Rajua aliarviointia muiden kohdalla. Jyp esimerkiksi on ollut niin vahvassa vireessä, että joillain alkukauden kompuroinneilla ei ole mitään merkitystä. Samoin Tepsi on ollut vahva koko kauden ja pelitapa sopii hyvin pudotuspeleihin. Eikä Kärppiä voi laskea ulos, koska saa puolustuspelin varmasti riittävän tiiviiksi ja hyökkäyksestä löytyy kyllä riittävä ratkaisuvoima tiukkoihin peleihin.Tappara on itse itsensä pahin vihollinen tämän kauden mestaruutta tavoiteltaessa.
Ei se nyt välttämättä mitään aliarviointia ole, Tappara on vain pelannut niin kokonaisvaltaisen hyvin, että sen asema selvänä ykkös suosikkina on selvä. Varmasti poffeissa nähdään myös yllätyksiä, esimerkkinä vaikka JYP-Blues sarja takavuosilta, vaikka tilanne näyttää kuinka hyvältä, on aina mahdollista että takaa tullaan ohi.Rajua aliarviointia muiden kohdalla. Jyp esimerkiksi on ollut niin vahvassa vireessä, että joillain alkukauden kompuroinneilla ei ole mitään merkitystä. Samoin Tepsi on ollut vahva koko kauden ja pelitapa sopii hyvin pudotuspeleihin. Eikä Kärppiä voi laskea ulos, koska saa puolustuspelin varmasti riittävän tiiviiksi ja hyökkäyksestä löytyy kyllä riittävä ratkaisuvoima tiukkoihin peleihin.
Tässä tapauksessa vaikealla hetkellä tarkoitan sitä, että on tuloksellisesti vaikeaa. Eli lyhyen ajan sisällä tulee useita tappioita ja vastustajat pääsevät tavalla tai toisella niskan päälle ottelusta toiseen. Tapparalla on tuloksellisesti mennyt enemmän tai vähemmän hyvin koko kauden ja hetkelliset lipsahdukset tuntuvat lähinnä "takki auki" -meiningiltä, joka on kohtalaisen helppo saada korjattua, kuten Tapparan kohdalla on nähty. Ei ole ollut sellaisia vaikeuksia, että joukkue tekisi kaikkensa ottelusta toiseen, mutta pisteitä ei vain tule.Tuossa on hyvä pointti. Mikä on se vaikea hetki? Joku voisi väittää, että Tappara moisen kohtasi tässä alkuvuodesta, osin sellainen on menossa edelleen.
Pelillisesti Tappara on kohdannut haasteita tällä kaudella. Tässä alkuvuoden aikana sieltä on puuttunut pakistosta äijiä siihen malliin, että on pitänyt heittää laituria pakiksi (Peltola) ja lainata kaveriltakin yhtä pakkia (Pulli), että saadaan edes 6 pakkia kokoonpanoon joka peliin. Kun ne puuttuvat pakit ovat vielä olleet kiekollisesti tasoa Salonen & Kemiläinen, niin aiheuttaahan se ongelmia. (Kuinka monen joukkueen pelissä kahden hyvän/loistavan kiekollisen pakin puute ei näkyisi? Varsinkin, kun toinen on periaatteessa jengin ykköspakki...) Nyt vielä pari hyökkääjääkin sivussa, niin kyse on Tapparalle täysin epätyypillisestä loukkaantumissumasta. Ei näitä ole moneen kauteen Tapparassa totuttu näkemään.
Tuloksellisesti tuo mm. ykköspakin puuttuminen ei kuitenkaan ole hirveästi vaikuttanut. Pientä yskähtelyä on ehkä ollut havaittavissa, mutta ei suurta sukellusta. Tuohon yskähtelyynkin voi ehkä osittain hakea syytä joukkueen syttymisestä peleihin. Onko ihan kaikkiin peleihin menty ihan kaikkensa antaen vai onko välillä vähän ollut takki auki? (Ainakin tuo neppailu on ajoittain näyttänyt hieman "takki auki"-mentaliteetilta.) Ehkä tuo Tapparan kyky voittaa heikoillakin esityksillä on sitä kaivattua henkistä vahvuutta?
Tottakai jokaisella joukkueella menee runkosarjan aikana pelillisesti välillä hyvin ja välillä hieman huonommin, mutta kun puhutaan aidosti vaikeista jaksoista, niin sellaisia osa joukkueista ei kohtaa koko runkosarjan aikana. Tappara kuuluu toistaiseksi tähän jälkimmäiseen kategoriaan ja tuskin tilanne muuttuu runkosarjan lopussakaan.
Ongelmakohtia on kaikilla joukkueilla, kuten myös heikompia pelillisiä jaksoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikilla joukkueilla olisi varsinaisesti vaikeita jaksoja. Toki kaikki on suhteellista ja jokaisella on tällaisiin asioihin omat näkökantansa, mutta tuskin kukaan voi väittää, että Tapparalla olisi ollut erityisen vaikeaa missään vaiheessa tämän kauden aikana.Ollaan painittu iso osa kaudesta huonon kotialivoiman kanssa, siis Liigan huonoimman ja siihen on hävitty pelejä. Parlettin hankinta on reagointia tähän aitoon ongelmaan, jotta saataisiin maksimihyöty kotiedusta poffeihin...niin ja toivottavasti tilanne korjaantuu runkosarjan lopussa.
Niin, peli ei ole ollut helppoa otteluiden sisällä. Mitäpä jos tämä olisi johtanut esimerkiksi 3-4 ottelun tappioputkeen, mikä olisi varmastikin jossain välissä ollut ihan mahdollista? Silloin olisi joukkue ollut kovemmassa paikassa ja henkistä vahvuutta olisi mitattu ihan eri tavalla. Silti, tuokaan ei olisi vielä paha paikka, jos ei peli ole viikkokausia ihan sekaisin.Eli koska Tappara on henkisesti niin vahva, että se on pystynyt kääntämään joka kerta tappion jälkeisen ottelun voitoksi, on se pudotuspeleissä kysymysmerkki, koska kaudella ei ole ollut vaikeaa? Jos tuleekin kaksi tappiota putkeen, on Tappara uuden tilanteen edessä eikä sitä onnistu ratkaisemaan. No, me voidaan varmaan sitten käyttää tuota tekosyynä jos kausi ei olekaan loppuun saakka paraatimarssia. Kun koko kausi oltiin niin pumpulissa.
Tapparan pelejä varsinkin syyskaudella nähneet tietävät, että ei se helppoa ole ollut otteluiden sisällä. Monta peliä on käännetty huikealla viimeistelyllä. Ja tuomaritkin ovat ratkaisseet pelejä Tapparan eduksi (terveisiä naapuriin). Minä nyt en vain valitettavasti näe, mitä vaikkapa alkukauden tappioputkesta saadaan enemmän kuin parin pelin kyykkäyksen jälkeisellä ryhtiliikkeellä. Kai sitä pitää ihmisen asua roskiksessa, että voi nauttia menestyksestä ja menestyä.
Usein näin todellakin on, mutta Tapparan meno tällä kaudella on ollut jopa "normaalia" jäätävämpää, kun katsotaan voitettuja otteluita ja sitä faktaa, että tappiopelejä ei ole peräkkäin tullut kertaakaan.Pelkistettynä voisi todeta, että melkeinpä aina runkosarjan voittajan "heikkoutena" pleijareihin lähtiessä on se, että vaikeuksia ei ole kauden aikana ollut kovin paljoa ainakaan suhteessa muihin. Siinäkään tapauksessa jälkikäteenkään ei voida faktisesti todeta, että oliko tuo oikeasti syynä ongelmiin, jos pleijareissa tulee epäonnistuminen.
Ei lainkaan. Sinä vain siirsit maalitolppia matkan varrella. Alunperin puhuit vain "vaikeista hetkistä", sitten täsmensit "tuloksellisesti vaikeaan hetkeen". Nuo ovat kaksi täysin eri asiaa. Se, mitä tässä nyt minun ja parin muun toimesta on todettu, on se, että pelillisesti Tapparalla on ollut vaikeaa. Av:n osalta, nyt loukkaantumisten takia, ajoittain pelin sisällä ongelmia ja niin edelleen. Tarkasti ottaen nuo lienevät kaikki "vaikeita hetkiä", mutta ne eivät ole johtaneet "tuloksellisesti vaikeaan hetkeen/ajanjaksoon". Joillekin joukkueille Tapparan loukkaantumissuman kaltainen loukkaantumissuma olisi johtanut myös tulokselliseen notkahdukseen, varsinkin kun tuolla on noita selkeitä pelillisiä ongelmia kuten alivoima. Jostain syystä Tappara on silti löytänyt tapoja voittaa, kovin monta kertaa tälläkin kaudella se tapa on löytynyt varsin usein viimeisellä minuutilla tasoituksen tai voittomaalin muodossa. Syystä tai toisesta, tavalla tai toisella kohdatut vaikeudet eivät ole realisoituneet tulostaululle ehkä jopa pelätyllä tavalla. Joku voisi tuota kutsua henkiseksi vahvuudeksi.Kovasti tuntuu olevan vaikeaa joillekin Tapparan kannattajille ymmärtää mistä tässä puhutaan, kun samaa saa toistella viestistä toiseen.
Eivät ole kaksi täysin eri asiaa. Kyse on näkökannasta ja suhteellisuudesta. Tuloksellisuus on merkittävässä osassa, kun puhutaan kokonaisvaltaisesti vaikeista hetkistä kauden aikana. Mielestäni ei voida todeta joukkueella olleen erityisen vaikeaa, jos se tekee jatkuvasti kovaa tulosta.Ei lainkaan. Sinä vain siirsit maalitolppia matkan varrella. Alunperin puhuit vain "vaikeista hetkistä", sitten täsmensit "tuloksellisesti vaikeaan hetkeen". Nuo ovat kaksi täysin eri asiaa.
Toisaalta eihän sitä vielä tiedä. Viime keväänä mestaruus tuli superjuniori Pyhä-Patrik Jeesus Laineen vetäessä porukan mukanaan kohti kannua, ja kyseessä oli täysin poikkeuksellinen ja voittamaan jo nuorena oppinut yksilö, joka sai alla olleesta kolmesta perättäisestä hopeasta huolimatta joukkueen voittamaan. Nyt tuo vastaava yllätysmomentti puuttuu, ja esim. IFK:sta saattaa alkaa kummittelemaan tuo menneiden vuosien painajainen Juhamatti Aaltonen.Vieläkin toistan, noin sadanteen kertaan, että kukaan tässä keskustelussa ei ole väittänyt Tapparan olevan henkisesti heikko. Ei kukaan. Käsittämätöntä, kuinka tätä joutuu jatkuvasti toistelemaan.
My point exactly. Sitähän tässä olen kymmenen viestin ajan yrittänyt sanoa, että pieni kysymysmerkki tämän suhteen on olemassa.Toisaalta eihän sitä vielä tiedä.
Tää on vaan jääkiekkoa. Ei enempää eikä vähempää. Mestaruuden jälkeen odotusarvo ympäristöllä on aina mestaruus, mutta aniharvoin sama porukka sen kaksi kertaa putkeen nappaa. Tosin Tapparan potentiaalisten heikkouksien etsimistä muistuttaa jo tutusta ilmiöstä Kärppien kauden 2013-2014 kohdalla. Mestaruuden piti olla todella mahdoton, koska joukkuetta ei testattu kunnolla runkosarjassa. Niin vain Kärpät kellisti vastuksensa 4-0 ja 4-1 kahdessa ekassa sarjassa ja ainoastaan Tapparan punnertaminen sai hetkellisesti näyttämään, että mestaruus voisi karata Oulusta. Lopulta kuitenkin ansaittu voitto sinne.Tämä kertautuu ensimmäisessa sarjassa, kun Tapparalta selvästi odotetaan läpijuoksua, mutta mitäpä jos sitä ei tulekaan?
Nimenomaan.Näkökulma ja mielipide kysymys. Nyt kuitenkin pyrit tyrmäämään vaihtoehtoisen näkökulman/mielipiteen vääränä. "Vaikea hetki" ja "tuloksellisesti vaikea hetki" ovat eri asioita. Riippuen määritelmästä, mutta usein tuo jälkimmäinen on osa ensimmäistä. Nyt sinä tahot takertua tuohon jälkimmäiseen, kun muut kirjoittajat ovat ottaneet kantaa aiemmin käyttämääsi termiin "vaikea hetki", joka on paljon monitulkintaisempi. Siihen kuuluu olennaisena näkökulmana muun muassa tuloksellisuus tai pelillisyys. Nyt sitä tulkittiin tarkemmin ja otettiin pelilliset vaikeudetkin huomioon.Eivät ole kaksi täysin eri asiaa. Kyse on näkökannasta ja suhteellisuudesta. Tuloksellisuus on merkittävässä osassa, kun puhutaan kokonaisvaltaisesti vaikeista hetkistä kauden aikana. Mielestäni ei voida todeta joukkueella olleen erityisen vaikeaa, jos se tekee jatkuvasti kovaa tulosta.
Toivottavasti näin, että kirjoittajana tiedät, mitä tarkoitit. Kun katsot vastauksia, niin täysin päivänselvä ei asia ollut. Kuten itsekin mainitsin, näkökulmia on useita.On nähdäkseni päivänselvää, että mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan vaikeilla hetkillä, kun puhutaan siitä, että joukkueella olisi henkisesti todella vaikeaa.
Et tainnut unohtamisesta kirjoittaa, mutta kirjoitit jotain siihen suuntaan, ettei Tampereella enää tunnisteta todellisia vaikeita hetkiä, vaan niitä nähdään siellä, missä niitä ei ole. Kyllä tunnistetaan. Esimerkkejä on omasta takaa vain muutaman vuoden takaa ja naapurina operoiva seura on antanut muistutuksia säännöllisesti ihan näihin päiviin asti. Valitettavasti ei ole kovinkaan kauaa siitä rimanalituksesta, kun Liigan molemmat tamperelaiset jäivät säälien ulkopuolelle... Eli älä huoli. Kyllä Tampereella (ja Mouhijärvellä) ongelmat ja vaikeudet tunnistetaan. Ihan oikeasti.En ole muuten väittänyt, että Tappara-fanien keskuudessa olisi unohdettu miltä tuntuu, kun on oikeasti vaikeaa. Se nyt on vain totuus, että mitä kauempana nämä hetket ovat, niin sitä vaikeampi niitä on kunnolla keskusteluissa muistaa.
Tuo sitten onkin ihan spekulointia, joka voidaan jakaa koskemaan kaikkia seuroja. Tavallaan esimerkiksi Kärpät on vetänyt omia "pudotuspelejään" jo tovin, mutta eihän esimerkiksi Jyp, KalPa, TPS, HPK tai muutkaan vastaavat ole kokeneet "kasvattavia vaikeita hetkiä". Pitkä kausi tasoittaa pomput, jolloin mm. Jyp on noussut "paikalleen" top6:een ja löytänyt melko kovan kevätvireen. Mutta ei sielläkään mitään "selkä seinää vasten" tilannetta ollut ole. Yhdelläkään joukkueella ei ole ollut sellaista tällä kaudella. Jos näkemyksesi voimasuhteista pohjautuu tuollaisen "tappiolla lomille"-tilanteesta selviämisestä kumpuavaan henkiseen voimaan, niin kaikki joukkueet ovat edelleen samalla linjalla. Ei tuolla tällä kaudella ole, ainakaan toistaiseksi, yksikään joukkue moista esittänyt (Kärppien tulosparannuksen kohdalla ehkä voisi moisesta puhua, mutta...). Pointti kuitenkin lienee, että kun sama kysymysmerkki asettuu kaikkien joukkueiden päälle, niin sen pitäminen heikkoutena yhdelle joukkueelle on hieman kaukaa haettua.Tapparalla on ollut kompasteluja loukkaantumisten ja pelillisten asioiden kanssa, mutta se ei ole kaatunut kertaakaan, vaan kompastelu on riittänyt. On huomattavasti helpompaa jatkaa matkaa kompastelun jälkeen, kuin kaatumisen tai suorastaan kuoppaan putoamisen jälkeen. Tappara on henkisesti ollut vahva tähän asti, mutta kunnolla sitä ei vain ole testattu. Jos se joutuu pudotuspeleissä kuolemanpeliin, jossa vastustaja menisi voitolla jatkoon, mutta Tappara ei, niin se on hetki, jossa tuo henkinen kantti toden teolla testataan. Voi ihan hyvin olla, että Tapparalta tuollainenkin tilanne sujuu hienosti, mutta pieni kysymysmerkki siinä silti on. Tämä kertautuu ensimmäisessa sarjassa, kun Tapparalta selvästi odotetaan läpijuoksua, mutta mitäpä jos sitä ei tulekaan?
Ei, eihän sitä kukaan tiedä. Ehkä Haapala ja Savinainen kantavat. Ehkä Repo on se "piiloteltu valttikortti". Ehkä Mikki vetää ässän hihasta ja nöyryyttää kaikkia vielä tässä siirtorajan tuntumassa. Kevät on lätkäfanille hienoa aikaa. Tarinoita syntyy, eikä kukaan tiedä mitä tapahtuu. Ehkä tämä on se kevät, kun Saravon Pekka päättää vielä kerran dominoinnillaan nöyryyttää muuta Liigaa ja silkin pehmeillä käsillään johtaa Tapparan suuruuteen iskemällä hatullisen finaalien seiskapelissä..Toisaalta eihän sitä vielä tiedä. Viime keväänä mestaruus tuli superjuniori Pyhä-Patrik Jeesus Laineen vetäessä porukan mukanaan kohti kannua, ja kyseessä oli täysin poikkeuksellinen ja voittamaan jo nuorena oppinut yksilö, joka sai alla olleesta kolmesta perättäisestä hopeasta huolimatta joukkueen voittamaan. Nyt tuo vastaava yllätysmomentti puuttuu, ja esim. IFK:sta saattaa alkaa kummittelemaan tuo menneiden vuosien painajainen Juhamatti Aaltonen.
Uskotko IFK:n kurssin kääntymiseen runkosarjassa, Tapparan puolivälieriin päättyvään kauteen vai JMA:n siirtoon? Ei pahalla, mutta IFK:n ja Tapparan kohtaaminen tänä keväänä nykytiedon valossa taitaisi tapahtua jo puolivälierissä... Tuo romantiikka hieman ontuu, jos Peltolan tyhjä katse ei finaalin päätteeksi ole...Olisi herkullinen asetelma, game sevenin jatkoaika Hakametsässä, aloitus keskialueella. Juhis Aaltonen saa kiekon, spurttaa vauhtiin ja b-pisteen kaarelta rannelaukaus. Rahoviina sulaa, Jukka Peltolan tyhjä katse vol. 4. Viiksi-Mikki lähettää rukouksia yläkertään että "Anna meille vielä yksi pyhä Patrik".
Ihan asiaa puhut koko viestin läpi, mutta en ymmärrä miten tämä liittyy lainaukseen tai mihinkään mistä olen tässä nyt puhunut? Korkeintaan toteat tässä olevasi asioista samaa mieltä kanssani.Tää on vaan jääkiekkoa. Ei enempää eikä vähempää. Mestaruuden jälkeen odotusarvo ympäristöllä on aina mestaruus, mutta aniharvoin sama porukka sen kaksi kertaa putkeen nappaa. Tosin Tapparan potentiaalisten heikkouksien etsimistä muistuttaa jo tutusta ilmiöstä Kärppien kauden 2013-2014 kohdalla. Mestaruuden piti olla todella mahdoton, koska joukkuetta ei testattu kunnolla runkosarjassa. Niin vain Kärpät kellisti vastuksensa 4-0 ja 4-1 kahdessa ekassa sarjassa ja ainoastaan Tapparan punnertaminen sai hetkellisesti näyttämään, että mestaruus voisi karata Oulusta. Lopulta kuitenkin ansaittu voitto sinne.
Kärppien toisella kaudella sitten oli jo epätasaisempaa runkosarjassa ja Marjamäen maalivahtipajatso oli tuottaa vesiperän. Sikäli se tuottikin vesiperän, että molempien maalivahtien innostus jatkaa Kärpissä hävisi ja Karhunen häipyi voittamaan mestaruuden Tapparaan. Keväällä pitää olla iskussa, mutta yksittäisessä pelissä voi sattua mitä vaan ja joku voi saada keväällä godmoden päälle. TPS ja JYP ovat pelottavia ja varmasti pistävät Tapparan tiukille sarjassa kuin sarjassa, jos vastaan asettuvat.
Ja tämä onkin täysin käsittämätöntä. Tottakai jokaisella joukkueella on omat ongelmansa, heikkoutensa ja vaikeutensa, mutta tässä yhteydessä kaikille muille paitsi Tapparan kannattajille tuntuu olevan täysin selvää mistä puhutaan. Pitäisi olla hyvinkin selvää, että tässä yhteydessä suhteellisuus on hyvin tärkeää, mutta sitä eivät kaikki Tapparan kannattajat tajua sitten millään.Toivottavasti näin, että kirjoittajana tiedät, mitä tarkoitit. Kun katsot vastauksia, niin täysin päivänselvä ei asia ollut. Kuten itsekin mainitsin, näkökulmia on useita.
Minä en muista Saravon pelihistoriasta mitään erityisiä nöyryyttämisiä muita kohtaan finaaleissa. Lähinnä tulee mieleen kaksi kertaa kun Saravoa on nöyryytetty ja/tai mies on nöyryyttänyt itse itseään, eli vuoden 2007 MM-finaalissa kun ei saanut Rick Nashia pysäytettyä vaikka kirjaimellisesti oli kiivennyt kaksin käsin miehen reppuselkään, ja toisena tapauksena vuoden 2015 SM-Liigan finaalien game sevenin jatkoaika, missä Saravon Pekka Pekka Pekka Pekka sai seurata aitiopaikalta parin metrin takamatkalta kun Sebastian Aho kyykytti Juha Metsolaa, jonka seurauksena nähtiin Jukka Peltolan tyhjä katse.Ehkä tämä on se kevät, kun Saravon Pekka päättää vielä kerran dominoinnillaan nöyryyttää muuta Liigaa ja silkin pehmeillä käsillään johtaa Tapparan suuruuteen iskemällä hatullisen finaalien seiskapelissä..
Ei heikkous, vaan kysymysmerkki. Pitäisi olla jo selvää.Kyllä tuo Tapparan heikkouksien jankuttaminen epämääräisesti "vastoinkäymisten puuttumisella" huvittaa muitakin kuin Tappara-faneja. Varsinkin kun sieltä niitä pelillisiäkin ongelmakohtia on löydettävissä ja ennen kaikkea myös todennettavissa sitten jälkikäteen, jos uhkakuvat toteutuvat.
Vieläkin toistan, noin sadanteen kertaan, että kukaan tässä keskustelussa ei ole väittänyt Tapparan olevan henkisesti heikko. Ei kukaan. Käsittämätöntä, kuinka tätä joutuu jatkuvasti toistelemaan.
Toisaalta eihän sitä vielä tiedä. Viime keväänä mestaruus tuli superjuniori Pyhä-Patrik Jeesus Laineen vetäessä porukan mukanaan kohti kannua, ja kyseessä oli täysin poikkeuksellinen ja voittamaan jo nuorena oppinut yksilö, joka sai alla olleesta kolmesta perättäisestä hopeasta huolimatta joukkueen voittamaan. Nyt tuo vastaava yllätysmomentti puuttuu, ja esim. IFK:sta saattaa alkaa kummittelemaan tuo menneiden vuosien painajainen Juhamatti Aaltonen.
Juuri siksi, että en ymmärrä tätä hirvittävää puolustuskantaa, minkä Tapparan kannattajat ovat tässä keskustelussa ottaneet. Ymmärrän oman mielipiteen esille tuomisen ja sitä myös toivon, mutta tämä puolustuskannalle meneminen on hämmentänyt kovasti.Miksi jankkaat tätä, vaikka nopeasti lueskeltuani kukaan ei ole väittänyt sinun väittäneen näin?
Paitsi että nimenomaan tajuavat. Tapparan ongelmat näkyvät nimenomaan suhteessa Tapparan omaan tekemiseen. Siksi nuo pelilliset konttaukset ovat olennaisia. Jokainen joukkue on oma tarinansa, oma yksikkönsä. Joku tarvitsee jonkun henkisen montun selvittämisen, että se henkinen vahvuus löytyy. Toiset ei. Edelleen. Mikään tämän kauden Tapparassa ei erota sitä esimerkiksi TPS:stä, KalPasta tai HPK:sta. Jopa Jyp voidaan laskea samaan nippuun, kun joukkue on tullut viime vuosiksi tunnetuksi nimenomaan kevät puolella vahvemmin esiintyvänä. Henkisen vahvuuden kaivaminen Tapparan suurimmaksi kysymysmerkiksi on kovin kaukaa haettua, koska sama kysymysmerkki koskee kaikkia joukkueita. Joka kevät. Pudotuspelit ovat paineineen oma maailmansa, ei vastaavia kohdata runkosarjassa. Joukkueiden kyky käsitellä nuo paineet nähdään vasta keväällä. Tapparan henkisen puolen voi tällä hetkellä nähdä vahvuutena tai heikkoutena/kysymysmerkkinä riippuen näkökulmasta. Selvänä vahvuutena, koska joukkue voittaa huonoillakin esityksillä. Kysymysmerkkinä, koska tuloksellista suvantoa ei ole ollut. Sen pitäminen heikkoutena nyt nähdyn perusteella olisi kutakuinkin puhdasta itselleen valehtelua. Ei henkisesti heikko joukkue tee noin paljon voitto- ja tasoitusmaaleja viimeisellä minuutilla...Ja tämä onkin täysin käsittämätöntä. Tottakai jokaisella joukkueella on omat ongelmansa, heikkoutensa ja vaikeutensa, mutta tässä yhteydessä kaikille muille paitsi Tapparan kannattajille tuntuu olevan täysin selvää mistä puhutaan. Pitäisi olla hyvinkin selvää, että tässä yhteydessä suhteellisuus on hyvin tärkeää, mutta sitä eivät kaikki Tapparan kannattajat tajua sitten millään.
Koska voimasuhteiden kannalta sama kysymysmerkki koskee kaikkia seuroja --> ei luo eroa voimasuhteisiin. Sen sijaan ne Tapparan pelilliset haavoittuvuudet ovat nimenomaan Tapparan heikkouksia.Tässä on kuitenkin kysymys mielipiteistä. En ymmärrä miksi on niin vaikeaa Tapparan kannattajien todeta, että "onhan tuo pieni kysymysmerkki, mutta itse en usko sen koituvan ongelmaksi". Ja sillä selvä. Miksi pitää lähteä jankkaamaan tällaisesta mitättömästä asiasta, josta ohimennen mainitsin?
Piilevä dominointi alivoimalla pitkin sarjoja, finaaleissakin.Minä en muista Saravon pelihistoriasta mitään erityisiä nöyryyttämisiä muita kohtaan finaaleissa. Lähinnä tulee mieleen kaksi kertaa kun Saravoa on nöyryytetty ja/tai mies on nöyryyttänyt itse itseään, eli vuoden 2007 MM-finaalissa kun ei saanut Rick Nashia pysäytettyä vaikka kirjaimellisesti oli kiivennyt kaksin käsin miehen reppuselkään, ja toisena tapauksena vuoden 2015 SM-Liigan finaalien game sevenin jatkoaika, missä Saravon Pekka Pekka Pekka Pekka sai seurata aitiopaikalta parin metrin takamatkalta kun Sebastian Aho kyykytti Juha Metsolaa, jonka seurauksena nähtiin Jukka Peltolan tyhjä katse.