Liigajoukkueiden voimasuhteet kaudella 2015–2016

  • 981 714
  • 3 965

BussiKUSKI

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport ennen Tomek Valtosta ja heti sen jälkeen
Ensikauden valmennus jakautuu mielestäni seuraavasti:
1-4 kaverit tekee kovaa jälkeä ja ovat onnistuneet hiomaan joukkueistaan hyvin toimivia kokonaisuuksia "pelillisesti ilman rahakasan mittausta"
- Lauri Marjamäki, Kärpät
- Jyrki Aho, Blues
- Pekka Tirkkonen, SaiPa
- Pekka Virta, KalPa

5-9 hyvää valmennusta, mutta jokin ei vaan toimi ja kuti jää piippuun
- Risto Dufva, Lukko
- Antti Törmänen, HIFK
- Jussi Tapola, Tappara
- Petri Matikainen, Pelicans
- Ari-Pekka Selin, TPS

10-12 tasaisen tappavaa työntekoa muttei mitään erikoista omaa tyyliä
- Marko Virtanen, JYP
- Tuomas Tuokkola, Ilves
- Pekka Rautakallio, Ässät
- Pasi Arvonen, HPK

Jätän lokeroimatta mihinkään, koska todellista näyttöä/jatkumoa ei oikeastaan ole vielä liigatasolta
- Tomek Valtonen, Sport
- Petri Mattila, KooKoo
 

Kafrom

Jäsen
Ensikauden valmennus jakautuu mielestäni seuraavasti:
10-12 tasaisen tappavaa työntekoa muttei mitään erikoista omaa tyyliä
- Pekka Rautakallio, Ässät

Eihän se Rocky olekaan kuin tunnettu helvetin hyvänä junioreiden kasvattajana sekä Ässien todella kovasta vieraspelaamisesta. Myös Tuomas Tuokkalan rankkaisin omasta mielestäni hieman ylöspäin, tuntuu saamaan Ilveksen aina pelaamaan suht. hyvin. Ja eikös tuolla ole myöskin runkosarjan voitto KalPa-ajoilta plakkarissa?
 

Noutolokku

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Kanen Pate ja Dominaattori
Eihän se Rocky olekaan kuin tunnettu helvetin hyvänä junioreiden kasvattajana sekä Ässien todella kovasta vieraspelaamisesta. Myös Tuomas Tuokkalan rankkaisin omasta mielestäni hieman ylöspäin, tuntuu saamaan Ilveksen aina pelaamaan suht. hyvin. Ja eikös tuolla ole myöskin runkosarjan voitto KalPa-ajoilta plakkarissa?
Onhan Tumpilta moiset meriitit. Runkosarjan voitto, joka oli sekin historiallinen. Sitä seurasi kuitenkin historiallinen sulaminen myös 3-0 johdosta 3-4 turpaan Bluesia vastaan.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Ei pojat kun näin se menee:

1. Marjamäki
2.-7.
Tuokkola, Tapola, Virta, Aho, Tirkkonen, Dufva
8.-9.
Rautakallio, Virtanen
10.-12.
Törmänen, Matikainen, Selin
13.-15.
Valtonen, Arvonen, Mattila

E: Mattila ollen toki listan viimeinen, olisihan sen voinut vielä laittaa omaansa.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Vaasan ylpeydet, punavalkoiset & Voittamaton Vaasa
Mä pidän Mattilaa Liigan huonoimpana valmentajana. KooKoo ei voittanut Mestistä edes ylivoimaiseloa materiaalilla. Sanoisinkin, että KooKoo sai hopeaa Mattilasta huolimatta. Kyllä se tasonheittely, mitä KooKoo viimekaudella esitti kertoo paljon.

Myös vanhat "meriitit" kertoo paljon. Varsinkin, mikäli huhut auktoriteettiongelmasta olivat todellinen syy eroon Tapparasta. Nyt pitää vielä vajaata materiaalia ruoskia, ei hyvältä vaikuta. Ainakin paljon todistettavaa miehelle ensi kaudelle.

Muutoin, Marjamäki kärkeen, muut sitten näiden kahden väliltä ja en, en väitä Valtosta kovinkaan korkealle. Näytöt eivät siihen vielä riitä. Myös hänellä on erittäin paljon todistettavaa ensi kaudella. Ainoa, mitä häneen otan kantaa, erittäin hyvä valinta Sportilta juuri tähän väliin. En jaksa uskoa silt, että hänestä koskaan tulisi kannu tuojaa. Toivottavasti olen väärässä.

E: jos numeroida pitäisi, hyppäisin edellisen kirjoittajan vankkureihin oikeastaan täysin.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuohon Evertonin ja muiden numeerisiin analyyseihin liittyen:

Miten arvon palstaveljet painottaisivat voimasuhteiden eri osa-alueita?

- Maalivahdit
- Puolustajat
- Hyökkääjät
- Ylivoima
- Alivoima
- Valmennus

Mikäli kaikista näistä saisi jonkinlaista mitattavaa dataa, niin voisin jossain vaiheessa yrittää kasata voimasuhteista jonkinlaisen koosteen. Maalivahtien tilastot on kaikista helpoin analysoida (=torjuntaprosentti), hyökkääjien osalta luotan Evertoniin, pakkien osalta voimasuhdeanalyysissä on vielä hieman hiomista. Erikoistilanteista saa niistäkin suoraa dataa, mutta vasta kauden aikana. Valmennus menee eniten mutulla, mutta toisaalta sen rooli on pienempi kuin muiden osa-alueiden.
 

Barney

Jäsen
Maalivahtien tilastot on kaikista helpoin analysoida (=torjuntaprosentti).
Ei se nyt ihan noinkaan mene. Jussi Markkanen valittiin toissa kaudella Liigan parhaaksi maalivahdiksi, mutta tojuntaprosentin mukaan hänen edellään olivat Jussi Rynnäs, Tomi Karhunen ja Ville Kolppanen sekä yhtä hyviä Juha Metsola ja Ryan Zapolski. Torjuntaprosentti on niin riippuvainen joukkueen pelityylistä. Esimerkiksi SaiPaa vastaan vastustajat eivät pääse laukomaan kovin paljoa, ja laukausten prosentuaalinen osuus ns. ykkössektorilta on varmasti suurempi kuin monella muulla joukkueella. Kyllä maalivahteja vertaillessa pitää ottaa huomioon tojuntaprosentti, PMK sekä voitot ja ne pitää osata myös suhteuttaa oikein maalivahdin edustaman joukkueen tason mukaan. Ei ole helppo homma, mutta suoraan torjuntaprosentista voidaan katsoa Andy Chiodon olleen viime kaudella Liigan toiseksi paras maalivahti ja Janne Juvosen olevan yhtä hyvä kuin Teemu Lassila sekä parempi kuin Jussi Markkanen ja Ryan Zapolski.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Tuohon Evertonin ja muiden numeerisiin analyyseihin liittyen:

Miten arvon palstaveljet painottaisivat voimasuhteiden eri osa-alueita?

- Maalivahdit
- Puolustajat
- Hyökkääjät
- Ylivoima
- Alivoima
- Valmennus

Mikäli kaikista näistä saisi jonkinlaista mitattavaa dataa, niin voisin jossain vaiheessa yrittää kasata voimasuhteista jonkinlaisen koosteen. Maalivahtien tilastot on kaikista helpoin analysoida (=torjuntaprosentti), hyökkääjien osalta luotan Evertoniin, pakkien osalta voimasuhdeanalyysissä on vielä hieman hiomista. Erikoistilanteista saa niistäkin suoraa dataa, mutta vasta kauden aikana. Valmennus menee eniten mutulla, mutta toisaalta sen rooli on pienempi kuin muiden osa-alueiden.

Maalivahdit: Pirun vaikea sanoa, kun riippuu aina vähän joukkueesta jne. Jotain väliltä 30%-60% se on. Sanotaan 35%.
Puolustajat: Puolet maalivahdin työstä on pakkien työtä, toisaalta nykyään iso siivu menee alivoimalle. 20%
Hyökkääjät: Sama kuin pakeille, 20 %
Ylivoima: 12,5 %
Alivoima: 12,5 %
Valmentaja: Ainakaan ei saa olla miinusta. Kaikki se positiivinen, minkä tuo peluutuksella, taktisilla muutoksilla ja reagoinnilla peliin, antaa sen yli sadan pinnan suorituksen ja osaltaan kääntää tiukat tilanteet voitoksi. Valmentajan merkitys korostuu, kun jäältä ei tule sataa prosenttia.

Nämä nyt ei taas perustuu mihinkään tilastoihin, mutta pääsinpähän ekana huutelemaan.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Tuohon Evertonin ja muiden numeerisiin analyyseihin liittyen:

Miten arvon palstaveljet painottaisivat voimasuhteiden eri osa-alueita?

Mestis-arvioissani olen viime vuosina pistänyt kylmästi niin maalivahdit, puolustuksen, hyökkäyksen kuin valmennuksenkin samalla osuudella. Erikoistilanneosaamisessa ei nähdäkseni ole niin suuria eroja, että niille kannattaisi erikseen antaa ihan hirveän suurta paino-arvoa. Ja tavallaan ne kuitenkin jo sisältyvät noihin pääkategorioihin.

Joskus vuosia vuosia sitten jaksoin askarrella Mestis-arvioiden kanssa enemmänkin. Googlella löytyi ekana tämä:

Kakku on jaettu seuraavanlaisesti:

HYÖKKÄYS 15 %
PUOLUSTUS 15 %
MAALIVAHDIT 15 %
VALMENNUS 15 %
JOUKKUE 20 %
SEURA/MUUT 10 %
ERIKOISTILANTEET 10 %

Ja varsinaiset osa-alueet ovat seuraavat:

Hyökkäys (painotus 2x)
Hyökkäyksen monipuolisuus
Puolustus (painotus 2x)
Puolustuksen kiekollinen taito / hyökkäysvoima
Maalivahdit (painotus 3x)
Valmennus (painotus 3x)
Joukkueen vaihtuvuus
Joukkueen laajuus (painotus 1,5x)
Joukkueen kokemus (painotus 1,5x)
Organisaatio
Sitoutuminen (painotus 0,5x)
Kotietu ja yleisön tuki (painotus 0,5x)
Erikoistilanteet (painotus 2x)


Ihan pelkillä torjuntaprosenteilla ei maalivahteja voi laittaa järjestykseen, eri joukkueissa - sarjoista puhumattakaan odotukset ovat väkisinkin erilaiset. Huomioisin lisäksi myös kokemusta ja tasaisuutta, eli onko pelannut vasta yhden hyvän kauden, vai onko takana kymmenen ammattilaiskauden ura? Simppeli tapa mielestäni on maalivahtienkin osalta eri koreihin jakaminen. Ykköskorissa olevat olisivat tähtiä missä tahansa liigajengissä, kakkoskorin molarit kelpaisivat käytännössä minkä tahansa joukkueen ykkösvahdeiksi, kolmoskorissa kelvolliset liigatason ykkösvahdit jne...
 
Ei ole helppo homma, mutta suoraan torjuntaprosentista voidaan katsoa Andy Chiodon olleen viime kaudella Liigan toiseksi paras maalivahti ja Janne Juvosen olevan yhtä hyvä kuin Teemu Lassila sekä parempi kuin Jussi Markkanen ja Ryan Zapolski.

En tiedä heittääkö arvio Juvosesta noin yhden kauden perusteella. Oli kuitenkin koko lailla ylivoimaisesti Pelicansin paras pelaaja. Jossain toisessa joukkueessa olisi voineet tilastot olla paljonkin paremmat, aika yksin välillä jäi.

Siitä ole samaa mieltä ettei torjuntaprosentti yksistään kerro veskareiden tasoa. Tietysti sysipaskat voi erottaa jo sillä.
 

muuttohaukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport, Wasa Royals
Ei pojat kun näin se menee:

1. Marjamäki
2.-7.
Tuokkola, Tapola, Virta, Aho, Tirkkonen, Dufva
8.-9.
Rautakallio, Virtanen
10.-12.
Törmänen, Matikainen, Selin
13.-15.
Valtonen, Arvonen, Mattila

E: Mattila ollen toki listan viimeinen, olisihan sen voinut vielä laittaa omaansa.

Muutoin ei juurikaan huomautettavaa, mutta meniköhän Tapola ja Törmänen tässä sekaisin? Törmäsellä kuitenkin päävalmentajana A:n mestaruus, Mestiksen mestaruus ja NLA-mestaruus. Yksi hieman heikompi kausi HIFK:ssa (mikä ei ole valmentajalle mikään helppo paikka) ei tee hänestä huonoa valmentajaa. Pelkästään Liigameriiteillään molemmat voisi oikeastaan laittaa Valtosen kanssa jonkinlaiseen rankkaamattomien koriin, sillä yksi kausi päävalmentajana ei anna juurikaan vertailupohjaa. Mattila sitten tulokkaana vielä omaan koriin.

Kuten aiemmin tässä ketjussa (toisessa yhteydessä) pohdiskelin, niin suurin osa valmentajista tarvitsee enemmän tai vähemmän oman näköisensa joukkueen saadakseen jotain aikaiseksi. Sitten on olemassa niitä harvoja jotka osaa taikoa paskastakin timantin. Tähän kategoriaan yltää Liigan nykyvalmentajista ainoastaan Marjamäki.

Tasonsa todistanutkin valmentaja voi vääränlaisessa joukkueessa saada katastrofin aikaisesksi - kuten Suikkanen viime kaudella. Tällä hetkellä suurimmat epävarmuustekijät ovat tässä kategoriassa uskoakseni Virran sekä Tapolan kohdalla. Törmänen kärsi mielestäni myös tästä viime kaudella, nyt joukkuetta on kasattu enemmän hänen näköisekseen.

Jos tuosta paletista pitäisi äkkiseltään valita omaan nyt kasassa olevaan joukkueeseen (Sportiin) Valtosen tilalle joku muu, niin menisi suurin piirtein näin:

1. Marjamäki
2. Tirkkonen
3. Aho
4. Tuokkola
5. Törmänen
6. Rautakallio
7. Matikainen
8. Virtanen
9. Selin
10. Tapola
11. Dufva
12. Virta
13. Arvonen
14. Mattila
 

Dev

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joo ja millä perusteella Matikainen menee Rautakallion taakse? Toinen on kuitenkin voittanut mitaleita tällä vuosituhannella, kun taas toinen ei ole ollut neljän joukossa joukkueidensa kanssa 25-vuoteen.
 

Kafrom

Jäsen
Joo ja millä perusteella Matikainen menee Rautakallion taakse? Toinen on kuitenkin voittanut mitaleita tällä vuosituhannella, kun taas toinen ei ole ollut neljän joukossa joukkueidensa kanssa 25-vuoteen.
Matikaisella tainnut olla myös hieman parempi pelaajamateriaali käytettävissään. Ei toki poista sitä faktaa, että Rockyn playoffmenestys on surkuhupaisaa.
 

matti&teppo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joo ja millä perusteella Matikainen menee Rautakallion taakse? Toinen on kuitenkin voittanut mitaleita tällä vuosituhannella, kun taas toinen ei ole ollut neljän joukossa joukkueidensa kanssa 25-vuoteen.
Mua taas lähinnä kiinnostaa mistä tuo Matikaisen hype vielä kumpuaa. Bluesissa oli kaksikko Matikainen-Marjamäki, ja viimeistään nyt lienee kaikille selvää kumpi oli se ykkösvalmentaja tuolloin. Matikainen oli toki nimellinen ykkönen.

Sen jälkeen Matikaisen ura on ollut seuraava: HIFK:ssa mahalasku pleijareissa ja rosterin voi jokainen tarkistaa itse. Siihen se ei kyllä kaatunut. Sen jälkeen saldo ollut seuraava:

2012-2013 Omsk: pleijareissa huonommalle ulos. KHL-puolella todettiin pelin olleen käsittämätöntä puupäälätkää ilman mitään järkeä.
2013-2014 Omsk: kenkää kesken kauden, siirtyi Graziin ja ei pleijareihin
2014-2015 Slovan Bratislava: ei pleijareihin, joukkue oli läntisen jumbo, eroa pudotuspelipaikkaan 25 pinnaa. Jokerit sai 56 pinnaa enemmän.

Matikainen on hyvä kakkosvalmentaja ja tsemppari mutta ei se kykene luomaan pelitapaa millä voittaisi pitkässä juoksussa.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Ellen ihan väärin tulkitse Eliteprospectsia

Jussi Tapola valmensi HPK:n A:ta kaksi kautta - kummallakin kaudella neljän parhaan joukkoon.
U18-maajoukkue MM-kisoissa neljän parhaan joukkoon.
Liigassa valmentanut neljällä kaudella, joista yksi päävalmentajana - joka kausi finaalissa.

Jonkun Selinin, Matikaisen ja Virtasen saaminen Tapolan edelle kuulostaa perin mielenkiintoiselta. Törmänen toki varmaan on mulle tietynlainen sokea piste. Omaan silmään se IFK:n peli oli keskimäärin todella sekavaa ja mitäänsanomatonta viime kaudella.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Vähän on pakko tulla Marko Virtasta nostattamaan. Ilmeisesti JYP-fanien negailu on hämännyt muitakin.

Virtasen JYP on ollut ailahteleva runkosarjajoukkue. Jotta totuus ei kokonaan unohtuisi, on syytä kerrata taustat. Jyp on joukkue, jonka "lihakset" oikeuttaisivat noin kymmenenneksi liigassa. Alle eletyt lihavat vuodet hämäävät. Virtasella ei ole ollut käytössään yhtä kovia rostereita kuin edeltäjillään Aholla ja Dufvalla.

Näistä huolimatta JYP on ollut kummallakin kaudella runkosarjan top 6:ssa. Ensimmäisellä kaudella SaiPa piti pintansa. On kuitenkin vahva syy sanoa JOS: jos Tarkki ei olisi sairastunut game seveniin...
Osoituksena kovien paikkojen suorituspotentiaalista kauden 2013-14 JYP hoiteli ET:n pytyn. Kyllä, finaalitapahtuma EI OLLUT "harjoitushöntsää".

Menneellä kaudella Virtasen JYP palautti joukkueen uskottavuuden. Blues ei saanut, vaikka se oli nimenomaan kevään musta hevonen, JYP:istä mitään otetta. JYPin puolivälieräsuoritus oli lähtökohtiin peilaten mykistävä. Kärpätkin sai uskottavan vastuksen. Pronssi nyt on mitä on, mutta sen saavuttamiseksi Virtasen piti lyödä ensin Aho ja lopulta Dufva.

Heikosta ulosannistaan ja kolhiintuneesta brändistään huolimatta näyttää siltä, että Marko Virtanen saa joukkueen tiukassa paikassa suorittamaan hyvin lähellä optimitasoaan. Tällaista näyttöä ei ole esimerkiksi Pekka Virralla, joka vaikuttaakin vahvasti hyvältä runkosarjavalmentajalta.
 

Zikako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Virtanen ja Tapola tulee kysymään kuka on Petri Matikainen. Noo... Se on se on se jätkä joka Laten varjolla.......just
 

Warrington

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Oma listani muutamilla perusteluilla: Listassa on painotettu aikaisempaa menestystä (ilman juniori sarjoja), sekä runkosarjan ja playoffien osalta. Plaoyff menestyksen nostin todella isoon arvoon kuten se kuuluukin. Myös valmentajan ura käyrää peilasin tulevaan kauteen, sekä valintoihin vaikutti hieman kokemus eri sarjoista.

1. Marjamäki - Yksi ihan hyvä kausi Bluesissa, seuraavalla kaudella potkut. Kärpissä hienosti 2 mestaruutta, myös materiaali on ollut timanttia joten mitään jumalan asemaa ei Marjamäelle kannata vielä antaa.

.2. Dufva - Löi JYP:in dieselin aikanaan niin kovaan käyntiin, että siellä se hyrisee vielä M.Virtasenkin aikaan. Lukossa 2 pronssia ei ole huono saavutus, mutta finaalipaikka puuttuu. Vahalahden ja Ahtolan loukkaantumiset tulivat viime keväänä pahimpaan mahdolliseen paikkaan.

3. Matikainen - Petri Matikainen listataan usein mm. Tirkkosen ja Tuokkolan taakse kuten käyttäjä @Virveliä kainaloon teki. Matikainen on valittu 2 kertaa Liigan parhaaksi valmentajaksi, Bluesissa 2 hopeaa pelaajamateriaaleilla jotka eivät olleet edes TOP3-tasoa, liekkö edes TOP5 tasoa? HIFK-oharista ja KHL-reissusta huolimatta nostan Matikaisen Liigan TOP5 valmentajiin, IFK:ssa on aikamoinen liuta hyviä valmentajia epäonnistunut, ja myös KHL:ssä on useampi hyvä Suomalainen valmentaja epäonnistunut. Toki viimeistä Matikaisen KHL kautta nyt on vaikea laskea epäonnistumiseksi seuran rankoista talousvaikeuksista johtuen.

Sijat 3-5 voisi näkökulmasta riippuen helposti laittaa myös eri järjestykseen.

4. Aho - JYP:issä ensimmäisellä kaudella mestaruus ja toisella kaudella pronssia. Myös Bluesissa on mennyt materiaaliin nähden yläkanttiin.

5. Tirkkonen - Saanut piskuisesta SaiPasta käsittämättömän paljon irti 2012-vuodesta lähtien. Liigan paras valmentaja kaudella 13-14.

Myös sijat 6-8 menee varmasti vertailukohdista riippuen toisessa järjestyksessä.

6. Törmänen - Mestiksen mestaruus ja Sveitsin Liigan mestaruus, ja kyllä, mestaruus on aina mestaruus eikä Sveitsi ole mikään huono sarja. Ensimmäinen kausi IFK:ssa oli vielä uuden rakentamista, ei saanut missään vaiheessa menestykseen vaadittavaa puolustusta eikä maalivahtipeli ollut lähelläkään kärkiseuroja. Törmäsen haaste ensi kaudelle on muokata pelitapaa monipuolisemmaksi sekä saada joukkueen kuntopohja kestämään paremmin vuodenvaihteen -> Plaoyffejen välisen ajan. Tapolan Tappara ei ollut puolivälierissä valovuotta IFK:ta edellä, kokenut puolustus ja Palola ratkaisivat voiton. Loukkaantumisten taakse ei saa liikaa mennä, mutta Elkinsin Nykoppin ja Ikosen poissaolot eivät ainakaan auttaneet IFK:n puolivälieriä.

7. Tapola - Tapola on kuten Törmänenkin, näyttöjen puolesta hieman riskialtista sijoittaa näinkin ylös. Finaalipaikka on silti ensimmäisellä kaudella kova suoritus. Rosteri oli kova ja runko pitkälti sama kuin Rautakorven aikoihin, silti joukkueen pelitavassa näkyi myös Tapolan käden jälki.

8. Selin - Vuodet SaiPassa eivät olleet vielä menestyksekkäitä, HPK kausi oli parempi ja KHL:ssä ei viime kausi ollut huono vaikka tie tyssäsi ensimmäiselle kierrokselle Avangard Omskia vastaan. KHL:ää en hirveästi ole seurannut joten edeltävän voi halutessaan joku oikaista. Jokatapauksessa joku Selinin rekordeja katsoessa ja SaiPan vuosia muistellessa sanoo että hän menee mm. Tuokkolan, Rautakallion ja Virran edelle.

9. Virtanen - Virtanen jatkanut JYP:in vahvaa menestymisen kulttuuria vaikka materiaali on heikentynyt. Tulevalla kaudella on lupa odottaa samaa jatkumoa, vaikka mm. Perrin on poissa.

10. Tuokkola - Saa heikommista joukkueista paljon irti hyvän pelitavan ansiosta. Kalpassa runkosarjan voitto, puolivälerissä ulos mikä laskee paljon osakkeita. Sai kuitenkin sekaisin olevan Ilveksen oikealle tielle, en mielellään mutuile, mutta näen että Tuokkolaa odottaa vielä tulevaisuudessa isompi menestys päävalmentajana. Se ettei Tuokkola pidä puvuntakkia peleissä, ei vaikuttanut rankingiin (ainakaan negatiivisesti) *hymiö*.

Ettei aivot sula ja ettei kirjoituksesta tule 3 metrin mittaista, jatkan bottom 5 arviontia myöhemmin.

E: Painovirhepaholainen korjattu.
 
Viimeksi muokattu:

Warrington

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mua taas lähinnä kiinnostaa mistä tuo Matikaisen hype vielä kumpuaa. Bluesissa oli kaksikko Matikainen-Marjamäki, ja viimeistään nyt lienee kaikille selvää kumpi oli se ykkösvalmentaja tuolloin. Matikainen oli toki nimellinen ykkönen.

Sen jälkeen Matikaisen ura on ollut seuraava: HIFK:ssa mahalasku pleijareissa ja rosterin voi jokainen tarkistaa itse. Siihen se ei kyllä kaatunut. Sen jälkeen saldo ollut seuraava:

2012-2013 Omsk: pleijareissa huonommalle ulos. KHL-puolella todettiin pelin olleen käsittämätöntä puupäälätkää ilman mitään järkeä.
2013-2014 Omsk: kenkää kesken kauden, siirtyi Graziin ja ei pleijareihin
2014-2015 Slovan Bratislava: ei pleijareihin, joukkue oli läntisen jumbo, eroa pudotuspelipaikkaan 25 pinnaa. Jokerit sai 56 pinnaa enemmän.

Matikainen on hyvä kakkosvalmentaja ja tsemppari mutta ei se kykene luomaan pelitapaa millä voittaisi pitkässä juoksussa.

Lisään vielä hieman ylempään listaan Matikaisesta. Matti&Teppo et ole ainut joka kirjoittaa Bluesin pelanneen Marjamäen pelikirjalla, tähän haluaisin kuulla jotain mutua vahvempaa perustetta. Oma perusteeni tuota oletusta vastaan on se, että Matikaisen ja Marjamäen Blues pelasi oman muistikuvani ja lyhyen datan kaivuun perusteella raastavaa ja yritteliästä ''ajokoira kiekkoa'' joka perustui Doug Sheddenmäiseen kovaan pystysuunnan paineeseen. Tämä oli Matikaisen pelitapa ja varmasti lähelle sitä tänäkin päivänä, Marjamäen päävalmentama Blues pelasi enemmän kiekkokontrollia ja Kärpät pelaa lähes täysin kiekkokontrollia.

E: Sieltä löytyy vielä lisätietoa Bluesin pelitavasta Petun aikoihin: Sihvonen: Blues pelaa havumetsien pystysuunnan jääkiekkoa | Liiga | Urheilulehti (linkki vie Urheilulehden sivulle koskien Sihvosen kolumnia).
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS
Matikainen on valittu 2 kertaa Liigan parhaaksi valmentajaksi, Bluesissa 2 hopeaa pelaajamateriaaleilla jotka eivät olleet edes TOP3-tasoa, liekkö edes TOP5 tasoa?
Lainaiusta lyhennetty meikäläisen toimesta.

Muuten ihan hyvää pohdintaa, mutta väittäisin kyllä että kevään 2008 hopeajengi kesti vertailun ihan muidenkin kärkipään joukkueiden kanssa. 2011 hopeajengi oli kyllä melko nimetön ja pääsi yllättämään puskista, mutta 2008 ei niinkään.

Kaivelin huvikseni vanhan rosterin Eliteprospectsista esille, ja tällainen sieltä löytyy: Bluesin rosteri kaudelta 2007-08, pistepörssin mukaan järjestetty. (Linkki vie Eliteprospectsiin)

Vahvasti roolitettu jengi, ja hyvin huomaa että monenlaisen roolin kaverit ovat saaneet hyviä onnistumisia. Esim. Rajamäen 16 maalia runkosarjassa on varsin kova suoritus tuolta kaverilta, muistan kyllä edelleenkin miten vittumainen äijä se oli siellä maalin edessä kun rusikoi niitä räkämaaleja ylivoimalla. Tokihan paperilla esim. Kärpät ja varmasti Jokeritkin oli edellä, mutta kyllä tuo joukkue nyt ainakin tuolla kaudella siellä top 5:ssä on melko heittämällä.
 

muuttohaukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport, Wasa Royals
Joo ja millä perusteella Matikainen menee Rautakallion taakse? Toinen on kuitenkin voittanut mitaleita tällä vuosituhannella, kun taas toinen ei ole ollut neljän joukossa joukkueidensa kanssa 25-vuoteen.

Ajattelin ensin sijoittaa Matikaisen ylemmäs, mutta tähän nyt päädyin. Oman pohdintani pohjallahan siis oli, kuka valmentaja nostaisi Sportin (nykyrosterillaan) voimasuhdevertailussa korkeammalle. Rautakallio veti tässä pidemmän korren, koska miellän hänet nuorten pelaajien kehittäjäksi, joka saisi Sportin rosterista paljon irti. Toisaalta Matikaisen pelikirja varmasti sopii Sportin kaltaiselle joukkueelle.

Olin myös vetämässä viivan Matikaisen perään (varauksella Virtasen) sillä ajatuksella, että alempana listassa esiintyvät nimet eivät saisi nykySportista enemmän irti kuin Valtonen. Vahvojen värilasieni takia jätin tämän kirjoittamatta, mutta heitetään nyt tämäkin ajatus ilmoille petojen raadeltavaksi.
 

BussiKUSKI

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport ennen Tomek Valtosta ja heti sen jälkeen
Pistin ajankuluksi puolustuksen nippuun, ohessa liitteenä lista, jossa on laskettu pelaajien uralta 18 vuotiasta ylöspäin tehot ja sarjatasot.

Lista on tehty tämänhetkisen eliteprospects pelaaja listauksien mukaan, ilman tarkempaa saikkulistaa.

TPS 21,3 %***
Pelicans 18,5 %
Lukko 18,2 %*
HIFK 17,0 %
Tappara 16,6 %
Kärpät 16,5 %
JYP 13,7 %
Saipa 11,5 %**
KooKoo 11,0 %****
Ilves 10,9 %
Sport 10,7 %
Kalpa 10,6 %**
Blues 10,5 %
Ässät 9,7 %
HPK 5,7 %

* ohut materiaali (6 puolustajaa)
** ohut materiaali (loput ei täytä ½:sta saapasta)
*** Nummelin kun loukkaantuu "taas", niin tulos putoaa 21,3:sta 8,5:n !!!
**** Vallin jos putoaa pois , niin tulos putoaa 11:sta 7,6:n !!!

Liitteessä koko lista

EDIT: JYP taulukossa vääri merkitty pelaavat, nosti pistemäärää muttei sijoitusta.
EDIT: 2 Puistolan poisto tiputtaa Tapparan 16,6:n
EDIT: 3 > tein pyydetyt muutokset ja korjaukset pariin linkkiin, ("rosentit muuttui pikkasen")
 

Liitteet

  • Vertailu.jpg
    Vertailu.jpg
    840,7 KB · kertaa luettu: 532
Viimeksi muokattu:
Hieno listaus. KooKoolta sen verran ainakin, että Lehtonen lähtökohtaisesti on kyllä ihan isossa roolissa (alkuun ainakin) ja Koponen sitten enemmän statistina tai seitsemäntenä puolustajana.

Miltäköhän listaus näyttäisi hyökkääjien suhteen?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös