Suomessa kiekkoilija on siinä kaupungissa ja myös valtakunnallisesti täysin suurennuslasin alla. Saksassa ketään ei kiinnosta jos Kölner Haien pelaaja käy ilotalossa tai juhlii keskellä viikkoa.
Jenkkisanonnan munaan "don't take no for an answer".
En tiedä miten hommat toimii urheilussa yleisesti, mutta ihan varmastikaan ei kauheasti kiinnosta, kun joku Möttönen Seinäjoelta soittaa organisaatiosta, josta et ole koskaan kuullutkaan. Hommaa arvatenkin helpottaa huomattavasti, jos on esim. henkilökohtaisia kontakteja meren toisella puolella. Ei tarvitse tuntea agenttia, se on jo paljon että tuntee henkilökohtaisesti jonkun, joka on tehnyt agentin kanssa menestykekkääsit töitä. Kyllä kaverin kaverin tai tutun tutun pienen small talkin jälkeen vähintäänkin annetaan esittää asiansa. Tällainen verkostointi tietysti vaatinee jonkin verran kaljan litkimistä ja joulukorttien lähettelyä, mutta mikäs siinä jos se kuuluu työhön? Mutta tosiaan, en oikeasti tiedä miten homma toimii urheilussa, mutta oman kokemukseni mukaan näin se toimii työelämässä yleisesti ottaen. En myöskään ota mitään kantaa keskustelussa esiintulleiden henkilöiden ammattitaitoon, koska siitä en tiedä mitään.
Yleisesti ottaen ensimmäisessä kontaktissa ei olla erityisen kiinnostuneita kontaktoivasta henkilöstä, vaan siitä, mitä sarjaa kyseinen seura edustaa. SM-liiga ja Suomi ovat kaikille agenteille hyvin tuttuja, eli tietävät mitä täällä on yleensä tarjolla, sekä luonnollisesti tietävät myös kyseessä olevan pelaajan toiveet tulevasta seurasta ja sopimuksesta.
Kyllä mä vaan uskallan väittää että agenteilla on hyvinkin tarkkaa tietoa siitä millaista träppiä ja liaanikiekkoa liigassa pelataan ja tämä varmasti vaikuttaa osaltaan vetovoimaan.
Tuo on tietenkin se iso ongelma, varsinkin, kun tuota pientä rahapottia(sponsorit+TV-raha) on jakamassa suuri määrä joukkueita. Tilanteen vakavuutta lisää se, että vaikka isot liigaseurat ovat entistä maksukykyisempiä, sekään ei riitä, kun muiden sarjojen maksukyky on kasvanut vielä enemmän. Jos eroa muihin sarjoihin ei saada kurottua pienemmäksi, jatkuu tilanne niin, että Liigaan tulee ulkopuolelta entistä heikompia pelaajia, muttei entistä halvempia. Tästä seuraa väistämätön kehitys aiempaa selkeämmin kasvattajasarjaksi, jopa SHL:n farmiksi. Tuollaisen kauhukuvan ja kehityskulun estäminen vaatii radikaaleja muutoksia, joista ensimmäinen on sarjajärjestelmän täydellinen remontti ja pääsarjatason joukkuemäärän radikaali pienentäminen.
Siksi mainitsinkin, että harvoin.
Kärjistäen, jos liiga 16 => 12 joukkuetta niin 33% enemmän maksukykyä. Tai oikeastaan enemmän jos joukkueiden muita kuluja ei kasvateta samassa suhteessa.
No siis TV-rahahan tuskin pysyisi samana, jos joukkuemäärä olisi pienempi. Ottelumäärät laskisivat ja se taitaa olla se pääsääntöinen mittari, jonka mukaan TV-raha määräytyy. Tuskin se ihan suoraan verrannollisesti määräytyy otteluiden määrän mukaan, mutta jaettava potti olisi kuitenkin pienempi.
Kokonaispotti olisi pienempi, mutta joukkuetta kohti jaettuna potti olisi suurempi.
Ottelumäärä riippuu sarjaohjelmasta. Senhän pystyy luomaan sellaiseksi mikä halutaan luoda.
Uskotko siis, että tv-raha seuraa kohti olisi pienempi, jos joukkuemäärä olisi pienempi? Minä taas uskon, että pienemmällä joukkuemäärällä yksi seura saisi nykyistä enemmän tv-rahaa, vaikka yhteenlaskettu tv-raha olisikin nykyistä pienempi. Eli jos joukkuemäärä putoaisi 25 % niin uskon, että tv-raha putoaisi tuota vähemmän. Tämä johtuu siitä, että tilaajamäärä ei putoaisi 25 %, koska putoavat seurat olisivat todennäköisemmin pienempiä kuin isompia seuroja. Sen sijaan tv-yhtiön tuotantokulut putoaisivat juuri sen mukaan kuinka paljon ottelumäärä vähenisi. Kulut siis pienenisivät enemmän kuin tulot, mikä ei aiheuttaisi painetta pudottaa tv-rahaa.
Eiköhän Jaakko meinannut tv-lähetysten katsojamääriä. Niitä ei liene yksittäisten joukkueiden osalta mistään saatavilla?Liigan runkosarjassa eniten yleisöä 10 kauteen – kokonaisyleisömäärä kaikkien aikojen neljänneksi suurin
Liigan runkosarjan otteluissa rikottiin tällä kaudella kahden miljoonan katsojan rajapyykki ensimmäisen kerran sitten 2013–14. Yleisökeskiarvo kasvoi viime kaudesta reilulla 230 katsojalla ottelua kohden.liiga.fi
Täältä löytyy katsoja määrät joukkueittain. Pelkästään tästä katsomalla voi nähdä katsojamäärän kasvun jos sarjaa pienennetään ja ottelumäärät edes lähellä nykyistä. Nopeasti katsottuna vajaa 800 katsojaa / ottelu enemmän, samalla ottelumäärällä.
Liigan suhteellinen asema maksajana hiipuu. Vaikka Liiga onkin mennyt eteenpäin, niin muiden maiden liigat ovat menneet vielä enemmän eteenpäin. Lisäksi Suomessa asumiskulut ovat isot.
Tarkennetaan hiukan, sinne missä eniten jää käteen... =)
Toinen asia on myös, että 16 joukkueen sarjasta jos siirryttäisiin 12 joukkueen sarjaan, niin olisi vapaille pelaajille vähemmän pelipaikkoja ja enemmän vaihtoehtoja seuralle.