Mestiksen runkosarja on tällä hetkellä 48 ottelun mittainen. Tuo tarkoittaa sitä, että liigassa joukkue pelaisi 6 kotiottelua enemmän, pl. mahdolliset (sääli)pleijarit, karsinnat ja vastaavat. Päästäkseen samaan ottelumäärään, mestisporukan pitäisi pelata vähintään välierissä. Tuolloinkin se vaatisi, että sarjoissa olisi kotietu ja/tai ottelut eivät menisi poikki "väärin". Liiganousija siis pystyisi melko huoletta budjetoimaan muutaman ottelun enemmän, olettaen ettei aiemmin budjettia laadittu erittäin toiveikkaalla tavalla.
Mitä yleisomääriin tulee, niin tällä hetkellä Mestiksen kärjessä on Sport noin 2200 katsojan keskiarvolla. Oletettavissa olisi kuitenkin, että tähän tulisi korotus. Aivan varmasti esimerkiksi HIFK vetäisi hallin helposti täyteen ja liigan "tylsimmätkään" joukkueet olisivat varmasti kiinnostavampia kuin Mestiksen vastaavat. Samoin liigan tämän hetken "pikkuhallien" seuroista kaikilla täyttöaste on yli 70%, alhaisimpina Lukko ~71% täyttöasteella ja HPK ~73%:lla. Jos Sport nykyisellä hallillaan pääsee edes 70% täyttöasteeseen, tulee keskiarvoksi 3113 katsojaa per ottelu. Tuo 70% on melko pessimistinen, ottaen huomioon kuinka nousu varmasti sytyttäisi kiekkokuumeen.
Jos siis esimerkiksi Sportin tilanteessa tuo 70% täyttöaste toteutuu, tarkoittaa se 93390 katsojaa runkosarjassa. Tuossa on 40590 katsojaa enemmän kuin Sport tulee vetämään 2200 keskiarvolla Mestiksen runkosarjassa. Saadakseen eron kiinni, pitäisi Sportin pelata 9 pleijarimatsia täydelle tuvalle. Melkoinen muutos saisi tulla katsojatulojen budjetointiin jos Mestiksessä pystyy budjetoimaan 9 loppuunmyytyä pleijarimatsia ja liigassa tyydyttäisiin sarjanousijana "pikkuhallien" alimpaan täyttöasteeseen.
Mitä lipputuloihin vielä tulee, uskoisin nousevan joukkueen pystyvän nostamaan myös hintojaan ainakin hallin parhaiden paikkojen osalta. Jos keskimääräisestä katsojasta jää esimerkiksi 3 euroa enemmän kassaan, tarkoittaa se jopa "vanhalla" keskiarvolla (2200) ja suuremmalla pelimäärällä (24->30) lähes 200t lisätuloa. Ja tuo 3e:n saa loppujen lopuksi repäistyä melko "helposti" esimerkiksi myymällä muutaman aition enemmän Sportin tapauksessa, laittamalla lisäkuluja suosituimpiin matseihin (esim. HIFK) ja nostamalla parhaiden paikkojen hintaa hitusen.
Jos nousevan joukkueen taustalla on tarpeeksi taloudellista osaamista, ei homman pitäisi jäädä rahasta kiinni. Luonnollisesti budjetti olisi liigan pienimpiä ellei jopa pienin, mutta ero ei ole valtava. Jos palkan sivukulut ja vastaavat otetaan huomioon, niin joku 300t ero on "nollissa" tähtipelaajan flopatessa. Loppujen lopuksi joku 500t ero budjetissa ei ole mitenkään erityisen ratkaiseva, oleellisinta on löytää oikeat palikat palapeliin.
Suurimmaksi ongelmaksi näkisin aikataulun. Toki yhteistyökumppanien kanssa voi nousupykäliä ja alustavia neuvotteluja käydä hyvissä ajoin ennen nousua, mutta pelaajiston kannalta tulee kiire. Kotimaisista pelaajista valtaosalla on jo sopparit huhtikuussa, joten jo kesärinkiä ajatellen saa joukkuetta vahvistaa hirmuisella kiireellä. Varsinkin kärkiosaamista voi olla erittäin vaikea löytää tuossa vaiheessa. Tuota sudenkuoppaa voi kuitenkin pienentää esimerkiksi aktiivisella skouttaamisella ja potentiaalisten ulkkarien kartoituksella. Kun markkinoiden kokonaistilasta, tarjonnasta ja pelaajien kyvyistä on selkeä haju, paniikkihankintoja ei tarvitse tehdä.