Itseäni hieman ihmetyttää tässä keskustelussa hyvinkin monen vähättelevä ja argoantti tapa valkopestä ja argumentoida Ritchien teon vakavuutta vastaan, sellaisilla argumenteilla, että "eihän se edes lyönyt kovaa, vähän käsilaukulla vaan läpsi menemään". Tai, että kyseessä ei ollut Ritchie osalta ns. tahallinen satuttamis- tai vahingoittamisyritys, kun lyönnit olivat kovuudeltaan niin heppoosia. Siis mitä? Ensinnäkään tällä, miten kovaa tai "pehmoisesti" Ritchie löi, ei ole liki mitään merkitystä, koska se teon _luonne_ eli hakata nyrkillä toistuvasti kypäränsä menettänyttä jäässä olevaa puolustuskyvytöntä vastustajaa päähän, on ihan järkyttävän säälittävä ja raukkamainen. Siinä kuseskeltiin kaiken vastustajan, pelin ja urheiluhengen kunnioittamisen päälle järkyttävällä letkulla. Noin ei toimita missään tilanteessa ja tuollaiset teot eivät jääkiekkoon ja urheiluun kuulu. Tällaiset vastustajan ja urheilun halveeraamiset tempaukset ovat jopa niitä kaikkein raukkamaisinpia ja rangaistavimpia tekoja.
Myöskään tämä ajattelu ei mene omaan kaaliini, että miten jotkut voivat ajatella ja taas verrata lyöntien kovuutta ja "pehmoisuutta" siihen, että teko olisi jotenkin hyväksyttävämpi tai vähemmän rangaistava. Tai, miten jotkut ovat vähätelleet, että kyseessä ei voinut Ritchie kohdalta olla tahallinen vahingoittamis-/satuttamisyritys, koska lyönnit olivat niin kevyitä. Eli, koska Ritchie takonut kaikkien voimiensa tunnoissa järkyttävällä raivolla Nurmea, niin teko ei voinut Ritchie osalta olla tahallinen, eikä hänellä voinut olla tahallista motivaatiota satuttaa Nurmea?
Ja sitten on nämä oman elämänsä macho He-Manit, jotka totetavat, että "heh, kyllä te kaikki olisitte tietäneet, jos Ritchie olisi _ihan oikeasti_ halunnut Nurmea satuttaa". Nurmi ei olisi lähtenyt tilanteesta omin jaloin, vaan Ritchie olisi - kun on kuulemma niin vitun kova jätkä - paskonut Nurmen jäähän ihan totaalisesti, taiteillut vielä toisella kädellään Lauridsenin ja parin metrin kullillaan miekkaillut puolet Tepsin vaihtopenkistä kumoon. Tämän johdosta teko ei kuulemma joidenkin mielestä voi olla tahallinen vahingoittamisyritys, koska Ritchie ei täysillä Nurmea takonut. Huhhuh...käyttävätköhän nämä samat tyypit tätä yhtä loogisen aukotonta ajattelu arkielämäänsäkin.
Hyvin hämmästyttävä asia on se, miten jotkut ovat sitä mieltä, että Ritchieä ei tulisi rangaista noin kovaa, koska Nurmi ei loukkaantunut tilanteessa ja Ritchie ei edes lyöynyt kovin kovaa. Itselläni ei myöskään ole asiaan liittyvää koulutusta tai kompetenssia alkaa millintarkasti nyt sanomaan, että "kuinka kovaa se Ritchie nyt Nurmea jään pinnassa takoi". Käyttikö Ritchie nyt 94%, 77%, 63% vaiko 54% kokonaisvoimastaan. Ainoa asia, mitä silmämääräisesti pystyy toteamaan, että kyllä se Ritchie aika suht kovalla voimalla ja vimmalla näytti sitä Nurmea siinä jäässä takovan. Eivät ne mitään "läppäisyjä" olleet. Kuinka paljon tämä sitten oli siitä jostain mystisestä Ritchien "maximivoimasta", niin sitä en osaa sanoa, mutta aika rivakalla yahdolla iskuja tulee. Kyllä Ritchie näytti ihan kunnolla sitä voimaa myös käyttävän ja kun katsoo miten nopeasti käsi riuhtoo Nurmea päähän, niin kyllä siinä ihan yritystä ja kiihtymystä oli Ritchiellä nähtävissä. Enemmäm se Ritchie näytti riuhtovan tosissaan ja todella ärhäkästi, kuin vain "kevyesti muistuttaen toiselle poskelle". Jotkut "äijjäilijät" ovat kuitenkin paremmin perillä Ritchien maximi voimatasoista ja voivat todeta, että eihän Ritchie käyttnäyt juurikaan yhtään voimaa ja jos olisi tosissaan käyttänyt, niin tällöin Nurmi olisi ihan vihanneskunnossa.
Jos otetaan tähän esimerkki vaikka juuri ihan oikeasta arkielämästä. Jos mietitään, että on vaikka väkivaltainen parisuhde, jossa mies sen sijaan, että täräyttäisi vaimoaan suoraan nenään, vetäisikin vaan "napakan" rystyn toiselle poskelle. Ja tämän jälkeen puolustautuisi, että "enhän minä nyt tahallaan yrittänyt satuttaa tai vahingoittaa, koska lyöynti oli niin lepsu". "Kuule, jos olisi _ihan oikeasti_ halunnut satuttaa sinua, niin makaisit maassa ihan paskana ja täällä olis ruumisukot käärimässä sinua pussiin". Muussa tapauksessa, kuin ihan absoluuttisessa maximaalisen voimankäytön tapauksessa, ei kyseessä voi olla tahallinen vahingoittamisyritys? Tämän takia tämä napakka rystyläväytys ei siis voinut olla tahallinen satuttamisyritys, koska tahallinen satuttaminrn vaatii ilmeisesti aina sen maximaalisen voimankäytön ja pahimman mahdollisimman tilanteen.
Eihän kukaan tuossakaan tilanteessa alkaisia argumentoimaan millään noin naurettavillanja lapsellisilla argumenteilla. Eli tässä Ritchienkin tilanteessa tavallaan, jos pahin mahdollinen skenaario ei toteudu väkivaltatilanteessa, niin tällöin kyseessä ei voi olla tahallinen vahingoittamisyritys? Aikamoinen ajattelupinnistys ja huima logiikan tuotos, miten tuollaiseen lopputulemaan päästään jonkun ajatteluprosessin kautta. Kertoo kyllä ajattelun ja ihmisen jonkinmoisesta yksinkertaisuudesta tällainen ajattelutapa. Ja sitten oman nämä oman elämänsä super He-Manit, jotka sen varmuudella tietävät, että Ritchie ei täysillä tai likimainkaan kaikkia voimiaan käyttäne lyönyt, koska Nurmi olisi muuten ollut muka ihan paskana siellä jässä ja luistelijatytöt olisivat saaneet kaapia lumilapioin Nurmen jäänteet maasta, koska Ritchie on vaan niin vitun kova jätkä, että näin se olisi mennyt, jos Ritchiellä ihan oikeasti olisi tahallinen satuttamisyritys ollut. Ja edelleen, se oli se teon säälittävä luonne, joka kurinpitotoimissakin ratkaisi ja, joka teosta teki niin tuomittavan, ei se, että miten kovaa Ritchie Nurmea takoi.
Hämmästyttää myös, miten ihan fiksutkin aikuiset ihmiset lähtevät sille linjalle luomaan vastakkainasettelua, miten juuri sinun omaa suosikkijoukkuettasi aina sorsitaan ja sorretaan. Kyllä, yksittäisiä heikkoja tuomioita tulee tuomareillekin aina. Mutta pitkässä juoksussa nämä menevät tasan ja lopputulos on plus/miinus nolla. Eli ketään ei sen enempää sorreta kuin suositakaan. Ei siellä taustalla ole olemassa mitään suurta mäster tason salaliittoa, missä juuri sinun suosikkijoukkuettasi sorretaan ja, miten kaikki tuomarit, kurinpito ja koko systeemi ovat juuri sitä sinun suosikkijoukkuettaai vastaan. Mitään tällaista houreista salaliittoa ei ole ja kukaan ei mistään"systeemieduista" sen pahemmin kärsi tai hyödy. Nämä argumentit alkavat aina muistuttaa liki jotain kehnoa Bond-leffaa.