Eivät ole kaksi täysin eri asiaa. Kyse on näkökannasta ja suhteellisuudesta. Tuloksellisuus on merkittävässä osassa, kun puhutaan kokonaisvaltaisesti vaikeista hetkistä kauden aikana. Mielestäni ei voida todeta joukkueella olleen erityisen vaikeaa, jos se tekee jatkuvasti kovaa tulosta.
Nimenomaan.Näkökulma ja mielipide kysymys. Nyt kuitenkin pyrit tyrmäämään vaihtoehtoisen näkökulman/mielipiteen vääränä. "Vaikea hetki" ja "tuloksellisesti vaikea hetki" ovat eri asioita. Riippuen määritelmästä, mutta usein tuo jälkimmäinen on osa ensimmäistä. Nyt sinä tahot takertua tuohon jälkimmäiseen, kun muut kirjoittajat ovat ottaneet kantaa aiemmin käyttämääsi termiin "vaikea hetki", joka on paljon monitulkintaisempi. Siihen kuuluu olennaisena näkökulmana muun muassa tuloksellisuus tai pelillisyys. Nyt sitä tulkittiin tarkemmin ja otettiin pelilliset vaikeudetkin huomioon.
On nähdäkseni päivänselvää, että mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan vaikeilla hetkillä, kun puhutaan siitä, että joukkueella olisi henkisesti todella vaikeaa.
Toivottavasti näin, että kirjoittajana tiedät, mitä tarkoitit. Kun katsot vastauksia, niin täysin päivänselvä ei asia ollut. Kuten itsekin mainitsin, näkökulmia on useita.
En ole muuten väittänyt, että Tappara-fanien keskuudessa olisi unohdettu miltä tuntuu, kun on oikeasti vaikeaa. Se nyt on vain totuus, että mitä kauempana nämä hetket ovat, niin sitä vaikeampi niitä on kunnolla keskusteluissa muistaa.
Et tainnut unohtamisesta kirjoittaa, mutta kirjoitit jotain siihen suuntaan, ettei Tampereella enää tunnisteta todellisia vaikeita hetkiä, vaan niitä nähdään siellä, missä niitä ei ole. Kyllä tunnistetaan. Esimerkkejä on omasta takaa vain muutaman vuoden takaa ja naapurina operoiva seura on antanut muistutuksia säännöllisesti ihan näihin päiviin asti. Valitettavasti ei ole kovinkaan kauaa siitä rimanalituksesta, kun Liigan molemmat tamperelaiset jäivät säälien ulkopuolelle... Eli älä huoli. Kyllä Tampereella (ja Mouhijärvellä) ongelmat ja vaikeudet tunnistetaan. Ihan oikeasti.
Tapparalla on ollut kompasteluja loukkaantumisten ja pelillisten asioiden kanssa, mutta se ei ole kaatunut kertaakaan, vaan kompastelu on riittänyt. On huomattavasti helpompaa jatkaa matkaa kompastelun jälkeen, kuin kaatumisen tai suorastaan kuoppaan putoamisen jälkeen. Tappara on henkisesti ollut vahva tähän asti, mutta kunnolla sitä ei vain ole testattu. Jos se joutuu pudotuspeleissä kuolemanpeliin, jossa vastustaja menisi voitolla jatkoon, mutta Tappara ei, niin se on hetki, jossa tuo henkinen kantti toden teolla testataan. Voi ihan hyvin olla, että Tapparalta tuollainenkin tilanne sujuu hienosti, mutta pieni kysymysmerkki siinä silti on. Tämä kertautuu ensimmäisessa sarjassa, kun Tapparalta selvästi odotetaan läpijuoksua, mutta mitäpä jos sitä ei tulekaan?
Tuo sitten onkin ihan spekulointia, joka voidaan jakaa koskemaan kaikkia seuroja. Tavallaan esimerkiksi Kärpät on vetänyt omia "pudotuspelejään" jo tovin, mutta eihän esimerkiksi Jyp, KalPa, TPS, HPK tai muutkaan vastaavat ole kokeneet "kasvattavia vaikeita hetkiä". Pitkä kausi tasoittaa pomput, jolloin mm. Jyp on noussut "paikalleen" top6:een ja löytänyt melko kovan kevätvireen. Mutta ei sielläkään mitään "selkä seinää vasten" tilannetta ollut ole. Yhdelläkään joukkueella ei ole ollut sellaista tällä kaudella. Jos näkemyksesi voimasuhteista pohjautuu tuollaisen "tappiolla lomille"-tilanteesta selviämisestä kumpuavaan henkiseen voimaan, niin kaikki joukkueet ovat edelleen samalla linjalla. Ei tuolla tällä kaudella ole, ainakaan toistaiseksi, yksikään joukkue moista esittänyt (Kärppien tulosparannuksen kohdalla ehkä voisi moisesta puhua, mutta...). Pointti kuitenkin lienee, että kun sama kysymysmerkki asettuu kaikkien joukkueiden päälle, niin sen pitäminen heikkoutena
yhdelle joukkueelle on hieman kaukaa haettua.
Verrattuna muihin kärkijoukkueisiin Tappara on kohdannut tasan saman verran "vaikeita hetkiä". Joukkueen selkäranka on vain riittänyt pitämään pään pinnalla hieman paremmin verrattuna muihin. Läpijuoksua Tapparalta on odotettu puolivälierissä usein, mutta harvemmin nähty. Tilanne on nytkin se, että Tappara lienee ennakkosuosikki mestariksi, mutta jonkun muun mestaruus on silti todennäköisempää "Tappara vs kenttä" vertailussa. Tää on vaan hokia hei. Mitä vaan voi tapahtua. Mutta mikään ei muuta sitä todellisuutta, että Tapparan mestaruuden suurin uhka ei ole Tappara itse. Kyllä se suurin uhka on edelleen "ne muut" TPS:n ja Jyp:n jyhdolla.
Toisaalta eihän sitä vielä tiedä. Viime keväänä mestaruus tuli superjuniori Pyhä-Patrik Jeesus Laineen vetäessä porukan mukanaan kohti kannua, ja kyseessä oli täysin poikkeuksellinen ja voittamaan jo nuorena oppinut yksilö, joka sai alla olleesta kolmesta perättäisestä hopeasta huolimatta joukkueen voittamaan. Nyt tuo vastaava yllätysmomentti puuttuu, ja esim. IFK:sta saattaa alkaa kummittelemaan tuo menneiden vuosien painajainen Juhamatti Aaltonen.
Ei, eihän sitä kukaan tiedä. Ehkä Haapala ja Savinainen kantavat. Ehkä Repo on se "piiloteltu valttikortti". Ehkä Mikki vetää ässän hihasta ja nöyryyttää kaikkia vielä tässä siirtorajan tuntumassa. Kevät on lätkäfanille hienoa aikaa. Tarinoita syntyy, eikä kukaan tiedä mitä tapahtuu. Ehkä tämä on se kevät, kun Saravon Pekka päättää vielä kerran dominoinnillaan nöyryyttää muuta Liigaa ja silkin pehmeillä käsillään johtaa Tapparan suuruuteen iskemällä hatullisen finaalien seiskapelissä..
Olisi herkullinen asetelma, game sevenin jatkoaika Hakametsässä, aloitus keskialueella. Juhis Aaltonen saa kiekon, spurttaa vauhtiin ja b-pisteen kaarelta rannelaukaus. Rahoviina sulaa, Jukka Peltolan tyhjä katse vol. 4. Viiksi-Mikki lähettää rukouksia yläkertään että "Anna meille vielä yksi pyhä Patrik".
Uskotko IFK:n kurssin kääntymiseen runkosarjassa, Tapparan puolivälieriin päättyvään kauteen vai JMA:n siirtoon? Ei pahalla, mutta IFK:n ja Tapparan kohtaaminen tänä keväänä nykytiedon valossa taitaisi tapahtua jo puolivälierissä... Tuo romantiikka hieman ontuu, jos Peltolan tyhjä katse ei finaalin päätteeksi ole...