Erityislisäyksenä on mainittava, että Oulun keskusta / varsinainen kaupunki on pieni, vaan historialliset syythän ne tässä painavat. Kukoistuskausi sijoittuu 1700-l. loppuun ja 1800-l. alkuun, jolloin nykyinen ruutukaava-alue kaavoitettiin, öky Tuomiokirkko rakennettiin ja kaupungin kauppalaivasto oli valtavan suuri, kun tervaa rahdattiin Britanniaan ja muualle Eurooppaan.
Tervakaupan romahdettua kaupunki nukkui ruususen unta yli sata vuotta samalla, kun mm. Turku, Tampere ja Viipuri kasvoivat voimakkaasti. Nykyään tuo vaihe historiassa näkyy tallustellessa esim. just Tampereella, jolloin itse kaupungissa saa köpötellä useamman kilometrin. Oulussa kaupungin läpi kävelee vartissa. Toki jos leveän Oulujoen takana oleva kaupunkimainen Tuira lasketaan mukaan, niin puolessa tunnissa. Oulu on myös kaupunkikuvaltaan kuin suoraan 60-luvulta elementtitaloineen uusrenessanssi- ja 20-luvun kivitalojen loistaessa poissaolollaan.
...No niin, aamu (klo 11:15) on valjennut ja yön katkut ovat poistuneet rapsakan 10 asteen pakkasen ja aurinkoisen aamupäivän tieltä täällä Oulun omakotitalotasangolla Ideaparkin naapurissa Kuivasrannalla. Piti vielä palata asiaan, ettei ihan offtopiciksi mene. Eli mielestäni jokainen toimitusjohtaja, joka saa seuransa taloudellisesti kannattavaksi, ja jos samalla sattuisi vielä tulemaan urheilullistakin menestystä kirsikaksi kakun päälle, on mielestäni hyvä tj, eikä heitä voi laittaa satavarmaan keskinäiseen paremmuusjärjestykseen. Jokaisen seuran toimintaympäristö on niin erilainen, että ränkingiä on hankala tehdä.
Itse henk.koht. olen jo kauuuuuan ihaillut Tapparan meininkiä ja Mikko Leinosen fantastista työtä. Talousalue on hankala ainakin Ilveksen esimerkin mukaan ja Tampere niin vilkas ja virkeä kaupunki, että Tapparakin joutuu kamppailemaan näkyvyydestä vaikkapa Tampere-talon ohjelman kanssa. Tästä huolimatta seura on 2010-luvun dynastia, vuodesta toiseen finaaleissa ja seura on kasvattanut tähtiä Amerikkaan asti. Ja taloudellisestikin menee mukavasti. Kunnioitan.
