Sen verran pakko heittää väliin off-topic että kyllähän Locke etenkin oli ihan älyttömän taitava, mutta mukavuudenhaluinen, hidas ja peli sekosi aika helposti kun joku hämmensi sitä. St.Pierressä vähän samaa, mutta paremmilla jaloilla. Molemmista tuli tunne että iso kaukalo ja luisteluliiga vei sitä taikaa pois, eikä kumpikaan saanut sitä nopeaa ajattelua hyödynnettyä kun tilaa olikin enemmän ja kiekon kanssa piti tehdä muutakin kuin nopeita ratkaisuja ja harhautuksia. Taitoa oli vetää kauheita numeroita taululle, mutta ehkä se ensimmäinen kausi euroopassa yllätti vähän molemmat.
White oli jo tosiaan vähän kuin lomamatkalla kokeneemmalla iällä, eikä tosiaan peli mukautunut isoon kaukaloon, missä oli kiire.
Tuntuu että jos sieltä amerikoista tulee pelaajia jotka todella rikkoo pankin, ne on näitä nuorempia jätkiä jostain yliopistokiekosta, jossa luistellaan ihan järjettömän paljon, ei näitä AHL:ssa puukätisiä pakkeja veivanneita +26v jätkiä, jotka odottavat helpompaa peliä Suomessa. Ja joojoo, AHL:ssa ei enää ole puukätisiä pakkeja, mutta oli vielä joskus kun Locke ja St.Pierre Suomeen tuli.
