Joo tämähän on erittäin yleistä! Lähes joka joukkueessa top6 hyökkääjistä vähintään neljä pelaa uransa parhaan kauden.
Niin, jos seurajohto haluaa oman joukkueensa menestyvän, sinne pitää hankkia sellaisia pelaajia, joiden uskotaan pystyvän pelaamaan hyvin. Varmoja onnistujia ei koskaan ole. Jos ei muuta uhkaa löydy, niin loukkaantuminen pysäyttää tasaisimmankin suorittajan. Siten jokaisen joukkueen onnistuminen on aina kysymysmerkki.
(olipas lattea väite)
Jokainen kuitenkin myöntänee, että toisten pelaajien onnistumistodennäköisyys on suurempi kuin toisten.
(lisää latteuksia) Parhaiten menetysodotusten toteutumiseen korreloinee aikaisempi menestys. Aikaisemmin menestyneiden pelaajien hintataso tuppaa kuitenkin nousemaan niin korkeaksi, että yhdelläkään joukkueella ei ole varaa rakentaa koko joukkuetta edelliskauden menestyjien varaa.
Miten sitten rakentaa joukkue, josta löytyisi mahdollisimman paljon onnistujia? Yksi mahdollisuus on katsoa edelliskauden pistepörssiä ja ostaa sieltä niin korkealla olevia pelaajia, kuin lompakko antaa myöden...
(hankintojen onnistumiprosentti on aika heikko) Suurin osa joukkueista joutuu kuitenkin rakentamaan tulevan kauden menestystä sen varaan, että edelliskauden menestyjiä ei löydy kovin paljon, vaan uskotaan - syystä tai toisesta - että juuri meidän "aiemmin vähemmän menestyneet" onnistuisivat tulevalla kaudella paremmin. Tähän on erilaisia vaihtoehtoja, joita voi toki soveltaa myös yhtä aikaa samassa joukkueessa:
- voidaan kasvattaa omia junioreita, joiden toivotaan kehittyvä huipuiksi
- voidaan ostaa muiden kasvattamia junioreita, joiden toivotaan kehittyvä huipuiksi
- hankitaan sellaisia "valmiita" mutta keskinkertaisia pelaajia, joiden uskotaan omaavan kykyjä nousta vielä paremmalle tasolla
- voidaan hankkia ulkomailta edelliskausilla menestyneitä pelaajia
- voidaan hankkia ulkomailta "ei-valmiita", mutta kehityskelpoisiksi uskottuja pelaajia
Listaa voisi varmaan vielä kehitellä pitemmällekin...
Vielä on kuitenkin yksi mahdollisuus, jonka haluan nostaa esiin:
- voidaan hankkia pelaajia, jotka ovat
joskus aiemmin jo pelanneet huippukauden, mutta siitä on kulunut niin kauan, että hintataso on alhaisempi kuin juuri edelliskauden onnistujilla.
Yllä mainittu on ollut koko Mikko Leinosen valtakauden Tapparan pelaajastrategian kulmakiviä. Se ei ole taannut menestystä joka vuosi, mutta onnistumisia on tullut enemmän kuin epäonnistumisia. Se on näkynyt myös joukkueen menestyksessä, joka on useammin ylittänyt kuin alittanut odotukset
(odotukset = kauden alla tehtyjen ennakkoarvioiden keskiarvo).
Tällä hetkellä mainitun strategian mukaisia hankintoja on ainakin Jussi Makkonen, ja osittain myös Miikka Männikkö ja Joey Tenute.
Juuri nyt missään joukkueessa ei ole kovin monta kaudella 2010-2011 yli 40 pinnaa SM-liigassa tehneitä. Kuitenkin ensi keväänä monikin on sen rajan taas ylittänyt. On mahdoton tietää etukäteen tulevatko nämä 40-pinnan ylittäjät nuorista, keski-ikäisistä, ulkomaalaisista - vai nouseeko "vanhoista" joku taas uudelleen rajan yli?
Yleishuomio tuntuisi olevan, että näissä ennakkoarviossa uskotaan paljon A) viime kauden onnistumisiin ja B) nuorten pelaajien lineaariseen kehitykseen. Yllätyksiä tullee kuitenkin enemmän kuin täällä on uskallettu ennustaa. En väitä, että Tapparasta tulisi varmasti tai edes todennäköisesti useita 40-pinnan ylittäjiä, mutta ainakin Tappara hakee onnistujia hieman eri profiililla kuin moni muu joukkue. Erottautuminen on usein keskikastin
(tai alemman keskikastin) joukkeelle hyväksi havaittu strategia menestyksen tavoittelussa...