilujohtajan toimenkuvaan. Mutta jos ensikontakti (agentti) ilmoittaa että meitä ei kiinnosta, niin mitä vaihtoehtoja urheilujohtajalle jää?
Jenkkisanonnan munaan "don't take no for an answer".
En tiedä miten hommat toimii urheilussa yleisesti, mutta ihan varmastikaan ei kauheasti kiinnosta, kun joku Möttönen Seinäjoelta soittaa organisaatiosta, josta et ole koskaan kuullutkaan. Hommaa arvatenkin helpottaa huomattavasti, jos on esim. henkilökohtaisia kontakteja meren toisella puolella. Ei tarvitse tuntea agenttia, se on jo paljon että tuntee henkilökohtaisesti jonkun, joka on tehnyt agentin kanssa menestykekkääsit töitä. Kyllä kaverin kaverin tai tutun tutun pienen small talkin jälkeen vähintäänkin annetaan esittää asiansa. Tällainen verkostointi tietysti vaatinee jonkin verran kaljan litkimistä ja joulukorttien lähettelyä, mutta mikäs siinä jos se kuuluu työhön? Mutta tosiaan, en oikeasti tiedä miten homma toimii urheilussa, mutta oman kokemukseni mukaan näin se toimii työelämässä yleisesti ottaen. En myöskään ota mitään kantaa keskustelussa esiintulleiden henkilöiden ammattitaitoon, koska siitä en tiedä mitään.Ja tämä kuuluukin urheilujohtajan toimenkuvaan. Mutta jos ensikontakti (agentti) ilmoittaa että meitä ei kiinnosta, niin mitä vaihtoehtoja urheilujohtajalle jää?
Yleisesti ottaen ensimmäisessä kontaktissa ei olla erityisen kiinnostuneita kontaktoivasta henkilöstä, vaan siitä, mitä sarjaa kyseinen seura edustaa. SM-liiga ja Suomi ovat kaikille agenteille hyvin tuttuja, eli tietävät mitä täällä on yleensä tarjolla, sekä luonnollisesti tietävät myös kyseessä olevan pelaajan toiveet tulevasta seurasta ja sopimuksesta.En tiedä miten hommat toimii urheilussa yleisesti, mutta ihan varmastikaan ei kauheasti kiinnosta, kun joku Möttönen Seinäjoelta soittaa organisaatiosta, josta et ole koskaan kuullutkaan. Hommaa arvatenkin helpottaa huomattavasti, jos on esim. henkilökohtaisia kontakteja meren toisella puolella. Ei tarvitse tuntea agenttia, se on jo paljon että tuntee henkilökohtaisesti jonkun, joka on tehnyt agentin kanssa menestykekkääsit töitä. Kyllä kaverin kaverin tai tutun tutun pienen small talkin jälkeen vähintäänkin annetaan esittää asiansa. Tällainen verkostointi tietysti vaatinee jonkin verran kaljan litkimistä ja joulukorttien lähettelyä, mutta mikäs siinä jos se kuuluu työhön? Mutta tosiaan, en oikeasti tiedä miten homma toimii urheilussa, mutta oman kokemukseni mukaan näin se toimii työelämässä yleisesti ottaen. En myöskään ota mitään kantaa keskustelussa esiintulleiden henkilöiden ammattitaitoon, koska siitä en tiedä mitään.
Kyllä mä vaan uskallan väittää että agenteilla on hyvinkin tarkkaa tietoa siitä millaista träppiä ja liaanikiekkoa liigassa pelataan ja tämä varmasti vaikuttaa osaltaan vetovoimaan.Yleisesti ottaen ensimmäisessä kontaktissa ei olla erityisen kiinnostuneita kontaktoivasta henkilöstä, vaan siitä, mitä sarjaa kyseinen seura edustaa. SM-liiga ja Suomi ovat kaikille agenteille hyvin tuttuja, eli tietävät mitä täällä on yleensä tarjolla, sekä luonnollisesti tietävät myös kyseessä olevan pelaajan toiveet tulevasta seurasta ja sopimuksesta.
Ongelmana ei siis yleensä ole kontaktoiva henkilö, vaan SM-liiga ei syystä tai toisesta kiinnosta. Syy on joko taloudellinen tai sijaintiin liittyvä, koska sarjan pelillinen maine harvoin koituu ongelmaksi.
Tuo on tietenkin se iso ongelma, varsinkin, kun tuota pientä rahapottia(sponsorit+TV-raha) on jakamassa suuri määrä joukkueita. Tilanteen vakavuutta lisää se, että vaikka isot liigaseurat ovat entistä maksukykyisempiä, sekään ei riitä, kun muiden sarjojen maksukyky on kasvanut vielä enemmän. Jos eroa muihin sarjoihin ei saada kurottua pienemmäksi, jatkuu tilanne niin, että Liigaan tulee ulkopuolelta entistä heikompia pelaajia, muttei entistä halvempia. Tästä seuraa väistämätön kehitys aiempaa selkeämmin kasvattajasarjaksi, jopa SHL:n farmiksi. Tuollaisen kauhukuvan ja kehityskulun estäminen vaatii radikaaleja muutoksia, joista ensimmäinen on sarjajärjestelmän täydellinen remontti ja pääsarjatason joukkuemäärän radikaali pienentäminen.Pelillinen taso laskee suoraan maksukyvyn puutteen takia. Pienempi sarja, vähemmän katsojia ja tästä johtuen vähemmän sponsorirahaa sopimuksen kautta.
Siksi mainitsinkin, että harvoin.Kyllä mä vaan uskallan väittää että agenteilla on hyvinkin tarkkaa tietoa siitä millaista träppiä ja liaanikiekkoa liigassa pelataan ja tämä varmasti vaikuttaa osaltaan vetovoimaan.
Kärjistäen, jos liiga 16 => 12 joukkuetta niin 33% enemmän maksukykyä. Tai oikeastaan enemmän jos joukkueiden muita kuluja ei kasvateta samassa suhteessa.Tuo on tietenkin se iso ongelma, varsinkin, kun tuota pientä rahapottia(sponsorit+TV-raha) on jakamassa suuri määrä joukkueita.
Kärjistäen, jos liiga 16 => 12 joukkuetta niin 33% enemmän maksukykyä. Tai oikeastaan enemmän jos joukkueiden muita kuluja ei kasvateta samassa suhteessa.
No siis TV-rahahan tuskin pysyisi samana, jos joukkuemäärä olisi pienempi. Ottelumäärät laskisivat ja se taitaa olla se pääsääntöinen mittari, jonka mukaan TV-raha määräytyy. Tuskin se ihan suoraan verrannollisesti määräytyy otteluiden määrän mukaan, mutta jaettava potti olisi kuitenkin pienempi.Kärjistäen, jos liiga 16 => 12 joukkuetta niin 33% enemmän maksukykyä. Tai oikeastaan enemmän jos joukkueiden muita kuluja ei kasvateta samassa suhteessa.
Kokonaispotti olisi pienempi, mutta joukkuetta kohti jaettuna potti olisi suurempi.No siis TV-rahahan tuskin pysyisi samana, jos joukkuemäärä olisi pienempi. Ottelumäärät laskisivat ja se taitaa olla se pääsääntöinen mittari, jonka mukaan TV-raha määräytyy. Tuskin se ihan suoraan verrannollisesti määräytyy otteluiden määrän mukaan, mutta jaettava potti olisi kuitenkin pienempi.
Ottelumäärä riippuu sarjaohjelmasta. Senhän pystyy luomaan sellaiseksi mikä halutaan luoda.No siis TV-rahahan tuskin pysyisi samana, jos joukkuemäärä olisi pienempi. Ottelumäärät laskisivat ja se taitaa olla se pääsääntöinen mittari, jonka mukaan TV-raha määräytyy. Tuskin se ihan suoraan verrannollisesti määräytyy otteluiden määrän mukaan, mutta jaettava potti olisi kuitenkin pienempi.
Uskotko siis, että tv-raha seuraa kohti olisi pienempi, jos joukkuemäärä olisi pienempi? Minä taas uskon, että pienemmällä joukkuemäärällä yksi seura saisi nykyistä enemmän tv-rahaa, vaikka yhteenlaskettu tv-raha olisikin nykyistä pienempi. Eli jos joukkuemäärä putoaisi 25 % niin uskon, että tv-raha putoaisi tuota vähemmän. Tämä johtuu siitä, että tilaajamäärä ei putoaisi 25 %, koska putoavat seurat olisivat todennäköisemmin pienempiä kuin isompia seuroja. Sen sijaan tv-yhtiön tuotantokulut putoaisivat juuri sen mukaan kuinka paljon ottelumäärä vähenisi. Kulut siis pienenisivät enemmän kuin tulot, mikä ei aiheuttaisi painetta pudottaa tv-rahaa.No siis TV-rahahan tuskin pysyisi samana, jos joukkuemäärä olisi pienempi. Ottelumäärät laskisivat ja se taitaa olla se pääsääntöinen mittari, jonka mukaan TV-raha määräytyy. Tuskin se ihan suoraan verrannollisesti määräytyy otteluiden määrän mukaan, mutta jaettava potti olisi kuitenkin pienempi.
Tämä on on jonkin verran suhteellista. Vaikka ottelumäärä ja joukkue määrä vaikuttaa, niin kokonaiskatsojamäärä ja sen kehitys lienee tärkein mittari kun arvotetaan TV-sopimusten arvoa. Lienee selvää, että eri joukkueet vaikuttava siihen eritavalla. Jokerit vaikuttaa eritavalla, kuin Ketterä.
Sääli, että statistiikkaa katsojaluvuista ei ole saatavilla. Jotenkin sellainen mutu, että näissä on valtavia eroja. Heikoimmilla matseilla todella pieniä määriä, kun taas parhaimmilla on varsin hyviä. Aika vähän on katsojia, jotka seuraava Liigaa vaan suurin osa jotain tiettyä joukkuetta. Aika marginaalissa on sellaiset kiekon suurkuluttajat, jotka katsovat muiden kuin oman joukkueen pelejä vähänkään useammin.
Eiköhän Jaakko meinannut tv-lähetysten katsojamääriä. Niitä ei liene yksittäisten joukkueiden osalta mistään saatavilla?Liigan runkosarjassa eniten yleisöä 10 kauteen – kokonaisyleisömäärä kaikkien aikojen neljänneksi suurin
Liigan runkosarjan otteluissa rikottiin tällä kaudella kahden miljoonan katsojan rajapyykki ensimmäisen kerran sitten 2013–14. Yleisökeskiarvo kasvoi viime kaudesta reilulla 230 katsojalla ottelua kohden.liiga.fi
Täältä löytyy katsoja määrät joukkueittain. Pelkästään tästä katsomalla voi nähdä katsojamäärän kasvun jos sarjaa pienennetään ja ottelumäärät edes lähellä nykyistä. Nopeasti katsottuna vajaa 800 katsojaa / ottelu enemmän, samalla ottelumäärällä.
Yleisesti ottaen ensimmäisessä kontaktissa ei olla erityisen kiinnostuneita kontaktoivasta henkilöstä, vaan siitä, mitä sarjaa kyseinen seura edustaa. SM-liiga ja Suomi ovat kaikille agenteille hyvin tuttuja, eli tietävät mitä täällä on yleensä tarjolla, sekä luonnollisesti tietävät myös kyseessä olevan pelaajan toiveet tulevasta seurasta ja sopimuksesta.
Ongelmana ei siis yleensä ole kontaktoiva henkilö, vaan SM-liiga ei syystä tai toisesta kiinnosta. Syy on joko taloudellinen tai sijaintiin liittyvä, koska sarjan pelillinen maine harvoin koituu ongelmaksi.