Täällä kun on SaiPasta vääntöä, niin ajattelin näin lappeenrantalaislähtöisenä kiekkoihmisenä kirjoitella pienen arvion omasta jengistäni.
@Barney hyvin perkasikin laituriosaston, mutta ajattelin vähän syvälaatuisemmin pureutua siihen, missä mennään.
Arvioin ketjussa esiintyneistä kaavoista poiketen SaiPan hyökkäys-, ja puolustuspelaamisen erikseen, sillä nykyjääkiekossa molempiin kenttätilanteisiin osallistuvat kaikki kenttäpelaajat. SaiPan maalivahtipelin tietänevät viime kautta seuranneet, eikä
Frans Tuohimaasta tarvitse kauheasti kirjoitella. Kirjoitetaan kuitenkin sen verran, että varaveskari
Niclas Westerholm esitti viime kaudella lupaavia otteita eikä tähän osastoon todennäköisesti Lappeenrannassa kaaduta.
Hyökkäyspeli 8,5
SaiPan joukkue nopeutui ainakin paperilla
Tero Lehterän toiselle kaudelle. Raskasjalkaiset pelurit kuten
Kim Strömberg,
Saku Salminen ja
Per Savilahti-Nagander saivat väistyä pelinopeampien miesten tieltä. Tämän pitäisi lisätä joukkueen iskukykyä ja pelitavan aktiivisuutta. Viime kaudella SaiPan peli passivoitui materiaalivajeen vuoksi etenkin vieraskaukalossa liian usein ja tähän odotan muutosta. Näin ollen aloitteellisuuden lisääntyessä pelien painopiste kääntynee enemmän vastustajan päätyyn ja SaiPa ei ole niin usein loistavan maalivahtinsa Tuohimaan varassa huippujoukkueita vastaan.
Uusista pelaajista
Tyler Morley,
Erik Autio,
Robin Salo,
Emil Oksanen,
Veeti Vainio,
Santeri Virtanen ja jopa rotaatiosentteri
Tomi Iso-Mustajärvi ovat kiekkovarmoja ja liikkuvia pelaajia, joiden ominaisuuksien pitäisi tukea aktiivisempaa pelitapaa. SaiPan hankinnoissa on painotettu vahvasti luistelua nykykiekon vaatimusten mukaisesti. KHL-konkari
Vladimir Denisovin suurimmat vahvuudet ovat kiekottomassa pelissä, mutta hän pystyy antamaan hyviä siirtoja omissa pelikavereilleen ja käynnistelemään hyökkäyksiä.
Urho Vaakanaisen lähtö Bostoniin on avauspelaamiseen menetys, mutta hyökkäysalueen tekemisessä "Ukella" oli pieni rooli. Viime kauden jengin tehokkain pakki
Kalle Maalahti jatkaa joukkueessa ja hän pystyy pelirohkeudellaan ja kiekollisella taidollaan pitämään kiekkoa hyökkäysalueella sekä luomaan tilanteita.
SaiPa sai pidettyä kuusi viime kauden parasta pistemiestään ja 42 tehopistettä runkosarjassa nakuttanut keihäänkärki
Topi Nättinen jatkaa hyökkäyspelin aivoina. Ykkössentteri
Cody Kunykilta odotan vahvan kahdensuunnan pelaamisen lisäksi vielä napsun lisää hyökkäystehoja. Pudotuspelit mukaan lukien Kunyk teki viime kaudella 36 pinnaa mutta uskon, että 40 pistettä voi ylittyä sarjan ja ketjukavereiden ollessa tuttuja.
Jonatan Tanus, David Goodwin ja
Ahti Oksanen ovat tasonsa Liigassa näyttäneet.
Joni Nikko teki 12 minuutin peliajalla 11 maalia runkosarjassa ja hänen avunsa maalipaikoissa ovat kiistattomat.
Anssi Löfman kunnossa ollessaan olisi kova vahvistus keskikaistalle vahvalla sentteripelillään, mutta saapa nähdä kestävätkö jälleen viime kaudella vihoitelleet paikat.
Kaiken kaikkiaan SaiPan hyökkäysosasto on mielestäni hyvissä kantimissa eivätkä tehot ole pelkästään Kunykin johtaman ykköskentän varassa. Löfmanin ollessa kunnossa hyökkäyskalusto olisi jopa kiitettävällä tasolla. Puolustuksesta löytyy yleistä mielipidettä enemmän kiekollista pelitapaa tukevia yllätysvalmiita kavereita, joilla tosin löytyy myös floppivaara. Salo ja Vainio voivat onnistuessaan molemmat hätyytellä 20 pinnan rajaa. Epäonnistuessaan Vainio jatkaa vemppaamistaan ja Valtosen Tomek on syönyt Salon itseluottamuksen lopullisesti eikä hän saa peliään takaisin toissa kauden tasolle.
Lasse Lappalaisen poistuminen oli takaisku kiekolliselle puolelle viivapelaamiseen, mutta vielä hankkimatta olevan ylivoimaexpertin odottaisin korvaavan Lappalaisen lähdön mukana menneet tehot. Eliteprospectsissa jokin Liiga-seura hakee 90 000 nettopalkalla rightin ylivoimapakkia ja uskoisin tuon olevan hintaluokkaa, johon SaiPa puolustajaa hakee. Urheilujohtaja
Antti Tuomenoksan sanoin "
haetaan rightin ylivoimapakkia, jollaisia ei kasva joka puussa".
Puolustuspeli 7,5
Vanha sanonta -
silloin kun puolustat hyvin, hyökkäät hyvin pätee hyvin SaiPan tapauksessa. Joukkue puolustaa viisikkona kurinalaisesti ja tiettyjä kahdensuunnan hyviä erikoisyksilöitä löytyy tiukkoihin tilanteisiin. Nopeutunut rosteri odotettavasti kääntää peliä nopeammin ja nyt kun Lehterä on saanut ajettua rauhassa systeeminsä sisään, voidaan nähdä kenties jo monipuolisempia lähtöjä. Uskoisin, että harjoituksissa paneudutaan näihin viime vuotta tarkemmin. Vuosi sittenhän samaan aikaan Lehterä sanoi, ettei SaiPa tule olemaan syksyn joukkue eikä se sitä ollutkaan. Opetellessa meni, mutta kevättä kohden lähtikin kulkemaan jo sitten paremmin. Lehterän sanoin esimerkiksi koko alkukausi opeteltiin puolustamista, ennen kuin alettiin treenata viisikon hyökkäyspelaamista ollenkaan. Melkoinen takamatka tämän tasoisessa sarjassa.
Sentteriosasto on hyökkääjistä tietenkin suurimmassa vastuussa omasta päädystä ja SaiPalla se osasto on hyvin kunnossa.
Ville Koholla on sarjan parhaita pelipäitä ja lisäksi aloitusympyrässä Koho aloittaa usein vastustajan ykkössentteriä vastaan. Kohon ja Cody Kunykin oman pään tärkeydestä kertovat miesten ottamat 717 oman pään aloitusta joukkueen koko 1505 aloituksesta - lähes puolet. Kunykin oman pään osaamisesta mustaa valkoisella on tehotilasto, joka oli 12 pykälää plussalla. Lisäksi Kunyk oli aloitustilaston kärkipäätä noiden enemmän aloittaneiden joukossa (voittoprospentti 55,3). Tilastot ovat tilastoja, mutta pelejä katsomalla selviää Kunykin osaaminen kamppailuissa ja kiekontavoitteluissa omaa miestä vastaan.
Laitahyökkääjistä suurimmat avut oman pään tilanteisiin löytyvät
Valtteri Virkkuselta,
Elmeri Kaksoselta ja
Ahti Oksaselta. Etenkin Virkkunen on hyvin irtokiekkoja laidassa voittava ja hyväliikkeinen pelaaja, jolla ei hyökkäyksellisesti ole juurikaan annettavaa. Omalla alueella, vetojen blokkaajana ja alivoimilla kuitenkin tärkeä kaveri ja pelasi viime kaudella pakkiakin jonkun pelin loukkaantumisien aikana. Oksanen taas entisenä puolustajana osaa pelata tilanteet omissa oikein.
Vastavuoroisesti raskasjalkainen Joni Nikko on toisinaan enemmän riski kiekottomana, kun ei meinaa keretä antamaan sivu- tai takapainetta ja keski- tai puolustusalue aukeaa Nikon heikon liikkeen vuoksi. Mielenkiintoista nähdä, saiko verrattain vielä nuori Nikko liikkeeseensä lisää räjähtävyyttä kesän aikana ensi kautta varten. Toinen riskimies on 21-vuotias
Roy Radke, jolla oli ainakin vielä viime kaudella suuria ongelmia pelinluvussa ja oman miehen merkkaamisessa. Jatkon tehnyt Radke treenasi joukkueen halun mukaisesti Lappeenrannassa yhteisen jakson ja jää nähtäväksi, onko kiekottoman pelin parantumisessa toivoa. Peliälyä usein vain jos ei ole niin sitä ei tule. Vastaavasti potentiaali hyökkäyspäähän on valtava ja kiekon saadessaan mitä vain voi tapahtua. Saattaa breikata isostikin.
Muutoin rosteri on kuitenkin hiottu oikeaan suuntaan, sillä vielä viime kauden loppupuolella hidas Saku Salminen neloskenttineen oli usein pahassa mankelissa omalla alueella, kun he eivät vain kerenneet riistolle. Hyökkäyspelistä ketjulla ei ollut tietoakaan ja usein seuraavaksi kentälle tullut vitja joutui omiin pyörimään neloskentän aiheuttaman heikon vaihdon jäljiltä.
Tällä kaudella SaiPan kaikki neljä ketjua vaikuttavat tasapainoisemmilta ja uskoisin, ettei yksikään nimenomainen hyökkäysketju ole puolustuksellisesti riski. Toki Tyler Morleyn oman pään sentteripeli on arvoitus ja tuleeko hän edes pelaamaan keskellä, jää nähtäväksi. Lehterä ja Tuomenoksa ovat kuitenkin käyneet miestä katsomassa Euroopassa ja hyväksi havainneet. Löfman toisi kuitenkin tälle (kin) osa-alueelle taattua pääsarjatason osaamista ja helpotusta. Iso-Mustajärveä tuli Ketterässä seurattua paljon ja hoitaa oman ruutunsa tällä saralla. Toki tasaisuuden pysyminen on vielä arvoitus, kun kaveri aloittaa ekan täyden Liiga-kauden. Viime kauden pikavisiitti Liigaan oli kuitenkin ihan lupaava ja poiki sopimuksen.
Pakiston oman pään pelissä saattaa Vaakanaisen, Savilahti-Naganderin,
Brett Carsonin ja Lappalaisen lähdön myötä olla SaiPan suurimmat haasteet. Maalahti kellottaa joukkueen kovimpia minuutteja joka tilanteessa ja patukkamainen pakki hoitaa oman ruutunsa kentän molemmissa päädyissä. Lisäksi raportit Erik Aution kiekottomasta pelistä Jenkeistä ovat hyviä ja Denisovin jatko on täsmähaku, mutta silti pakistolla on omissa paljon todistettavaa. Robin Salon kiekottomasta pelistä allekirjoittaneella ei ole suurta käsitystä.
Markus Kojo tuo kentälle kovuutta, mutta oli viime kaudella usein jalalla myöhässä.
Jere Sneck oli syyskauden enintään Mestis-tasoa, mutta kevään Sneck täysverinen Liiga-pakki ja pystyy onnistuessaan korvaamaan Savilahden jättämän aukon. Onnistumisen otanta on kuitenkin melko lyhyt. Positiivista kuitenkin, että oli parhaimmillaan pelien kovettua pudotuspeleissä.
Uskon, että SaiPalla on varaa reagoida tällä sektorilla, jos omissa ilmenee puutteita. Lähtökohtaisesti kuitenkin epävarmin osasto. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että kaikki runkosarjasijoitukset kotiedusta sääläreihin ovat mahdollisia, riippuen muutamasta muuttujasta. Veikkausketjuun veikkasin SaiPaa viidenneksi, sillä perusoptimisti minussa luottaa kovat näytöt tähän asti etenkin ulkkareiden kohdalla antaneen UTJ Tuomenoksan osaamiseen. Tero Lehterä on osoittanut, että saa joukkueen puhaltamaan yhteen hiileen ja noudattamaan laadittua suunnitelmaa. Lisäksi joukkueella on hyvä maalivahti, joka antaa mahdollisuuden voittoon huononakin iltana.