Vuonna 2002 ainakin Jokereiden kakkosmaalivahdin taso oli ratkaiseva mestaruuden kannalta.
Vuonna 2002 ainakin Jokereiden kakkosmaalivahdin taso oli ratkaiseva mestaruuden kannalta.Mitä merkitystä kakkosmaalivahdin tasolla on, kun playoffeissa ykkönen tulee joka tapauksessa pelaamaan kaikki ottelut?
Vuonna 2002 ainakin Jokereiden kakkomaalin taso oli ratkaiseva mestaruuden kannalta.
Jos ykkösveskari loukkaantuu, mestaruushaaveet käytännössä romahtavat aina, riippumatta siitä oliko kakkosena Chiodo vai Wiikman. Liigassa mestaruuteen vaaditaan poikkeuksetta erinomaista maalivahtipeliä, jota en edes Chiodon usko pystyvän tarjoamaan, jos Metsola sattuisi loukkaantumaan...
Seisomakatsomolle sulka hattuun tästä ehdottomasti. Metsola pehmitettiin psykologisesti. Odotetaan sitä päivää kun esim. Raumam Boja hoitavat jengilleen konkreettisesti mestaruuden...Ja onhan Metsolan sulaminen viimeisessä finaalissa aika legendaarinen, eihän siitä mihinkään pääse.
Onneksi meillä on nyt kaksi erinomaista.Jos saisi vapaasti valita ottaisiko joukkueeseen kaksi hyvää vai yhden erinomaisen maalivahdin, niin järkevä valinta kohdistuisi jälkimmäiseen.
Onneksi meillä on nyt kaksi erinomaista.
Minusta Hifkillä on kaksi hyvää maalivahtia, ei yhtään erinomaista.
Minä olen Metsolaa puolustanut viime keväästä asti ja sanon edelleen, että puheet "sulamisesta" ovat turhaa panettelua. Joo, Raanta vei finaalit ja teki vähemmän virheitä kiistatta mutta kyllä Metsola torjui myös Porissa hyvin, huolimatta vaikkapa siitä Jyri Marttisen kaaliperhosesta.
Joka tapauksessa, siinä finaalisarjassa Tappara ei ollut valmis millään osa-alueella (siis valmis mestariksi) ja nyt jää nähtäväksi oliko kokemuksesta hyötyä.
Jos ratkaisevassa finaalissa kahden helpon maalin päästämistä ei voi sanoa sulamiseksi, niin mitä sitten? Vaikka muuten torjuikin hyvin, niin kyllä Metsola ratkaisevalla hetkellä suli Porissa.
Jälkimmäisestä kaipaisin perusteluja J.Grönvall. Vaikka Tappara Porissa jäikin jyrän alle, niin oltiinhan me Tampereella kuitenkin pääsääntöisesti kuskin paikalla. Vähän liioiteltua siis sanoa, ettei Tappara ollut millään osa-alueella valmis mestariksi. Ei olisi vaatinut kuin yhden JA-maalin viidennen finaalin selvästä painostuksesta, niin Tappara olisi voinut hyvinkin olla mestari. Tällöin poika kotiin Game Sevenistä ja "ei millään osa-alueella valmis Tappara" mestariksi.
...
Edes noissa Tampereen peleissä Tappara ei ollut niin paljon parempi kuin puhutaan, toinen finaali ratkesi viimeisellä sekunnilla ja kolmannessa taisi Ässät viedä laukaukset jo aika selvästi (torjunnat 74-42). Minusta se osoitti vääjäämättä, että Ässät olisi ollut todennäköinen voittaja myös game sevenissa. Ja minä sentään seisoin putkeen sen kolme vai neljä tuntia siellä seisomakatsomossa.
Minusta Hifkillä on kaksi hyvää maalivahtia, ei yhtään erinomaista. Ja minä vielä olen Hifk-symppaaja.
Erinomaisiksi veskareiksi luen Liigasta ainakin Rynnäksen, varauksin Tarkin, Metsolan ja Irvingin. Husso on toki lupaava, varmasti kehittyy todelliseksi huippuveskaksi.
Summa summarum: Hifkin veskariosasto on oikein hyvällä tolalla, mutta mitään superkaksikkoa sieltä ei kyllä löydy.
Kyllähän nämäkin taitavat olla jonkunlaisia mielipideasioita, koska itse en keksi mitään perusteluita väitteellesi että Husso jäisi tuon nelikon taakse. Esimerkiksi Tapparan erinoimaisen puolustuksen takana pelaava Metsola on mielestäni hieman yliarvostettu. Pomputtelee ja sylkee kiekkoja erittäin paljon ja kiitos Kankaanperän ja kumppaneiden, maalinedus siivotaan tehokkaasti. Husso pelaa lähes samalla päästettyjen keskiarvolla ja torjuntaprosentilla vaikka mielestäni Tapparan puolustus on parempi. Rynnästä lukuunottamatta muut ei sitten ylläkään Husson lukemiin. Hifk:lla mielestäni Liigan tasaisin kaksikko. Tämä mielipide on ehdottomasti punaisilla laseilla nähty. Mihin muuten unohtui Saros?
Ei Metsola tietysti onnistunut parhaalla tavalla mutta minun mielestäni fanit voisivat pitää turpansa kiinni näiden sulamistensa kanssa. Playoffeissa on aina voittaja ja häviäjä mutta ei Metsola todellakaan ollut pääsyyllinen Tapparan finaalitappioon, joskaan ei pystynyt niitä voittojakaan tuomaan (Porista).
Noiden "helppojen" vastapainoksi Metsola otti useita huippukoppeja Porin peleissä mutta eihän sitä kukaan muista.
Niin mutta nyt sitä yhtä maalia ei tullut ja tulosta on kunnioitettava aina. Ässät pelasi taktisesti paremmin, pysyi paremmin omissa pelisuunnitelmissaan, oli vahvempi kamppailupelissä ja puolustuspelissä (erityisesti PAPP) ja Ässät oli jopa hyökkäämisessä edellä.
Ja vaikka sanotaan, että Barkovin puuttuminen vaikutti tähän, niin ei sen pitäisi siihen pelitapaan itsessään vaikuttaa. Ainoa fakta on se, että Ässien johtavat pelaajat voittivat Tapparan vastaavat.
Tappara oli parempi ensimmäisessä finaalissa mutta muuten olen päätynyt siihen, että Ässät oli ratkaisevilla osa-alueilla yksinkertaisesti vahvempi. Jos jotain jossitellaan niin viidennen finaalin jatkoajan ylivoimat, mutta toisaalta tuossa meillä onkin käytännön esimerkki siitä, ettei joukkue ollut valmis voittamaan.
Edes noissa Tampereen peleissä Tappara ei ollut niin paljon parempi kuin puhutaan, toinen finaali ratkesi viimeisellä sekunnilla ja kolmannessa taisi Ässät viedä laukaukset jo aika selvästi (torjunnat 74-42). Minusta se osoitti vääjäämättä, että Ässät olisi ollut todennäköinen voittaja myös game sevenissa. Ja minä sentään seisoin putkeen sen kolme vai neljä tuntia siellä seisomakatsomossa.
Tähän sellainen kommentti ihan tukemaankin J.Grönvallia, että kyllähän valtaosa kiekkoasiantuntijoista oli sitä mieltä, että Ässien peli nimenomaan ottelu ottelulta kehittyi kohti sitä pistettä, että vierasvoitto Tampereella otetaan.
Ässät voitti Tampereen kolmannen pelin, mutta omasta mielestäni tuo J.Grönvallin mainitsema toinen peli oli se, joka jo olisi pitänyt voittaa. Tuota otteluahan Ässät johti kahden erän jälkeen ja pelasi erittäin vahvaa kiekkoa ja piti Tapparan hienosti pois paikoilta. Kolmannessa erässä sitten (Aallon?) suuntaa muuttanut lämäri viivalta ja lopun legendaarinen häkki, johon Umi tarjoili "kohtuu" syötön.
Olikohan Petteri Sihvonen, joka totesi game 5:n jälkeen - tämäkin J.Grönvallinen äskeistä kirjoitusta mukaillen - että jos Ässät ei olisi voittanut tuota peliä, olisi se todennäköisesti voittanut game 7:n.
Niin, kukaan tuskin on sitä mieltä, etteikö Ville Husso olisi hieno veskarinalku, jolla on potentiaalia koviin suorituksiin.
Mielestäni sivuutat nyt kuitenkin kokonaan sen asian, että Husso hyvästä kaudestaan huolimatta on märkäkorva. En lähtisikään tätä keltanokkaa vertaamaan näihin tarkkeihin, rynnäksiin ja metsoloihin tiukassa paikassa. Sama koskee myös Sarosta, vaikka voittikin upealla esityksellä kultaa U20-jengille.
Minun kirjoissani vaikkapa Kärppien voittaminen poffeissa, paras seitsemästä- ottelusarjassa vaatii huomattavasti enemmän, kuin Ruotsin junnujengin voittaminen yhdessä ottelussa.
Siitä olen samaa mieltä kanssasi, että pientä ylihypeä Metsolasta puhuttaessa. Fakta on kuitenkin se, että hän on pienikokoinen veskari ja joutuu tämän takia liikkumaan ja tulemaan vastaan paljon enemmän, kuin esim Bussi-Jussi Rynnäs, joka voi pelata staattisemmin ja rauhallisemmin.
Tottakai tulosta pitää kunnioittaa ja olen itsekin sitä mieltä, että Ässät ansaitsi täysin mestaruuden. Mutta tartuin alun alkaenkin kiinni vain tuohon sinun "Tappara ei ollut millään osa-alueella valmis mestaruuteen". Sitä en allekirjoita ollenkaan.
Nyt täytyy sanoa, että yllätyin kovasti, että käytät argumenttina laukauksia, sillä luulin sinun olevan perillä Tapparasta ja jääkiekosta :) Rautakorven joukkueille on aina ollut ominaista, että vastustaja laukoo enemmän, joten Ässien suuremmalla laukausmäärällä ei voida millään muotoa tukea sitä teoriaa, että Ässät olisi todennäköisemmin voittanut Game Sevenin. Kyllä finaalijoukkueistakin Ässät oli selkeästi se, joka pelasi suoraviivaisemmin ja laukoi paikasta kuin paikasta.
Voit sitten jonnekin muualle vastata, että millä osa-alueilla se oli ratkaisevasti Ässiä parempi? Minä en äkkiä keksi yhtään.
32 laukauksen ero noinkin pitkässä ottelussa ei selity enää millään sattumilla, vaan kyse on puhtaasti pelin hallinnasta. Nyt puhutaan siis vielä maalia kohti suuntautuneista laukauksista (74 + 3 = 77). Ja kun katsot trendiä otteluista 1-3 niin on päivänselvää, että Ässät pääsi kuskin paikalle.
Mitä itua Tapparan olisi muutenkaan ollut muuttaa hyvin toiminutta pelitapaansa KOTIOTTELUIHIN, kun se oli siihen mennessä voittanut jokaisen kotiottelunsa playoffessa?
Minusta Tappara teki väärin muuttaessaan vieraspelaamistaan niin radikaalisti suhteessa kotipelaamiseen. Se mikä toimi HIFK:ta ja Lukkoa vastaan ei toiminut enää Ässiä vastaan. Suurimmat syyt olivat Ässien loistava keskialueen puolustuspeli sekä Tapparan lipeäminen liian kategoriseen pystysuunnan peliin. Ja olen varma, että juuri nuo Porin ottelut olivat avainasemassa sitten myös henkisellä puolella, Ässät sai niistä valtavasti lisää voimaa ja Tappara luonnollisesti lisäsi lähinnä omaa epävarmuuttaan. Finaaleissa pitäisi osata ottaa joka matsi aina omana tarinanaan mutta ihminen on kuitenkin ihminen.
Anteeksi, off-topic, lopetan tähän!
Kyllä se viimeistään nyt näyttää siltä, että KalPa, TPS ja Ässät ei jatkopelejä tällä kaudella pelaa. Viimeisestä paikasta tulee kyllä vielä hyvä vääntö.
Seisomakatsomolle sulka hattuun tästä ehdottomasti. Metsola pehmitettiin psykologisesti. Odotetaan sitä päivää kun esim. Raumam Boja hoitavat jengilleen konkreettisesti mestaruuden...
Saattoi kuitenkin olla tärkeä kokemus Metsolan uralla. Todennäköisesti ei joudu Suomessa ainakaan enää yhtään kovaan paikkaan kuin kuudes finaali Porissa. Joku Hartwall tai Raksila ihan lastenleikkiä.
Jotenkin tuntuu siltä, että TPS voisi olla tämän vuoden "Ässät". Myydään ykköstähdet pois ja voittoja alkaa tulla. Täytyy muistaa, ettei se Turun joukkue paperilla nyt niin huono ole, vaikka keskeltä onkin kapea. Ja eihän siellä kuitenkaan ole missään epäonnistuttu, eikä mitään tehty väärin, tämähän on hyväksi todettu toimintatapa.