Liigajoukkueiden voimasuhteet kaudella 2022–2023

[Saul Goodman]

Urama on myös mies Helmisen päävalmentajuuden onnistumisen takana. Ilman Uraman sparria Helminen olisi todennäköisesti suorittanut juuri sillä tasolla kuin valtavirta ennakoi.

Tästä jotain faktaa tai edes uskottavaa mutua? Vai onko samaa tasoa kuin Ilveksen liikevoitto pudotuspeleissä..

 

[McTorso]

Tästä jotain faktaa tai edes uskottavaa mutua?

Sparraamisesta on faktaa. Sen vaikuttavuudesta voidaan toki kiistellä. Tulostaulun mukaan se kuitenkin näytti toimivan.

 

[HC Hetu]

Sparraamisesta on faktaa. Sen vaikuttavuudesta voidaan toki kiistellä. Tulostaulun mukaan se kuitenkin näytti toimivan.

Kyllä tuo on kuultu niin Uraman kuin Raipenkin suusta.

 

[Normandia]

Jännä kun TPS:n maalivahtiosasto saa arvioksi vain 8. Mutta tämä 31 liigaottelun Kärppien maalivahtiosasto saa varmasti arvioksi tämän erään kirjoittajan osalta varmasti vähintään 10, jopa 11.

Blomqvistilla toki hyvä viimekausi, mutta tuleva kausi näyttää miten taso pysyy, kun vastuu lisääntyy. Eikä nyt ole Galimovin tasoista paikkaajaa huonojen ottelujaksojen tilalle. Vaan nollan liigaottelun Kokko ja Meriläinen, joiden liigatasosta ei ole mitään tietoja. Toki heilläkin on potentiaalia, kuten Tepsin Anttilallakin.

Lehtisellä toki kohtuu heikko viimekausi sekavassa Lukossa. Mutta sitä edeltävänä kautena vakuuttavasti Lukon mestaruuden kantavia voimia vakuuttavin tilastoin. Mukavat liigatilastot 2019-2020 kauden osaltakin. Tepsin Anttilalta löytyykin jo liigakokemusta 17 liigaottelun verran viime kauden osalta, muutama hyväkin ottelu joukkoon mahtui. Toki siellä oli nuorelle pelaajalle tyypillistä ailahtelua pelien välillä.

Minusta siis Kärppien ja Tepsin maalivahtiosasto ovat vähintään tasaveroisia, jopa vaaka kellahtaa vähän Tepsin paremmuuden puoleen. Tepsillä kuitenkin 182 liigaottelun verran liigakokemusta ja paljon asioita voittanut Lehtinen, nuoresta iästään huolimatta.

 

[VeeJiiJii]

Minusta siis Kärppien ja Tepsin maalivahtiosasto ovat vähintään tasaveroisia, jopa vaaka kellahtaa vähän Tepsin paremmuuden puoleen. Tepsillä kuitenkin 182 liigaottelun verran liigakokemusta ja paljon asioita voittanut Lehtinen, nuoresta iästään huolimatta.

Näissä ovat myös Liigan meritoituneimmat mv-valmentajat eli Moisanen ja Hilli vastakkain. Toki Lehtisellä on hyvät pohjat Vuorionkin kanssa, mutta Moisasen opeissa tuskin menee huonompaan suuntaan.

 

[Normandia]

Näissä ovat myös Liigan meritoituneimmat mv-valmentajat eli Moisanen ja Hilli vastakkain. Toki Lehtisellä on hyvät pohjat Vuorionkin kanssa, mutta Moisasen opeissa tuskin menee huonompaan suuntaan.

Joo. Hyvä pointti. Moisasen rekordi on kyllä viime vuosilta hyvä, vaikka vissiin aika vaativa kaveri onkin.

Eiköhän Ylönenki jotain vinkkejä TPS puolella vielä anna, jos tarvetta sellaiselle on Tepsin puolelta. Toki mutuilua vaan.

 

[Henkka]

4. TPS 34,5p
Reilu kaksi vuotta sitten TPS:n rikkaat pääomistajat Kodisoja ja Paananen pohtivat kuumeisesti, miten TPS nostetaan seuraavalle tasolle. Fiksut miehet tekivät fiksun päätöksen ja palkkasivat seurajohtoon ammattitaitoa. Kai Koskisen palkkaaminen hallituksen puheenjohtajaksi on ollut todennäköisesti paras päätös Kodisojalta ja Paanaselta, jonka ovat TPS:n eteen tehneet. Kaksi kautta Kaitsu on Tepsissä ollut ja molemmilla kerroilla TPS on pelannut finaaleissa. Kaitsun arvo mitataan kuitenkin pitkässä juoksussa ja isossa kuvassa.

Tälle kyllä hieman hymähdellyt. Tuskin hallituksen puheenjohtaja paljoa kahdessa vuodessa vielä vaikuttaa mihinkään. Isoja linjoja kun vasta vedetään.

Esim. Heikki Penttilä tuli Tapparan hallituksen puheenjohtajaksi 2010 ja siitä 2010-11 kaudelle. Kaksi ekaa vuotta meni sijoilla 11. ja 12. vain 14 joukkueen sarjassa. Seuraava vuosikymmen sitten vähän paremmin. 2-2-2-1-1-2-3-(3)-4-1.

Aika lailla pohjien tekoon meni se pari ekaa vuotta. TPS:lläkin on pohjat ollu kunnossa noin seitsemän vuotta.

 

[McTorso]

Jännä kun TPS:n maalivahtiosasto saa arvioksi vain 8. Mutta tämä 31 liigaottelun Kärppien maalivahtiosasto saa varmasti arvioksi tämän erään kirjoittajan osalta varmasti vähintään 10, jopa 11.

Jotenkin toivoisin, että kommentoisit sen jälkeen antamiani arvosanoja, kun ne olen ensin kertonut. Nyt teet sikäli turhaa työtä, kun kommentoit omaa hypoteesiasi.

Blomqvistin arvosana paljastuu aikanaan. Sen voin kertoa, etten ole hänen kanssaan ollut läheskään niin höveli potentiaalin suhteen kuin olin TPS:n puolustuksen kanssa. Jos olisin luottanut yhtä paljon pelkästään potentiaaliin, niin arvosana olisi todella luokkaa 11.

Blomqvist on pelannut hyvin viimeisen vajaan vuoden ajan. Viime kauden preseason oli heikko. Sen jälkeen, siis lähes vuoden ajan, taso on ollut vakaasti luokkaa huippu. Tämän kauden preseason on kulkenut samaa rataa, mihin viime kausi jäi. Kolme ottelua, joissa yhteensä kolme päästettyä maalia. Kaikki niistä ottamattomia. Perusvarmaa työskentelyä ja mukana kymmenkunta gamesaveria. Torjuntaprosentti päälle 96%. Vastustajina KalPa ja kaksi kertaa Luulaja.

Juttelin eilen oulunseudulla vaikuttavan maalivahtivalmentajan kanssa. Hänen arvionsa Blomqvistista useamman vuoden ajalta oli kyllä todella positiivinen. Piti nuorukaista poikkeuksellisena lahjakkuutena ja tämän hetken tasoa käytännössä NHL-tasona. Kehui erityisesti liikettä. On kuulemma dominoinut läpi juniorivuodet.

 

[McTorso]

Tälle kyllä hieman hymähdellyt. Tuskin hallituksen puheenjohtaja paljoa kahdessa vuodessa vielä vaikuttaa mihinkään. Isoja linjoja kun vasta vedetään.

Näinhän se on. Ei hallituksen puheenjohtaja kahdessa vuodessa vaikuta seuran menestykseen kuin korkeintaan seurayhteisön ilmapiirin kautta. Koskinen on tehnyt paljon ja suunta on selvä. Kuten kerroin, muutaman vuoden sisään hunajapurkkia avataan sitten enemmän Turussa. Olen avannut aikanaan Koskiselle oman ketjun Tepsin osioon. Käy lukemassa avaukseni, jos miehen meriiteistä ja persoonasta haluat enemmän tietää.

 

[Normandia]

Jotenkin toivoisin, että kommentoisit sen jälkeen antamiani arvosanoja, kun ne olen ensin kertonut. Nyt teet sikäli turhaa työtä, kun kommentoit omaa hypoteesiasi.

Blomqvistin arvosana paljastuu aikanaan. Sen voin kertoa, etten ole hänen kanssaan ollut läheskään niin höveli potentiaalin suhteen kuin olin TPS:n puolustuksen kanssa. Jos olisin luottanut yhtä paljon pelkästään potentiaaliin, niin arvosana olisi todella luokkaa 11.

Blomqvist on pelannut hyvin viimeisen vajaan vuoden ajan. Viime kauden preseason oli heikko. Sen jälkeen, siis lähes vuoden ajan, taso on ollut vakaasti luokkaa huippu. Tämän kauden preseason on kulkenut samaa rataa, mihin viime kausi jäi. Kolme ottelua, joissa yhteensä kolme päästettyä maalia. Kaikki niistä ottamattomia. Perusvarmaa työskentelyä ja mukana kymmenkunta gamesaveria. Torjuntaprosentti päälle 96%. Vastustajina KalPa ja kaksi kertaa Luulaja.

Juttelin eilen oulunseudulla vaikuttavan maalivahtivalmentajan kanssa. Hänen arvionsa Blomqvistista useamman vuoden ajalta oli kyllä todella positiivinen. Piti nuorukaista poikkeuksellisena lahjakkuutena ja tämän hetken tasoa käytännössä NHL-tasona. Kehui erityisesti liikettä. On kuulemma dominoinut läpi juniorivuodet.

Toivoisin vaan, että näissä arvioissa olisi huomioitu se, että Blomqvistilla on todella vain 31 liigaottelua kokemusta. Eikä todellista vastuunkantamista kunnolla ole minusta vielä testattu.
Eikä tosiaan nyt ole Galimovin tasoista paikkaajaa, vaan nollan liigaottelun Meriläinen ja Kokko.
Itse olisin Kärppinä hommannut myös jonkun kokeneemmaan kaverin tonne. Mutta toivotaan, että Kärppien maalivahtiosasto riittää.

Minusta Kärppien maalivahtiosasto jää jonkun verran jälkeen esim. Tepsin, Tapparan ja Ilveksen maalivahtiosastoista. HPK:kin maalivahtiosasto menee kyllä edelle. Toki tämä on mielipidepalsta ja sinä voit arvioida Kärppien maalivahtiosaston 10 arvoiseksi, mutta minusta siinä on silloin pientä *värilasien* käyttöä havaittavissa.

 

[lätkämies]

Toivoisin vaan, että näissä arvioissa olisi huomioitu se, että Blomqvistilla on todella vain 31 liigaottelua kokemusta. Eikä todellista vastuunkantamista kunnolla ole minusta vielä testattu.
Eikä tosiaan nyt ole Galimovin tasoista paikkaajaa, vaan nollan liigaottelun Meriläinen ja Kokko.
Itse olisin Kärppinä hommannut myös jonkun kokeneemmaan kaverin tonne. Mutta toivotaan, että Kärppien maalivahtiosasto riittää.

Itse taas olen täysin eri mieltä tästä, miksi poikkeuksellisen lahjakkuuden kohdalla pitäisi miettiä kokemusta vastuunkannosta? Yleensä arviot tehdään kokonaisuuden perusteella ja niissä voidaan painottaa eri asioita.

Blomqvistin arvioimista voisin verrata HPK:n kauteen 2013-2014. Silloin Kerho hankki Frans Tuohimaan maalille ja media ylisti kuinka nyt Frans lyö läpi kun saa vastuuta jne. Hämeenlinnassa samaan aikaan mietittiin kuinkahan vaan Fransin käy. A-junnuissa oli poikkeuksellinen kyky nimeltään Juuse Saros. Ei ollut Saroksella kokemusta liigasta tai mitään, mutta optimistisimmat Saroksen uraa siihen asti seuranneet väittivät tosissaan että Juuse on keskivertotason liigaykkösveskaa parempi. No loppuhan on historiaa, Tuohimaa lähti maitojunalla Sporttiin ja Saros oli tulokaskaudellaan liigan kärkiveskoja.

Tarinan opetuksena mielestäni on se, että poikkeuksellisen hyvien nuorten kohdalla on turha miettiä osaavatko he kantaa vastuuta. Kyllä osaavat, jos ei ole aiemmin merkkejä että eivät osaisi. Blomqvistilla ei näitä merkkejä ole vaan on todella tervepäinen kaveri tuonikäiseksi.

 

[Peltsi #18]

Itse taas olen täysin eri mieltä tästä, miksi poikkeuksellisen lahjakkuuden kohdalla pitäisi miettiä kokemusta vastuunkannosta? Yleensä arviot tehdään kokonaisuuden perusteella ja niissä voidaan painottaa eri asioita.

Blomqvistin arvioimista voisin verrata HPK:n kauteen 2013-2014. Silloin Kerho hankki Frans Tuohimaan maalille ja media ylisti kuinka nyt Frans lyö läpi kun saa vastuuta jne. Hämeenlinnassa samaan aikaan mietittiin kuinkahan vaan Fransin käy. A-junnuissa oli poikkeuksellinen kyky nimeltään Juuse Saros. Ei ollut Saroksella kokemusta liigasta tai mitään, mutta optimistisimmat Saroksen uraa siihen asti seuranneet väittivät tosissaan että Juuse on keskivertotason liigaykkösveskaa parempi. No loppuhan on historiaa, Tuohimaa lähti maitojunalla Sporttiin ja Saros oli tulokaskaudellaan liigan kärkiveskoja.

Tarinan opetuksena mielestäni on se, että poikkeuksellisen hyvien nuorten kohdalla on turha miettiä osaavatko he kantaa vastuuta. Kyllä osaavat, jos ei ole aiemmin merkkejä että eivät osaisi. Blomqvistilla ei näitä merkkejä ole vaan on todella tervepäinen kaveri tuonikäiseksi.

Poikkeuslahjakkuuksien kohdalla on tosiaan eri säännöt. Ilveksellä pelasi kaudella 2019-20 19-vuotias Lukas Dostal runkosarjassa 43 peliä ihan jäätävillä saldoilla. Ei tarvinnut jännittää, että riittääkö taso, sen jälkeen on ollut epävarmempaa.

Kärpät saa hankittua kokemusta Blomqvistin taustatueksi kesken kauden, jos tilanne niin vaatii.

 

[vanukas]

Kärppien maalivahtitilanne ei Blomqvistin kohdalta pelota, mutta siellä on noin 20 peliä Meriläinen/Kokko -akselille luvassa ja tässä täytyy luottaa Hilliin ja Kärppiin kun ovat tuon mahdollistaneet. Yleensä tietävät mitä tekevät. Kausihan sen sitten näyttää.

 

[Ragulin]

Poikkeuslahjakkuuksien kohdalla on tosiaan eri säännöt. Ilveksellä pelasi kaudella 2019-20 19-vuotias Lukas Dostal runkosarjassa 43 peliä ihan jäätävillä saldoilla. Ei tarvinnut jännittää, että riittääkö taso, sen jälkeen on ollut epävarmempaa.

Kärpät saa hankittua kokemusta Blomqvistin taustatueksi kesken kauden, jos tilanne niin vaatii.

Juuri näin. Tietenkin Dostalia edeltävien maalivahtien jälkeen taso nousi hänen aikanaan niin korkealle tasolle, että lähes samantasoinen tuntui epävarmalta...

 

[Ragulin]

Kärppien maalivahtitilanne ei Blomqvistin kohdalta pelota, mutta siellä on noin 20 peliä Meriläinen/Kokko -akselille luvassa ja tässä täytyy luottaa Hilliin ja Kärppiin kun ovat tuon mahdollistaneet. Yleensä tietävät mitä tekevät. Kausihan sen sitten näyttää.

Muistanko oikein, että viime vuonna Blomqvist olisi saanut jo isomman roolin, mutta vältteli itse erityisesti peräkkäisten pelien pelaamista, vedoten vielä kehittymättömään fysiikkaansa?

 

[Dynamo]

Sen vähän, mitä tätä ketjua katselin, mua ihmetyttää Olli Jokisen arviointi. Viime vuoden paras valmentaja, joka veti liigan (enemmän tai vähemmän) viimeiseksi arvioidun Jukurit runkosarjan kakkoseksi. 60 ottelua ei ole mikään suonenveto, vaan kertoo kyllä hyvin, mikä on ollut joukkueen perussuorittamisen taso.

Osa kirjoittajista kertoo arviointiperusteekseen useamman vuoden valmennushistorian, ja Jokisen miinukseksi laitetaan vähäinen kokemus liigavalmentajana. Miten sitten ensimmäisellä kaudellaan liigan parhaaksi valittu pelaaja, eikö sellaistakin pitäisi arvioida samoin tavoin, eli ei kovin korkealle? Pelaajien arvioinnissa painaa (tietysti) se, että nuoret pelaajat kehittyvät, joten... ööh... miksi valmentajat eivät kehittyisi? Kun Jokinen oli ensimmäisellä kaudellaan liigan paras, niin mua oikeasti ihmetyttää logiikka siinä, että nyt hänen arvioidaan taantuvan jonnekin sijoille ynnä muut.

Huomattakoon myös se, että Jokinen näkee pelin kehityksen eri tavoin kuin osa valmentajista ja Jokinen on osoittanut pystyvänsä muutoksiin pelitavassa, jos muutoksia on tarvittu. Peli kehittyy, ja Jokinen haluaa paitsi itse kehittyä, myös kehittää peliä. Jokisella on hyvät eväät viedä pelin kehitystä ja pelaajayksilöiden valmennusta eteenpäin. Jokinen on jo osoittanut saavansa pelaajista yksilöinä paljon irti. Jokinen on myös osoittanut, että pelaajat toteuttavat Jokisen suunnitelmia, pelaajat siis pelaavat valmentajalleen. HIFK:n aikainen Shedden oli ja on tästä erinomainen esimerkki. Shedden ei taktisesti ollut esim. Jukka Jalosen tasolla, "two dogs and a fox" - pelitapa, jossa laitettiin kiekko vastustajan päätyyn, ja sitten ahnaasti ajettiin kahdella hyökkääjällä kulmassa olleen yksinäisen pakin kimppuun oli a) erilaista (tähän ei oltu totuttu, joten vastustajat eivät saaneet pelitapaan muissa liigapeleissä harjoitusta), b) pelitapana kauniisti ilmaisten: "old school", mutta unohtaa ei saa myöskään kohtaa c) pelaajat rakastivat pelitapaa ja karismaattista valmentajaansa, jonka eteen tehtiin töitä suurella sydämellä. Shedden oli siis hengen luojana parasta A-luokkaa, ja tällä hän saattoi kompensoida taktista puoltaan.

Väitän, että Jokisessa on saman tapaista karismaa kuin Sheddenillä oli, ja Olli saa pelaajat pelaamaan itselleen, mutta erona Sheddeniin on se, että Jokinen kehittää peliä ja on kykenevä uudistamaan pelikirjaansa. Jokinen tulee tälläkin kaudella saamaan joukkueestaan enemmän irti kuin keskivertovalmentaja.

Otan menneiden vuosien valmentajista esimerkit Jortikasta ja Aravirrasta: molempia arvostettiin maan parhaiksi jossain vaiheessa uraansa, mutta sitten kehitys loppui, eikä esim. Jortikan valmennusura TPS:ssä saavutetun kuudennen mestaruuden jälkeen ollut mikään menestystarina. Ei tainnut olla kuin pari vuotta Jortikan viimeisestä mestaruudesta, kun hänen valmennustapaansa pidettiin vanhentuneena (ja mestaruuksia pidettiin enemmänkin TPS:n resurssien kuin Jortikan maagisen valmennuksen ansiona). Tässä on myös syy, miksi en valmentaja-arvioissa lähtisi katsomaan kovinkaan kauas taaksepäin.

Voi olla, että tällä kaudella Jukurit sijoittuu sarjassa puolivälin tienoille. Joillekin se voi olla osoitus Jokisen viime kauden "suonenvedosta" ja samalla osoitus Jokisen keskinkertaisuudesta valmentajana. Tosiasia on kuitenkin se, että Jukurien resursseilla sekin olisi selkeä onnistuminen.

Joka tapauksessa: ne, jotka eivät sijoita Jokista valmentaja-arvioissaan liigan neljän parhaan joukkoon: perustelkaa nyt vähän tarkemmin, millä logiikalla olette arviointiinne päätyneet. En ymmärrä, valaiskaa.

Editoitu typo

 

[VeeJiiJii]

Itse taas olen täysin eri mieltä tästä, miksi poikkeuksellisen lahjakkuuden kohdalla pitäisi miettiä kokemusta vastuunkannosta? Yleensä arviot tehdään kokonaisuuden perusteella ja niissä voidaan painottaa eri asioita.

Blomqvistin arvioimista voisin verrata HPK:n kauteen 2013-2014. Silloin Kerho hankki Frans Tuohimaan maalille ja media ylisti kuinka nyt Frans lyö läpi kun saa vastuuta jne. Hämeenlinnassa samaan aikaan mietittiin kuinkahan vaan Fransin käy. A-junnuissa oli poikkeuksellinen kyky nimeltään Juuse Saros. Ei ollut Saroksella kokemusta liigasta tai mitään, mutta optimistisimmat Saroksen uraa siihen asti seuranneet väittivät tosissaan että Juuse on keskivertotason liigaykkösveskaa parempi. No loppuhan on historiaa, Tuohimaa lähti maitojunalla Sporttiin ja Saros oli tulokaskaudellaan liigan kärkiveskoja.

Tarinan opetuksena mielestäni on se, että poikkeuksellisen hyvien nuorten kohdalla on turha miettiä osaavatko he kantaa vastuuta. Kyllä osaavat, jos ei ole aiemmin merkkejä että eivät osaisi. Blomqvistilla ei näitä merkkejä ole vaan on todella tervepäinen kaveri tuonikäiseksi.

Mieleen tulee myös HIFK:n Husso ja Lankinen kaudella 2014-2015, jolloin molemmat olivat vieläpä Blomqvistia ja Meriläistä vuotta nuorempia. Husso oli edellisellä kaudella pyyhkinyt mm. Brad Thiessenillä jäätä.

 

[isokynä]

Joka tapauksessa: ne, jotka eivät sijoita Jokista valmentaja-arvioissaan liigan neljän parhaan joukkoon: perustelkaa nyt vähän tarkemmin, millä logiikalla olette arviointiinne päätyneet. En ymmärrä, valaiskaa.

Pidän Jokista erittäin kovana valmentajana, mutta keiden ainakin kahden edelle Jokinen mielestäsi menee joukosta Tapola, Marjamäki, Ahokas, Virta, Rautakorpi ja millä perusteella?

 

[George Parros]

60 ottelua ei ole mikään suonenveto, vaan kertoo kyllä hyvin, mikä on ollut joukkueen perussuorittamisen taso.

Ei sillä, etteikö OJ voisi oikeasti vakiinnuutta tasoaan sarjan parhaiden valmentajien joukossa, mutta muuan Ville Nieminen veti käytännössä Jokisen kauteen verrattuna identtisen suorituksen tulokkaana kaudella 18-19 Pelicansissa. Silloinkin ennustettiin uuden kuuman valmentajatähden syttyneen. No, seuraava syksy olikin sitten vähän vaikeampi ja monoa tuli jo marraskuun lopussa...

 

[Jape]

Rautakorpi ja millä perusteella?

a) edellisistä näytöistä alkaa olla jo aikaa. Pelikin muuttunut tässä välissä.
b) en pidä autoritääristä valmennustapaa tämän päivän liigakiekkoon sopivana. Jossain KHL:ssä voi vielä mennä. Saman kulttuurin tuote on myös V. Nieminen, joten mielenkiintoista nähdä miten toimii JKL:ssä. Osalle porukasta voi sopia, joten menestys ei ole poissuljettua. Ei sillä parasta joukkuehenkeä silti rakenneta.

 

[Dynamo]

Pidän Jokista erittäin kovana valmentajana, mutta keiden ainakin kahden edelle Jokinen mielestäsi menee joukosta Tapola, Marjamäki, Ahokas, Virta, Rautakorpi ja millä perusteella?

Kun kysymykseen vastataan kysymyksellä... (huoh).

Urheilussa yleensä ajatellaan, että olet juuri niin hyvä kuin viimeinen pelisi/kautesi on ollut. Viime kauden näytöillä Jokinen meni kaikkien noiden ohi ja palkittiin siitä parhaan valmentajan palkinnolla. Miten tilanne on järjestyksen osalta muuttunut?

Tapolalla on oikeasti näyttöjä.

Noista muista voin todeta, että menestysten lisäksi listan valmentajilla on ollut myös penkin alle menneitä kausia. Valmentajan kokonaisarviota tehdessä myös ne tulee huomioida. Kun noita muita listan valmentajia katsoo, niin eihän noista kukaan ole ollut mikään sateentekijä. Hyviä tai peräti erinomaisia valmentajia toki.

Rautakorpi: saavuttanut yhden mestaruuden kestomenestyjä Tapparassa vuonna 2003 jolloin palkittiin vuoden valmentajana. Rautakorpi on pelin tappaja. Kahvaran tyylillä varmaan tuli menestystä, mutta koko peli meni viihdyttävyydeltään ja urheilullisuudeltaan (kahvaamalla vastustajalta vauhti pois) väärään suuntaan. Valmentajien pelityyleistä suurin inhokkini, (sen voin tässä tuoda reilusti esiin, en varmaankaan pysty Rautakorpea objektiivisesti edes arvioimaan).

Marjamäki: Ensimmäinen maajoukkueen päävalmentaja sitten Rauno Korven (1987), joka ei saanut maajoukkueen peräsimessä yhtään mitalia. Potkut Bluesista, jonka jälkeen pari mestaruutta Kärpissä. Parin mestaruuden ohella on myös siis ollut heikompia jaksoja. KHL:ää en ole ollenkaan seurannut, joten tältä ajanjaksolta en osaa Marjamäen valmennuksesta sanoa mitään.

Ahokas: on nuori valmentaja, joten kokemusta ei ole tietysti hirveästi voinut kertyäkään. Ennen viime kauden mestaruutta hopeaa* näytöt ovat olleet varsin ohkaiset liigassa, (siis yksi menestyksekäs kausi KooKoo:ssa: runkosarjan viides, (viides runkosarjassa on muuten eri asia kuin taistella viimeisille kierroksille runkosarjan voitosta, siinä on iso ero), jonka jälkeen viime kevään mestaruus). Voiko sanoa, että Ahokkaalla on nyt kahden kauden suonenveto, ja odotamme taantumista?

Kaksi kertaa vuoden valmentajan tittelin pokannut Pekka Virta on kerran saanut kenkää kesken kauden ja toisella kerralla kaksivuotinen sopimus purettiin ensimmäisen kauden jälkeen. Pieleen menneitä kausia on hänellä siinä missä menestystäkin.

*Muokattu mestaruus hopeaksi, mun virhe, kiitos korjauksesta @Takapiiska

 

[Kukko]

a) edellisistä näytöistä alkaa olla jo aikaa. Pelikin muuttunut tässä välissä.
b) en pidä autoritääristä valmennustapaa tämän päivän liigakiekkoon sopivana. Jossain KHL:ssä voi vielä mennä. Saman kulttuurin tuote on myös V. Nieminen, joten mielenkiintoista nähdä miten toimii JKL:ssä. Osalle porukasta voi sopia, joten menestys ei ole poissuljettua. Ei sillä parasta joukkuehenkeä silti rakenneta.

Rautakorpea en kuvailisi autoritääriseksi. Mieshän on kehittynyt lajin mukana vuosien saatossa. Varmasti monella fanilla on tietty ennakkokäsitys valmentajista ja kyseinen leima ei ihan helposti ole pois pyyhittävissä.

Enemmän kiinnittäisin huomiota siihen, ketä pelaajia kyseinen valmennus saa houkuteltua projektiinsa mukaan. Tämä kertoo realistisemmin siitä, kuinka ammattiaan harjoittavat pelaajat näkevät valmentajan osaamisen.

Rautakorpihan on onnistunut kyseisessä asiassa erittäinkin hyvin. Tottakai on myös tehty lisä panostuksia Jyväskylän suunnalla, mutta kyllähän JYP työnantajana on nostanut profiiliaan Rautakorven tulon myötä. Uskon tuosta löytyvän lähempänä olevan totuuden, mikäli verrokkina on yksittäisen fanin pinttynyt oletusmaailma.

Lopuksi totean vielä, että huippu valmentajalla täytyy mielestäni olla hyvät kokonaisuuden johtamistaidot. Valmentajan homma olisi erittäin helppoa, mikäli voitaisiin valita vain se kaikille mukavin tyyppi johtamaan.

(Kaikkien kaveri) johtajalla on myös ne omat heikkoutensa. Tuloksenteko vaatii usein vaikeitakin päätöksiä. Ylimukava valmentajahan näitä ei kykene tekemään (eihän olisi muuten mukava).

Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan mihin suuntaan Rautakorven projekti etenee. Tämän hetken arvion mukaan, laiva on lähtenyt satamasta oikeaan suuntaan.

 

[Blackie]

Urheilumaailma on täynnä kaikenlaisia tähdenlentoja ja yhden kauden ihmeitä. Minulle ei vaan riitä vielä Jokisen yhden kauden näytöt, kun vastassa on jopa 90-luvulta asti (Rautakorpi) uraa luoneet meritoituneet valmentajat, jotka edelleen ovat vahvasti geimeissä mukana niinsanotusti. "Olet niin hyvä kuin viimeisin pelisi" on omasta mielestäni putkinäköinen ajattelutapa, jollaista pyrin välttämään. Tuolle on parempi englannin kielinen termikin olemassa, eli "recency bias".

Jokisen ura on saanut upean startin, mutta toistaiseksi se on ainoastaa sitä, eli upea debyyttikausi. Toki näissä arvioissa on myös ennustustakin tulevasta mukana, ei siinä.

 

[Takapiiska]

Ahokas: on nuori valmentaja, joten kokemusta ei ole tietysti hirveästi voinut kertyäkään. Ennen viime kauden mestaruutta näytöt ovat olleet varsin ohkaiset liigassa, (siis yksi menestyksekäs kausi KooKoo:ssa: runkosarjan viides, (viides runkosarjassa on muuten eri asia kuin taistella viimeisille kierroksille runkosarjan voitosta, siinä on iso ero), jonka jälkeen viime kevään mestaruus). Voiko sanoa, että Ahokkaalla on nyt kahden kauden suonenveto, ja odotamme taantumista?

Ei tainnut kuitenkaan viime kaudella voittaa mestaruutta, vaan hävisi finaalissa Tapparalle.
U-20 MM-kisoista voitti kultaa 2019.

 

[McTorso]

Muistanko oikein, että viime vuonna Blomqvist olisi saanut jo isomman roolin, mutta vältteli itse erityisesti peräkkäisten pelien pelaamista, vedoten vielä kehittymättömään fysiikkaansa?

Erikoinen muistelu, enkä kyllä tiedä mistä moista olet kuullut. Blomqvist janosi kovasti peliaikaa, mutta sitä ei Mikkolalta juuri tullut. Keskittyi harjoituksiin kuin otteluihin. Loppukaudesta pääsi irti Galimovin loukkaantumisen vuoksi ja söi Galimovin lopulta alkupalaksi. Pelasi suurella innolla aina, kun käsky kävi ja huipusti pelasikin.