Lasketaan neljä eri mallia: yhdessä perusteena 10 ottelun kuntopuntari, toisessa 15:n, kolmannessa 20:n, ja neljännessä koko kauden pistekeskiarvo.
Jokaisessa mallissa otteluohjelmassa jäljellä olevien otteluiden lasketaan menevän seuraavasti:
- Joukkueet A ja B kohtaavat. Merkitään joukkueen A pistekeskiarvo = X, ja joukkueen B pistekeskiarvo = Y.
- A saa siis keskimäärin X pistettä per peli. B taas häviää keskimäärin Z=3-Y pistettä per peli.
- Lasketaan A:n saamat pisteet tästä ottelusta yksinkertaisena keskiarvona P = (X+Z) / 2 = (X+3-Y) / 2.
Esimerkki:
- Tänään kohtaavat JYP ja HPK. 10 ottelun kuntopuntarissa JYPin pistekeskiarvo on 1.4 ja HPK:n pistekeskiarvo on 2.0.
- JYP:n saamat pisteet tästä ottelusta = (1.4+3-2.0) / 2 = 1.2 pistettä.
- HPK:n saamat pisteet tästä ottelusta = (2.0+3-1.4) / 2 = 1.8 pistettä.
Vastaava peli koko kauden pistekeskiarvoja käyttäen:
- JYP = (0.93+3-1.13) / 2 = 1.4 pistettä
- HPK = (1.13+3-0.93) / 2 = 1.6 pistettä
Taulukossa vaihteluvälin alaraja on se loppupistemäärä, jonka joukkue saa kun käytetään kyseiselle joukkueelle epäedullisinta mallia. Yläraja puolestaan saadaan edullisinta mallia käyttäen. Loppupisteet-sarakkeessa on kaikkien neljän mallin keskiarvo. Sen voi myös ajatella olevan eräänlainen koko kauden kuntopuntari, jossa viimeaikaisilla peleillä on alkukautta enemmän painoarvoa (koska viimeiset 10 ottelua sisältyvät kaikkiin malleihin, kun taas ensimmäiset 20 peliä sisältyvät vain koko kauden malliin).